Vietnamista Suomeen tullut Lan Le-Gävert, 30, oppi jo pienenä olevansa yhtä hyvä kuin kuka tahansa muukin.

Olin yksivuotias, kun lähdimme Vietnamista Malesiaan pakolaisleirille. Muistan sieltä talot ja tiet ja joitain ihmisiäkin. Sellaisia, jotka tuntuivat todella rakkailta. Olin ollut isovanhempieni lellikki ja löysin pakolaisleiriltä tuntemattoman papan varavaarikseni.

Matkin jo ihan pienenä kukkoa, ja ennen lähtöämme kotikylästämme Vietnamista opin puhumaan. Isäni oli huolissaan, ääntelisinkö matkalla viidakon läpi. Hän murskasi unilääkkeen veteen ja juotti sen minulle, että olisin hiljaa matkan ajan. Pääsimme kalastusveneelle, josta vanhempani olivat ostaneet paikan 40 muun kanssa.

Isoisäni oli työskennellyt syrjäytetylle hallitukselle, joten häntä pidettiin maanpetturina. Isäni joutui raatamaan fyysisissä töissä ja muuttamaan jatkuvasti perheensä kanssa. Jos olisimme jääneet Vietnamiin, olisi se ollut kuin henkinen vankila, isäni on kertonut. Sukuamme vainottiin sodan jälkeen katolilaisuuden, kansalaisaktivismin ja omaisuuden takia.


”Kun perheemme oli saapunut Suomeen, isäni kimppuun hyökkäsi skinhead. Muistan, kuinka sen jälkeen puhuimme, kuinka minun pitäisi olla rasismin yläpuolella.”

Olin onnekas, että selviydyin. Isovanhempani vastustelivat vanhempieni lähtöä. He olivat varmoja, ettei perheellämme ole mahdollisuutta, koska minä olin niin pieni. Harva minun ikäiseni, yksivuotias, selviytyi. On kai minun onneni, etten muista matkasta juuri mitään. Tiedän monia vähän minua vanhempia, joille pakeneminen oli traumaattinen kokemus.

Asuimme vuoden pakolaisleirillä Malesian Pulau Bidong -saarella. Siellä syntyi vuoden nuorempi pikkusiskoni. Äitini isoveli lähti monta vuotta ennen meitä Vietnamista Tanskaan. Pyrimme sinne, mutta Suomi oli sitä tarpeeksi lähellä.

Isoisäni puhui ranskaa ja luki paljon eurooppalaisia lehtiä. Hän tiesi, että Suomessa on hyvä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä ja koulutus eikä sotaa. Lentokoneessa matkalla uuteen kotimaahan ihmettelin ja rapistelin hienoja paperisia oksennuspusseja.

Vuonna 1987 perheemme päätyi Turkuun, Varissuolle. Olin siellä päiväkodissa muiden pakolaislasten kanssa. Opin suomea niin nopeasti, että pystyin toimimaan tulkkina. Kerroin muiden lasten vanhemmille, että tarhantädit haluavat heidän tuovan vaippoja vauvoille.

Olimme niin onnekkaita, ettemme asuneet ollenkaan vastaanottokeskuksessa. Pääsimme suoraan omaan asuntoon, joka oli Turun ylioppilaskylän säätiön. Punaisen Ristin ja vapaaehtoisten kummiemme kautta saimme koulun alkaessa uudet vaatteet, repun ja penaalin. Rakastin niitä yli kaiken. Rohkeana lapsena hyppäsin kummini Pentin syliin, osoitin hänen napaansa ja totesin, että iso masu. Vanhempiani hävetti rehellisyyteni.

