Perhelomalla kotimaassa viime kesänä. Kuva: Reuters
Perhelomalla kotimaassa viime kesänä. Kuva: Reuters
Kuningasperhe ajelulla vuonna 2008. Kuva: MV photos
Kuningasperhe ajelulla vuonna 2008. Kuva: MV photos

Surullisia onnettomuuksia ja vääriä kytköksiä. Alankomaiden kuningashuone on ulkoisesti moderni ja tyylikäs, mutta kantaa mukanaan monta tragediaa. Ehkä juuri se on tehnyt siitä supersuositun.

Lumoava latino, kuninkaallisten kuumin muoti-ikoni ja kolmen pikkuprinsessan äiti.

Sellaisen kuningattaren Hollanti sai kolme vuotta sitten, kun valtaistuimelle asteli Willem-Alexander, 49, rinnallaan vaimonsa Máxima, 45. Tuolloin 33 vuotta hallinnut kuningatar Beatrix päätti jäädä eläkkeelle.

Uusi kuningatar on sulattanut kansan puolelleen korvasta korvaan yltävällä hymyllään, välittömyydellään sekä vitsailullaan hollanniksi. Se ei ole mikään itsestäänselvyys, kun äidinkieli on espanja.

Vaikka tuore hallitsijaperhe on kuin kiiltokuvasta, sillä on surunsa. Perhetaustoilla on ollut yllättävän suuri merkitys muuten niin avarakatseisessa maassa.

Máxima: väärästä perheestä

Tuoreen kuningattaren Máximan pahin kipukohta on isä. Tämä työskenteli 1970-luvulla Argentiinan maatalousministerinä, kun maata hallitsi ihmisoikeusloukkauksista tunnettu sotilasjuntta.

Isän taustan vuoksi kruununprinssin ja kauniin investointipankkiirin kihlautuminen 2001 oli pienoinen kohu Hollannissa, vaikka Beatrix antoikin liitolle hyväksyntänsä. Se oli tärkeää, sillä muuten maassa ei olisi tanssittu kuninkaallisia häitä.


Willem-Alexander ja Máxima saivat toisena 2.2.2002. Kuva: Reuters

 

Reunaehtoja kuitenkin tuli: isällä ei ole mitään asiaa tyttärensä häihin. Isä joutui katsomaan televisiosta muiden tapaan myös sen seremonian, jossa omasta tyttärestä tuli kuningatar.

Máxima on joutunut selittelemään perhetaustaansa vielä kuningattarenakin. Osan mielestä hänen pitäisi tehdä isompi pesäero isänsä tekemisiin. Máxima on kuitenkin halunnut pysyä väleissä perheensä kanssa. Kun isä sairasteli vakavasti, tytär lensi kotimaahansa.

Sairastelu on koetellut myös Máximan oman perheen onnea. Nuorin prinsessa Ariane, 9, kiidätettiin jo vauva-aikana sairaalaan keuhko-oireiden takia, ja tyttö joutui palaamaan sairaalaan parivuotiaana. Huhuja vakavammastakin sairaudesta on ollut, mutta hovi ei ole koskaan vahvistanut niitä.

Väärä vaimo ja onnettomuus

Uuden kuninkaan aika alkoi surullisilla uutisilla. Vain muutamaa kuukautta kruunajaisten jälkeen, elokuussa 2013 kuningas suri pikkuveljensä Johan Frison kuolemaa. Veli menehtyi 44-vuotiaana.

Kuolema ei ollut enää yllätys, vaan ennemminkin ajan kysymys. Puolitoista vuotta aiemmin Johan Friso oli joutunut lumivyöryn alle lasketellessaan merkittyjen rinteiden ulkopuolella. Aivot olivat ilman happea viisitoista minuuttia, eikä Johan Friso koskaan herännyt koomasta.

Hän kuoli kuninkaallisessa palatsissa, jonne hänet oli siirretty lontoolaisesta sairaalasta kuukautta aiemmin.

Menetys oli kova paitsi koko kuninkaalliselle perheelle myös Johan Frison vaimolle Mabel Wisse Smitille, 47, ja parin kahdelle tyttärelle. Surun lisäksi pariskuntaan liittyy yksi hovin pahimmista skandaaleista: Johan Friso olisi ollut Willem-Alexanderin jälkeen seuraavana perimysjärjestyksessä, mutta hän luopui oikeudestaan kruunuun saadakseen Mabelin.


