Joel arvostaa isänsä rohkeutta ja päättäväisyyttä, Hjallis sanoo oppineensa pojaltaan rauhallisuutta ja toveruutta, sitä miten muita kohdellaan.
Joel arvostaa isänsä rohkeutta ja päättäväisyyttä, Hjallis sanoo oppineensa pojaltaan rauhallisuutta ja toveruutta, sitä miten muita kohdellaan.

Kun Joel Harkimo oli lapsi, isä oli aina töissä. Aikuisiällä he ovat lähentyneet toisiaan. – Ilman Joelia en olisi ikinä enää lähtenyt purjehtimaan yli Atlantin, Hjallis sanoo.

Kaikilla muilla oli paha olo, mutta Hjallis oli kuin Naantalin aurinko. Veneen ruorissa hän syttyi ja hänestä paistoi rakkaus mereen, Joel Harkimo, 27, muistelee hänen ja isänsä Hjallis Harkimon, 64, yhteistä Atlantin ylitystä viime tammikuussa.

Hjallis Harkimo muistetaan miehenä, joka ensimmäisenä suomalaisena purjehti maapallon ympäri vuonna 1987. Joel ei ollut aiemmin osallistunut isänsä purjehdusretkille, kunnes alkuvuodesta tarjoutui ainutlaatuinen mahdollisuus. Isä ja poika seilasivat yhdessä viiden muun suomalaisen julkkiksen kanssa valtameren yli, ja purjehduksesta kuvattiin sarja tv:hen.

– Ohjeistin siellä niitä heinähattuja, jotka eivät olleet aiemmin purjehtineet, Hjallis kuvailee.

Isän kanssa purjehtiminen oli ollut Joelin pitkäaikainen unelma, ja retkestä tuli tärkeä molemmille. Tuulten vastainen matka Karibialta Kanarialle kesti yli kolme viikkoa.

– Se oli rankka kokemus, jota kukaan veneessä ollut ei tule unohtamaan. Kaikki meni lopulta kuitenkin hyvin, erityisesti meidän kahden välillä, Hjallis sanoo.

Veneessä Hjallis ja Joel nukkuivat samassa hytissä, viereisissä sängyissä. Matkalla oli paljon aikaa puhua elämästä, perheestä ja töistä. Vaikka isä ja poika ovat olleet jo ennestään läheisiä, matka lähensi heitä lisää.

Lapsuus jäähallilla

Nykyään liikemies Harry ”Hjallis” Harkimo on kokoomuksen kansanedustaja. Hänet tunnetaan myös Jokereiden hallituksen puheenjohtajana, osakkaana ja Hartwall Areenan rakennuttajana. Hjalliksen esikoispoika Joel työskentelee tapahtumatuotantoyrittäjänä ja on kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Helsingissä.


Joel sanoo oppineensa arvostamaan sitä, että vanhemmat ovat paiskineet paljon töitä. ”Vanhemmiten isä on rauhoittunut, vaikka eihän se oikeasti koskaan kokonaan rauhoitu.”

Joelin lapsuudessa perheen arki oli hektistä.

– Isä matkusti 250 päivää vuodessa, kun aloitin yläasteen. Olisin tietysti kaivannut vanhempien läsnäoloa enemmän. Pikkukundina harmitti, kun porukat eivät olleet kotona, Joel sanoo.

Lapsena Joel roikkuikin paljon jäähallilla. Oli Jokeri-juttuja ja Hartwallin rakennusta – ei kovin tavallisia lapsuusmuistoja. Hjalliskin muistelee noita aikoja kiireisiksi. Hän myöntää, että Joelin kanssa olisi pitänyt viettää enemmän aikaa, kun tämä oli pieni.

”Isä rauhoittui, vaikka eihän se oikeasti koskaan kokonaan rauhoitu.”

– Elämäntilanne oli silloin erilainen. Nykyään olen enemmän perheeni kanssa ja otan poissaoloani takaisin.

Joelin lisäksi Hjalliksella on kaksi poikaa, ensimmäisestä avioliitosta entisen kansanedustaja Leena Harkimon kanssa syntyi Joelin jälkeen Leo, 16, ja myöhemmästä liitosta Merikukka Forsiuksen kanssa kuopus, Dan, 12.

Joel sanoo hänen ja isänsä välien lähentyneen Leon syntymän jälkeen.

– Isä rauhoittui, vaikka eihän se oikeasti koskaan kokonaan rauhoitu, Joel sanoo.