Minun päälleni on koulussa syljetty. Lapset ovat läpsineet, vetäneet hiuksista ja heitelleet pikkukivillä, ja minuun on tumpattu tupakantumppeja. Koulussa myös yksi poika haukkui minua jatkuvasti vinosilmäksi ja riisinpoimijaksi. Rasismi ei jättänyt minuun jälkiä. Isäni opetti, että olen yhtä hyvä kuin muutkin eikä minun tarvitse hävetä itseäni, ainoastaan olla tilanteen yläpuolella. Sen asenteen otin jo päiväkodissa.

En antanut erilaisuuteni häiritä, vaan tein siitä hyvän asian. Päiväkodissa keräsin lauman lapsia ympärilleni ja kerroin heille muka tietäväisenä Vietnamin tiikereistä, viidakosta, kuninkaista ja keisareista, vaikka oikeasti en muistanut niistä mitään. Yritin olla kaikessa paras ja hain sillä suosiota. Ehkä se oli myös puolustuskeino. Kun tiesin, että olin erilainen, piti minun olla parempi, etten jäisi alakynteen.

Olen sellainen ihminen, että haluan auttaa. Haluan tehdä töitä, joissa voin vaikuttaa yhteiskunnallisesti. Valmistuin vuonna 2009 muotoilijaksi Turun ammattikorkeakoulusta. Olen opiskellut vaatesuunnittelua, markkinointiviestintää ja kulttuurituottamista ja tehnyt vaikka mitä tapahtumajärjestämisestä vapaaehtoistöihin.

Kun vanhempani tulivat Suomeen, äitini rupesi työskentelemään elektroniikkatehtaan latojana. Hän tekee samaa työtä edelleen. Isä opiskeli ammattikoulussa puusepäksi, ja hänestä tuli remonttimies.

Vietnamissa käydessä tuntuu, etten ole täysin vietnamilainen. Paikalliset tunnistavat aksentistani ja pukeutumisestani, että olen muualta. Jos Suomessa kirjoitetaan maahanmuuttajista, samastun heihin. Jos maailmalla puhutaan Suomesta, olen ylpeä maastani tai sitten häpeän sitä, mitä noloa suomalaiset ovat tehneet.

Tiedän, että osa Suomeen tulevista maahanmuuttajista käyttää hyväksi sosiaaliturvajärjestelmäämme. Se tuntuu henkilökohtaiselta loukkaukselta. Me muut olemme tulleet tänne ja yrittäneet parhaamme. Tällainen lusmuilu on pois niiltä, jotka tarvitsevat oikeasti apua.”

Masa

”Joidenkin maahanmuuttajien lusmuilu tuntuu henkilökohtaiselta loukkaukselta”

Suomessa on paljon yhteiskuntaan hyvin integroituneita pakolaisia ja siirtolaisia. Uskon, että monia suomalaisia kismittää nykytilanteessa se, että osa pakolaisista ei ole oikeasti pakolaisia, vaan järjestelmän hyväksikäyttäijä. Monet puolustajat vetoavat siihen, että niin suomalaiset vanhukset, lapset ja naiset lähtivät evakkoon Ruotsiin. Suomalaiset nuoret miehet jäivät puolustamaan maataan. Pitää myös muistaa se tosiasia, että suurin osa heistä palasi takaisin Suomeen sodan jälkeen. Minua...
Lue kommentti

Muusikko ja tutkija Linda Urbanskin isä lähti, kun Linda ja hänen kehitysvammainen sisarensa Sandra olivat pieniä. Siitä saakka Linda on miettinyt, missä menevät rakkauden ja anteeksiannon rajat.

Tutkija ja muusikko Linda Urbanski, 32, viettää tänäkin vuonna joulun kuten aina – äitinsä, tätinsä, isäpuolensa ja pikkusiskonsa Sandran kanssa.

Sandralla on Downin syndrooma. Siskosten välit ovat läheiset.

– Olisin sydämestäni toivonut, että Sandra olisi saanut olla terve. Toisaalta olen kiitollinen siitä, että hän on elämässäni juuri sellaisena kuin on. Hän on opettanut minulle suvaitsevaisuutta, armollisuutta ja hetkistä nauttimista, Linda kertoo.