Johan Frison hautajaisia vietettiin 16. elokuuta 2013. Kuva: Reuters

 

Mabelin ongelma oli tämän entinen kumppani, jolla oli rikolliskontakteja. Hallitus, johon hallitsijakin Hollannissa kuuluu, katsoi, ettei prinssi voi naida naista, jolla on sellainen tausta. Hallituksen mielipide on tärkeä, sillä Hollannissa hallitus on vastuussa hallitsijan lausunnoista ja käytöksestä.

Prinssiä kielto ei pysäyttänyt, sillä hänellä ei ollut mitään halua valtaistuimelle. Johan Friso piti päänsä, luopui kruunusta ja ehti olla Mabelin kanssa naimisissa yhdeksän vuotta ennen kuolemaansa. Tyttäret ovat nyt 10- ja 11-vuotiaita.

Kuninkaan äiti: hyökkäys

Johan Frison kuolema oli kova paikka hänen äidilleen Beatrixille, joka oli juuri jäänyt eläkkeelle kuningattaren tehtävistä. Johan Friso oli ollut koomassa noin vuoden, kun Beatrix siirsi vallan Willem-Alexanderille. Onkin arveltu, että Johan Frison tila sekä Beatrixin oma ikääntyminen olivat tärkeimmät syyt vallanvaihtoon. Nykyään Beatrix kantaa prinsessan arvonimeä.

 


Prinsessa Beatrix. Kuva: Reuters

Kolaus ei kuitenkaan ole ainoa, jonka Beatrix on joutunut aivan viime vuosina kokemaan. Seitsemän vuotta sitten tapahtui vakava välikohtaus, kun kuninkaallinen perhe joutui hyökkäyksen kohteeksi: 38-vuotias mies kaahasi henkilöautolla päin kuninkaallisen perheen avobussia. Perhe selvisi vammoitta, mutta seitsemän juhlapäivän paraatia seurannutta ihmistä kuoli auton alle. Myös hyökkääjä itse menehtyi törmättyään autolla patsaaseen.

Surmateko järkytti koko maata suuresti, sillä kuninkaallinen perhe on aina ollut pidetty. Hyökkääjän taustalta paljastui taloudellisia vaikeuksia. Joidenkin mielestä vartijana työskennellyt mutta työttömäksi jäänyt mies halusi kostaa yhteiskunnalle.

Claus oli joutunut kuitenkin kulkemaan pitkän tien päästäkseen hollantilaisten sydämiin.

Oman miehensä Beatrix menetti jo 14 vuotta sitten. Masennuksesta, Parkinsonin taudista ja syövästä kärsinyt prinssi Claus menehtyi sairastettuaan pitkään. Claus oli yksi hovin pidetyimmistä jäsenistä, mutta oli joutunut kuitenkin kulkemaan pitkän tien päästäkseen hollantilaisten sydämiin. Saksalainen Claus von Amsberg kuului aikoinaan Hitler Jugendiin, ja kihlausta vastustettiin Hollannissa aikanaan. Moni kansalainen muisti, kuinka myös pikku-Beatrix perheineen oli joutunut pakenemaan natseja Britannian kautta Kanadaan.

Clausin ansiosta Hollannin hallitsijalla on nyt juuret Suomeen. Hänen sukutaustansa johtaa keskiajalle Salon seudulle.

Kuningasperheeseen kuuluu myös Beatrixin ja Clausin nuorin poika prinssi Constantijn, 47. Prinssi asuu perheensä kanssa Brysselissä ja on tehnyt urallaan siviilitöitä.

Uusi aika: Voguekin hehkuttaa

Suruista ja vastoinkäymisistä huolimatta – tai ehkä myös niiden takia – Hollannin hovi on kasvanut ennennäkemättömään suosioon. Kovat kokemukset ovat tuoneet hovia lähelle kansaa.

Osansa huimaan suosioon on myös tuoreella vallanvaihdolla, jonka juhlallisuudet keräävät aina kansan yhteen, sekä kuningatar Máximan valovoimaisuudella ja mutkattomuudella.


Kuningatar Máximan tyyli kerää kehuja. Kuva: MV Photos

 

Kolmessa vuodessa hänestä on tullut muoti-ikoni, joka on kuumaa valuuttaa jopa muotiraamattu Voguessa. Lehti onkin ehtinyt julistaa, että Máxima on kiilaa jo Englannin herttuatar Catherinen rinnalle kuninkaallisena trendsetterinä.