– En ole isälle menneistä vihainen. Ymmärrän nyt menneisyyttä paremmin ja osaan arvostaa sitä, että vanhempani ovat aina tehneet, mitä ovat halunneet.

Vanhempien ero otti koville

90-luvulla Harkimoiden perhettä seurattiin tarkkaan. Lapsena hän muistaa pahoittaneensa mielensä, kun isästä, äidistä ja isän naisystävistä kirjoitettiin lööppejä.

– Onhan sitä hyvääkin kirjoitettu, Hjallis sanoo.

Vanhemmat erosivat, kun Joel oli aloittelemassa yläastetta. Se oli kova paikka.

– Vanhemmat hoitivat eron keskenään tosi hyvin, vaikka äidillä olisi ollut syytä katkeroitua. He eivät ryhtyneet riitelemään siitä, kenen luona lasten kuuluu olla, vaan minä ja Leo olimme koko ajan kaiken keskiössä. Arvostan sitä paljon, Joel sanoo.

– Nykyään ajattelen, että tärkeintä on, että isä löytää ihmisen, jonka kanssa se on onnellinen.


Veljessarja veneessä.

Toinen koko perhettä koetellut tapahtumien ketju oli kaikkiin kolmeen poikaan kohdistunut vuosikausien kiusaaminen.

– Siinä on itselläkin voimaton olo, kun tietää, että toinen ei halua mennä kouluun, Hjallis sanoo.

Joel muistelee, että hänen kiusaamisensa ei ollut pahimmasta päästä eikä hän jäänyt yksin. Tapahtuneen muistaa silti lopun elämäänsä.

– Eiväthän lapset ymmärrä, mitä pahaa ne voivat tehdä. Lapset eivät pidä sitä niin isona asiana, Joel sanoo.

Ja taas isällä palaa pinna

Joel on kiinnostunut yrittäjyydestä ja politiikasta kuten vanhempansakin.

– Rahakin voi motivoida, mutta meidän perheessä töitä on tehty ennen kaikkea kokeilunhalusta ja mielenkiinnosta. Menestys ei ole itseisarvo, mutta tällä perhetaustalla on paineita. En haluaisi mokata.

Kotoa Joelia ei painostettu mihinkään suuntaan. Paitsi että lukioon Hjallis kyllä pakotti. Siitä tuli riita.

”Yleensä Hjallis hermostuu sähläyksestä.”

– Kun kaikki serkut menivät ammattikouluun, niin Jollekin halusi merkonomiksi. Minä sanoin, että 16-vuotiaana sinä et päätä itse vielä mitään. Kyllä se sitten ylioppilaaksi päästyään kiitteli ja myönsi faijan olleen oikeassa, Hjallis sanoo.

Vääntö opinnoista ei ollut suinkaan ensimmäinen konflikti isän ja pojan suhteessa. Yksi näkyvimmistä oli kun Joel 14-vuotiaana värjäsi tukkansa mustaksi.

– Sen oli vain pakko tehdä se. Se halusi osoittaa olevansa olemassa, Hjallis tulkitsee.

Nykyään isä ja poika eivät kuulemma juuri riitele. Kun sanaharkkaa tulee, Joel ei puhu mitään. Hjallis sen sijaan kiihtyy nollasta sataan. Isä ja poika ovatkin luonteeltaan hyvin erilaisia.

– Eniten isässä ärsyttää sen temperamenttisuus ja lyhyt pinna. Yleensä Hjallis hermostuu sähläyksestä. Jos olen viisi minuuttia myöhässä tai lätkäkamat ovat väärässä paikassa väärään aikaan, se on ihan raivona.

Kun Hjalliksella palaa pinna, Joelin tekisi mieli sanoa, että rauhoitu, ei tässä mitään hätää ole.

– Tämä kuulostaa nyt siltä kuin riitelisimme tosi paljon, mutta todellisuudessa me voidaan puhua kaikesta. Aina on voitu puhua kaikesta, mutta tietysti salaisuuksiakin on vähän, Joel sanoo ja virnistää.

Hjalliksen temperamentti näkyy myös haastattelussa. Puolivälissä haastattelua mies nousee kesken kaiken ylös ja poistuu. Joel huhuilee isäänsä takaisin, mutta isällä on jo kiire muualle.


Joel on päässyt kiinni ruoriin.


Suku on paras

Julkisuudessa Hjallis Harkimo tunnetaan tiukkana ja suorasanaisena miehenä. Ruudusta hän on tuttu Diilin keulakuvana ja Hjalliksen kanssa -keskusteluohjelman isäntänä, tiukkana hiillostajana.