Sandran Downin syndrooma todettiin heti synnytyslaitoksella. Vuosi Sandran syntymän jälkeen Lindan isä jätti perheensä. Tuli avioero, isä aloitti tahollaan uuden elämän.

– Isäni ei kestänyt erityislapsen syntymää. Isä oli minulle tosi rakas. Yhtäkkiä häntä ei enää näkynyt. Kaipasin isää hirveästi koko lapsuuteni ajan, Linda sanoo.

”On asioita, jotka jollakin tasolla voi ymmärtää, vaikkei niitä hyväksykään.”

Vuosia myöhemmin, kun Lindan isä oli vakavasti sairas, hän pahoitteli esikoistyttärelleen tapahtunutta.

– Perheen hylkääminen on äärimmäisen julma teko, mutta annoin sen isälle anteeksi. Halusin antaa hänelle rauhan. Mikä oli tapahtunut, oli tapahtunut, Linda Urbanski sanoo.

– Maailma ei ole mustavalkoinen. On asioita, jotka jollakin tasolla voi ymmärtää, vaikkei niitä hyväksykään. Anteeksianto on valtavan tärkeää.

Linda Urbanski kertoo, millainen hänen suhteensa pikkusiskoonsa on, millaista oli yhdistää tutkijan ammatti muusikon työhön ja miten Sandra auttaa häntä rentoutumaan Me Naisten uudessa numerossa 50–51. Tuoreen digilehden voit lukea täältä.

Oletko samassa tuloluokassa Kerttu Niskasen, Manuela Boscon vai kenties Jutta Gustafsbergin kanssa?  

0–5 000 euroa tienasivat juontaja Axl Smith, laulaja Petra Gargano ja pyöräilijä Lotta Lepistö.

5 001–10 000 euroa tienasivat malli, yrittäjä Lotta Näkyvä ja hiihtäjä Kerttu Niskanen.

10 001–15 000 euroa tienasivat tanssija Jukka Haapalainen ja kestävyysjuoksija Alisa Vainio.

15 001–20 000 euroa tienasivat malli Kirsi Pyrhönen, laulaja James Nikander, eli Musta Barbaari, ja laulaja Jannika Wirtanen, eli Jannika B.

20 001–25 000 euroa tienasivat entinen alppihiihtäjä Kalle Palander ja räppäri Sini-Maria Makkonen, eli Sini Sabotage.

25 001–30 000 euroa tienasivat Miss Suomi 2016 Shirly Karvinen ja laulaja Jonna Tervomaa.

Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.
Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.

30 001–35 000 euroa tienasivat ruokakirjailija, bloggaaja Hanna Gullichsen ja lumilautailija Enni Rukajärvi.

35 001–40 000 euroa tienasivat mentalisti Noora Karma ja pikaluistelija Mika Poutala.

40 001–45 000 euroa tienasivat malli ja yrittäjä Janina Fry, juontaja sekä koreografi Marco Bjurström ja laulaja Ilkka Lipsanen, eli Danny.

45 001–50 000 euroa tienasivat juontaja ja muusikko Tapio Huuska, eli Cristal Snow, ja tubettaja Maiju Voutilainen, eli Mansikkka.

50 001–55 000 euroa tienasivat näyttelijä Manuela Bosco ja tubettaja Maria Verho, eli Mariieveronica.

55 001–60 000 euroa tienasivat näyttelijä Pihla Viitala ja muusikko Iiro Rantala.

60 001–65 000 euroa tienasivat yrittäjä Kaarina Kivilahti, mallitoimiston johtaja Laila Snellman sekä yrittäjä, juontaja ja malli Anne Kukkohovi.

Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.
Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.