Máximan tyyliin kuuluvat erityisesti näyttävät hatut ja reipas värienkäyttö. Kerran hän puki punaiselle matolle päälleen etnisen haalarin. Toisen kerran pukeutui, Beatrixia kunnioittaakseen, tämän 30 vuotta vanhaan iltapukuun, joka alaosa oli tuunattu nykyaikaisemmaksi.

Mitä heidän jälkeensä?

Seuraava sukupolvi, nimiensä vuoksi Kolmois-A:ksi kutsuttu sisarusparvi, on vasta kasvamassa. Perilliset ovat iältään vasta kymmenen vuoden molemmin puolin. Heille kuningaspari haluaa antaa mahdollisimman tavallisen kasvatuksen. He ovatkin sanoneet, että jos niin ei käy, he ovat epäonnistuneet vanhempina.

Kun kruununprinsessa Catharina-Amalia, 12, aloitti uuden koulun, farkkuihin ja pinkkeihin lenkkareihin pukeutunut tyttö polkaisi sinne itse, milläs muulla kuin polkupyörällä. Illuusio oli kuitenkin hetkellinen, sillä prinsessa käy yksityiskoulua, jotta saisi kasvaa rooliinsa rauhassa ja ilman ulkoisia paineita.

Tyttö voi olla tuttu kasvo myös suomalaisille, sillä hänet nähtiin Ruotsin kruununprinsessa Victorian ja Danielin morsiusneitona. Victoria on tytön kummitäti.

 


Catharina-Amalia oli Ruotsin prinsessa Victorian ja Danielin häissä morsiusneitona. Kuva: MV Photos

 

Nuorempiin Alexiaan, 10, ja Arianeen, 9, ei luonnollisestikaan kohdistu niin paljon paineita ja kiinnostusta kuin tulevaan kuningattareen. Heistä tiedetäänkin lähinnä, että he tykkäävät laskettelusta kuten kruununprinsessa, puhuvat jonkin verran espanjaa äitinsä ansiosta ja pukeutuvat edustustilaisuuksiin aina samanlaisiin mekkoihin. Hollantilaisia juhlallisuuksia katsellessa triplaprinsessojen vaatevalintojen bongailu onkin hauskaa viihdettä.

Kun ikää tulee vielä ihan hivenen lisää, kuningaspari kohtaa ihan samat haasteet kuin mikä tahansa lapsiperhe: murrosiän. Jos se kasvattaa lapsia, se kasvattaa ihan yhtä lailla kuningasparia.

Tilaa Me Naisten uutiskirje, voit tilata sen kautta lehden maksuttoman näytenumeron kotiisi.

Oletko samassa tuloluokassa Kerttu Niskasen, Manuela Boscon vai kenties Jutta Gustafsbergin kanssa?  

0–5 000 euroa tienasivat juontaja Axl Smith, laulaja Petra Gargano ja pyöräilijä Lotta Lepistö.

5 001–10 000 euroa tienasivat malli, yrittäjä Lotta Näkyvä ja hiihtäjä Kerttu Niskanen.

10 001–15 000 euroa tienasivat tanssija Jukka Haapalainen ja kestävyysjuoksija Alisa Vainio.

15 001–20 000 euroa tienasivat malli Kirsi Pyrhönen, laulaja James Nikander, eli Musta Barbaari, ja laulaja Jannika Wirtanen, eli Jannika B.

20 001–25 000 euroa tienasivat entinen alppihiihtäjä Kalle Palander ja räppäri Sini-Maria Makkonen, eli Sini Sabotage.

25 001–30 000 euroa tienasivat Miss Suomi 2016 Shirly Karvinen ja laulaja Jonna Tervomaa.

Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.
Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.

30 001–35 000 euroa tienasivat ruokakirjailija, bloggaaja Hanna Gullichsen ja lumilautailija Enni Rukajärvi.

35 001–40 000 euroa tienasivat mentalisti Noora Karma ja pikaluistelija Mika Poutala.

40 001–45 000 euroa tienasivat malli ja yrittäjä Janina Fry, juontaja sekä koreografi Marco Bjurström ja laulaja Ilkka Lipsanen, eli Danny.

45 001–50 000 euroa tienasivat juontaja ja muusikko Tapio Huuska, eli Cristal Snow, ja tubettaja Maiju Voutilainen, eli Mansikkka.