Vaikka Hjalliksen julkisuuskuva on kova, kotona Hjallis on Joelin mukaan lempeä ja päättäväinen isä.

– Jos perheellä tai ystävillä on ongelmia, Hjallis auttaa aina. Hän on läheisilleen tärkeä.

”En ollut ikinä nähnyt isääni niin voimattomana.”

Koko Harkimoiden suku pitää muutenkin tiiviisti yhtä. Sukulaiset aina poikien äideistä isovanhempiin, täteihin ja setiin asuvat muutaman kilometrin säteellä Etelä-Sipoossa. Tämänkin aamuna Hjallis on aloittanut kahvittelemalla siskonsa luona.

Joel asuu nykyään Töölössä, mutta siitä kysyttäessä isä on eri mieltä.

– Sipoonrannassahan sinä asut.

Lapsuudessa vanhempien ollessa poissa Joel lähes asui tätinsä luona. Korvaamattomia perheelle ovat olleet myös Hjalliksen vanhemmat, elokuvaajana tunnettu Osmo Harkimo ja Hackmanin teollisuussukuun kuuluva Doris Harkimo. Kun Hjalliksen isä kymmenen vuotta sitten menehtyi syöpään, se oli kaikille iso sokki.

– En ollut ikinä nähnyt isääni niin voimattomana, Joel sanoo.

”En jaksa enää jutella niiden vanhusten kanssa, jotka seisovat toreilla valittamassa ja juomassa ilmaista kahvia.”

Poika opettaa isää

Joel pitää isänsä parhaina puolina rohkeutta ja päättäväisyyttä. Juuri niistä syistä isä on saanut niin paljon aikaan – ja saa edelleen. Seuraavaksi Hjallis suunnittelee reviirinlaajennusta Youtubeen.

– Alan videoblogata, jotta saisin nuoria mukaan politiikkaan. Sisältöä löytyy, ei mitään paskanjauhantaa. En jaksa enää jutella niiden vanhusten kanssa, jotka seisovat toreilla valittamassa ja juomassa ilmaista kahvia, Hjallis laukoo.

Joel kertoo oppineensa vanhemmiltaan paljon, mutta toisinaan opit voivat kulkea myös toiseen suuntaan, pojalta isälle. Hjallis kertoo oppineensa pojiltaan rauhallisuutta ja toveruutta, sitä, miten muita kohdellaan.

”Välillä ihmisten eteen joutuessani ajattelen, että kunpa voisin vain mennä kotiin.”

Hjallis kuvailee Joelin olevan paitsi rauhallinen, myös lempeä ja tunteikas. Joelin poliittisen uran alkutaipaleella on korostunut vielä neljäskin piirre: ujous. Pienessä porukassa Joel on hyvä kohtaamaan ihmisiä, mutta kun porukkaa on paljon, hän vetäytyy taka-alalle.

– Ujona joutuu politiikassa antamaan itsestään tosi paljon. Välillä ihmisten eteen joutuessani ajattelen, että kunpa voisin vain mennä kotiin. Se on tosi raskasta, mutta senkin kanssa oppii elämään. Näin se tulee aina olemaan, Joel sanoo.

– Leena on myös ollut ujo, mutta hän kasvoi politiikassa ja oppi hallitsemaan yleisöjä, Hjallis lisää ja viittaa Joeliin kannustavasti.

Joel kertoo olevansa samanlainen kuin veljensä Leo. Nuorin veli Dan sen sijaan on tyystin erilainen. Isä on samaa mieltä.

”Dan on hyvä pääsemään ihon alle, vaikka se on vasta 12-vuotias nappula.”

– Danilla riittää vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Se ei osaa olla sekuntiakaan rauhassa, vaan sinkoilee joka paikkaan. Joelilla on Danin kanssa välillä lyhyt pinna, ja ne tappelevat keskenään. Joel ottaa kaiken ihan tosissaan eikä voi vain antaa olla, Hjallis sanoo.

Joel virnuilee ja puolustautuu.

– Dan on hyvä pääsemään ihon alle, vaikka se on vasta 12-vuotias nappula. Minun pitäisi aikuisena miehenä osata pitää pinna, Joel myöntää.

Ainut syy purjehdukseen

Veljessarjan keskimmäinen, Leo, muutti hiljattain Pohjois-Amerikkaan Olli Jokisen Hockey-Akatemiaan pelaamaan jääkiekkoa.