65 001–70 000 euroa tienasivat näyttelijä Lena Meriläinen ja sarjakuvapiirtäjä Juba Tuomola

70 001–75 000 euroa tienasivat juontaja Anni Hautala ja näyttelijät Antti Holma sekä Antti Luusuaniemi

75 001–80 000 euroa tienasivat juontaja Esko Eerikäinen ja laulaja Saara Aalto.

80 001–85 000 euroa tienasivat näyttelijä Lauri Tilkanen ja bloggaaja Sara Vanninen.

85 001–90 000 euroa tienasivat tanssija, koreografi Jorma Uotinen ja juontajat Jenni Alexandrova ja Kimmo Vehviläinen.

90 001–95 000 euroa tienasivat kehonrakentaja Jari ”Bull” Mentula, kansanedustaja Jani Toivola ja fitness-malli Eevi Teittinen.

95 001–100 000 euroa tienasivat juontaja Jone Nikula ja stand up -koomikko Heli Sutela.

100 001–105 000 euroa tienasivat yrittäjä Jutta Gustafsberg ja radiojuontaja, toimittaja sekä kirjailija Anna Perho.

Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.
Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.

105 001–110 000 euroa tienasivat juontaja Sami Kuronen, näyttelijä Tiina Lymi ja ohjaaja Antti Jokinen.

110 001–115 000 euroa tienasivat yrityskouluttaja Juhani ”Tami” Tamminen ja sarjakuvapiirtäjä Pertti Jarla.

115 001–120 000 euroa tienasivat koomikko Krisse Salminen, ex-jääkiekkoilija Jere Karalehti, radiojuontaja Juha Perälä ja psykoterapeutti, tietokirjailija Maaret Kallio.

120 001–125 000 euroa tienasivat bloggaaja Natalia Tolmatsova ja laulaja Sanni Kurkisuo.

125 001–130 000 euroa tienasivat muusikko Tuure Kilpeläinen ja näyttelijä Kari Ketonen.

130 001–135 000 euroa tienasivat räppäri, kirjailija Henri Pulkkinen ja näyttelijä Aku Hirviniemi.

135 001–140 000 euroa tienasivat laulaja Thomas Kirjonen, eli Kasmir, ja ohjaaja Johanna Vuoksenmaa.

140 001–145 000 euroa tienasi juontaja Vappu Pimiä.

145 001–150 000 euroa tienasi ohjaaja Aku Louhimies.

150 001–155 000 euroa tienasivat laulajat Toni Wirtanen ja Olli Lindholm sekä juontaja Janne Kataja.

Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.
Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.

155 001–160 000 euroa tienasivat stand up -koomikko Sami Hedberg ja laulaja Maija Vilkkumaa.

160 001–165 000 euroa tienasivat tanssikouluyrittäjä Anitra Ahtola ja laulaja Paula Koivuniemi.

165 001–170 000 euroa tienasi radio- ja tv-juontaja Jari ”Jaajo” Linnonmaa.

170 001–175 000 euroa tienasivat näyttelijä Esko Salminen ja huutokauppakeisari Aki Palsanmäki.

175 001–180 000 euroa tienasivat laulajat Kimmo Laiho, eli Elastinen, ja Jenni Vartiainen sekä ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen.

180 001–185 000 euroa tienasi laulaja Elisa Tiilikainen, eli Elli Haloo.

185 001–190 000 euroa tienasivat tähtitieteilijä Esko Valtaoja ja näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius.

190 001–195 000 euroa tienasi entinen painija ja olympiavoittaja Jouko Salomäki.

195 001–200 000 euroa tienasivat laulaja Juha Tapio ja juontaja, toimittaja Tuomas Enbuske.

Yli 200 000 euroa tienasivat muiden muassa räppäri Jare Tiihonen (201 411 euroa), eli Cheek, kirjailija Laura Lindstedt (201 590 euroa) ja laulaja Kaija Kokkola, eli Kaija Koo (313 464 euroa).

Tulot perustuvat vuoden 2016 verotietoihin. Lähde: Ilta-Sanomat.