50 001–55 000 euroa tienasivat näyttelijä Manuela Bosco ja tubettaja Maria Verho, eli Mariieveronica.

55 001–60 000 euroa tienasivat näyttelijä Pihla Viitala ja muusikko Iiro Rantala.

60 001–65 000 euroa tienasivat yrittäjä Kaarina Kivilahti, mallitoimiston johtaja Laila Snellman sekä yrittäjä, juontaja ja malli Anne Kukkohovi.

Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.
Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.

65 001–70 000 euroa tienasivat näyttelijä Lena Meriläinen ja sarjakuvapiirtäjä Juba Tuomola

70 001–75 000 euroa tienasivat juontaja Anni Hautala ja näyttelijät Antti Holma sekä Antti Luusuaniemi

75 001–80 000 euroa tienasivat juontaja Esko Eerikäinen ja laulaja Saara Aalto.

80 001–85 000 euroa tienasivat näyttelijä Lauri Tilkanen ja bloggaaja Sara Vanninen.

85 001–90 000 euroa tienasivat tanssija, koreografi Jorma Uotinen ja juontajat Jenni Alexandrova ja Kimmo Vehviläinen.

90 001–95 000 euroa tienasivat kehonrakentaja Jari ”Bull” Mentula, kansanedustaja Jani Toivola ja fitness-malli Eevi Teittinen.

95 001–100 000 euroa tienasivat juontaja Jone Nikula ja stand up -koomikko Heli Sutela.

100 001–105 000 euroa tienasivat yrittäjä Jutta Gustafsberg ja radiojuontaja, toimittaja sekä kirjailija Anna Perho.

Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.
Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.

105 001–110 000 euroa tienasivat juontaja Sami Kuronen, näyttelijä Tiina Lymi ja ohjaaja Antti Jokinen.

110 001–115 000 euroa tienasivat yrityskouluttaja Juhani ”Tami” Tamminen ja sarjakuvapiirtäjä Pertti Jarla.

115 001–120 000 euroa tienasivat koomikko Krisse Salminen, ex-jääkiekkoilija Jere Karalehti, radiojuontaja Juha Perälä ja psykoterapeutti, tietokirjailija Maaret Kallio.

120 001–125 000 euroa tienasivat bloggaaja Natalia Tolmatsova ja laulaja Sanni Kurkisuo.

125 001–130 000 euroa tienasivat muusikko Tuure Kilpeläinen ja näyttelijä Kari Ketonen.

130 001–135 000 euroa tienasivat räppäri, kirjailija Henri Pulkkinen ja näyttelijä Aku Hirviniemi.

135 001–140 000 euroa tienasivat laulaja Thomas Kirjonen, eli Kasmir, ja ohjaaja Johanna Vuoksenmaa.

140 001–145 000 euroa tienasi juontaja Vappu Pimiä.

145 001–150 000 euroa tienasi ohjaaja Aku Louhimies.

150 001–155 000 euroa tienasivat laulajat Toni Wirtanen ja Olli Lindholm sekä juontaja Janne Kataja.

Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.
Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.

155 001–160 000 euroa tienasivat stand up -koomikko Sami Hedberg ja laulaja Maija Vilkkumaa.

160 001–165 000 euroa tienasivat tanssikouluyrittäjä Anitra Ahtola ja laulaja Paula Koivuniemi.

165 001–170 000 euroa tienasi radio- ja tv-juontaja Jari ”Jaajo” Linnonmaa.

170 001–175 000 euroa tienasivat näyttelijä Esko Salminen ja huutokauppakeisari Aki Palsanmäki.

175 001–180 000 euroa tienasivat laulajat Kimmo Laiho, eli Elastinen, ja Jenni Vartiainen sekä ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen.

180 001–185 000 euroa tienasi laulaja Elisa Tiilikainen, eli Elli Haloo.

185 001–190 000 euroa tienasivat tähtitieteilijä Esko Valtaoja ja näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius.

190 001–195 000 euroa tienasi entinen painija ja olympiavoittaja Jouko Salomäki.

195 001–200 000 euroa tienasivat laulaja Juha Tapio ja juontaja, toimittaja Tuomas Enbuske.

Yli 200 000 euroa tienasivat muiden muassa räppäri Jare Tiihonen (201 411 euroa), eli Cheek, kirjailija Laura Lindstedt (201 590 euroa) ja laulaja Kaija Kokkola, eli Kaija Koo (313 464 euroa).

Tulot perustuvat vuoden 2016 verotietoihin. Lähde: Ilta-Sanomat.

Piispan työhuone sijaitsee Tuomiokapitulin tiloissa. Arkiasu ja juhlapuku säilytetään siellä, liturginen asu eli kaapu, hiippa ja sauva taas Tuomiokirkossa. Piispanristi on vuodelta 1959. ”Sen painoarvo tuntuu myös fyysisenä.” Kuva: Heli Blåfield
Piispan työhuone sijaitsee Tuomiokapitulin tiloissa. Arkiasu ja juhlapuku säilytetään siellä, liturginen asu eli kaapu, hiippa ja sauva taas Tuomiokirkossa. Piispanristi on vuodelta 1959. ”Sen painoarvo tuntuu myös fyysisenä.” Kuva: Heli Blåfield

Ennen piispanvirkaansa Teemu Laajasalo tunnettiin poliittisen satiirin taitajana Yle Leaksissa. Huumori sopii hänen mielestään myös kirkkoon. – Tilannetaju on siinä oleellista.

Yhdellä joululaululla on piispa Teemu Laajasalolle, 43, erityinen merkitys. Ei itkeä saa, ei meluta saa avasi show’n joka kerta, kun nuori Teemu kävi isänsä kanssa viihdyttämässä vanhainkodin asukkaita Itä-Helsingissä. Isä esitti joulupukkia, Teemu oli viulua soittava tonttu.

– Kun isäukko ikääntyi, minut upgradattiin joulupukiksi. Esiinnyimme samassa vanhainkodissa ainakin kymmenenä peräkkäisenä jouluna, Teemu kertoo Matkalla minuksi -haastattelussa.

Tänä jouluna estradi on toinen. Laajasalo pitää ensimmäisen joulusaarnansa Helsingin hiippakunnan piispana Helsingin Tuomiokirkossa. Aattohartauden jälkeen piispa viettää joulua perheensä kanssa: hän on kolmen pienen lapsen isä.

– En ole yrittänyt siirtää lapsuudenkotini dynamiikkaa meille, joitain samoja perusarvoja kyllä. Rakkauden, turvallisuuden ja rohkaisun henki ovat esillä omassakin kodissani, hän sanoo.

– Minua kannustettiin ja kehuttiin varmaan vähän liikaakin.

Laajasalo arvioi, että tausta on joskus näyttäytynyt liiallisena itsevarmuutena.

– Olen pitänyt itseäni kaikkien alojen asiantuntijana, joka kertoo vastauksen silloinkin, kun kukaan ei sitä kysy.

Huumoria kirkkoon

Ennen piispanvirkaansa Teemu Laajasalo tunnettiin Kallion kirkkoherrana sekä poliittisen satiirin taitajana television Yle Leaksissa.

– Komedian tekeminen oli minulle rakas harrastus, jota muistelen hyvällä. Enää en voi heilua telkkarissa vitsihahmona. Piispan virkaan se ei sovi.

Hän ajattelee kuitenkin, että myös huumori sopii kirkkoon.

– Kirkkoon ei tulla kuuntelemaan vitsejä, mutta kyllä hauskat jutut sopivat saarnaan. Tilannetaju on siinä oleellista. Ilosanoman asiallahan tässä ollaan.

Miksi Teemu Laajasalo kuvailee itseään hihhuliksi uskonharjoittajaksi? Miksi hän vertaa kirkkoa makkarapakettiin? Tiesitkö, että sama risti on kulkenut Helsingin piispoilla vuodesta 1959? Lue koko haastattelu Me Naisten joulutuplasta 50–51/2017. Tuoreen digilehden voit lukea täällä.

  • Helsingin hiippakunnan piispa asuu Helsingissä vaimonsa ja kolmen lapsensa kanssa.
  • Teologian maisteri, kasvatustieteen tohtori. Edisti Aleppon kellot -kampanjaa Kallion kirkkoherrana. Tuttu ohjelmista Yle Leaks sekä Hyvät ja huonot uutiset.
  • Harrastaa kitaransoittoa. Toiveharrastuksena liikunta: ”Toivon harrastavani liikuntaa, mutta teen sitä liian harvoin.”
  • Saarnaa Helsingin Tuomiokirkon aattohartaudessa 24.12. klo 15.30.