– Tuntuu kummalliselta tulla kotiin, kun toinen on ollut siellä 16 vuotta. Enää ei ole, Hjallis sanoo.

Joel ja Hjallis matkustavat pian Floridaan tapaamaan Leoa – matkustaminen on heidän yhteinen harrastuksensa. Mieskatras laittaa myös usein ruokaa yhdessä, saunoo ja katsoo jääkiekkoa.

”Syy Atlantin ylitykseen oli se, että Jolle halusi kokea purjehduksen kanssani.”

Purjehdus sen sijaan ei ennen yhteistä Atlantin ylitystä yhdistänyt isää ja poikaa lainkaan. Hjallis jätti purjehduksen monien rankkojen matkojen jälkeen ennen Joelin syntymää. Joel puolestaan on ostanut vasta hiljattain ensimmäisen veneensä ja ryhtynyt harjoittelemaan seilaamista.

Hjallis sanoo, että ilman Joelia koko Atlantin yli -tv-sarjaa ei olisi syntynyt.

– Syy Atlantin ylitykseen oli se, että Jolle halusi kokea purjehduksen kanssani. Sarjan tekeminen tuli siinä mukana, mutta ilman minun ja Jollen yhteistä juttua en olisi ikinä lähtenyt. Se oli ainut ehto koko purjehdukselle, Hjallis sanoo.

 

Hjallis HArkimo

64-vuotias kokoomuksen kansanedustaja, liikemies ja urheilujohtaja.

Lapset Joel, 27, ja Leo, 16, avioliitosta Leena Harkimon kanssa sekä Dan, 12, liitosta Merikukka Forsiuksen kanssa.

Asuu Etelä-Sipoossa.

 

Joel

Harkimo

27-vuotias tapahtumatuotantoyrittäjä ja kokoomuksen kaupunginvaltuutettu.

Asuu Helsingin Töölössä.

Atlantin yli -sarjassa TV5:llä Hjallis ja Joel kipparoivat julkkisseurueen yli valtameren.

Kruununprinsessa Victorian kuninkaallinen kesä oli, no, ihan kuin kenen tahansa muunkin lapsiperheellisen ihmisen.

Kesäloma alkaa olla lusittuna kuninkaallisillakin.

Ruotsin kuningashuoneen Instagramissa esitellään nyt hellekesän kohokohtia. Kuvat on luonnollisestikin napsinut kruununprinsessa itse, kuinkas muuten.

Millaista sitten on pohjoismaalaisen hovin jetset-elämä vuonna 2018?

Kruununprinsessa Victorian kesään kuului reippaasti edustustilaisuuksia, mutta ehti hän viettää ihan ehtaa lomaakin prinssi Danielin, prinsessa Estellen, 6, ja prinssi Oscarin, 2, kanssa. 

On päästy lasten kanssa marjaan ja rapsuteltu ponia. Sekoiltu purjeveneen kannella ja muutenkin tehty vesihommia. Tämän lempeän tavallisuuden keskellä oma loma alkaa tuntua aika hyvältä suoritukselta: ei prinsessakaan lähtenyt Kreikan aurinkoon. Luultavasti häneltäkin jäi se kaavailtu suursiivous tekemättä ja lomakirjat lukematta. Varmaan tuli valvottua vähän liian myöhään ja poltettua nenä aurinkorasvoista huolimatta. Koska kesä!

Tämä rakastettava tavallisuus on varmasti osa Ruotsin hovin kylmäävää PR-strategiaa, mutta ei siitä voi olla hurmaantumasta.

Åh, vad härligt!

 

Syksyllä Vain elämää -ohjelmassa nähtävä Lauri Ylönen kertoi kieltäytyneensä ohjelmaan osallistumisesta useaan otteeseen.

The Rasmus -yhtyeen laulaja Lauri Ylönen oli vain 16–vuotias, kun yhtye löi läpi. Hypeen liittyi myös ikäviä lieveilmiöitä.

– Olimme teinibändi ja monien tyttöjen seinillä julisteissa. Se ärsytti jäbiä ja uran alkuaikona lavalle lensi pulloja ja muuta roinaa niin Suomessa kuin ulkomaillakin, Lauri sanoo.

Vakavin tilanne sattui, kun Lauri oli 25–vuotias. Salon keikalla yksi yleisöstä heitti leatherman-puukon lähelle laulajan kaulavaltimoa.

– Tilanne oli sekava. Pelästyin todella, sillä olisin voinut kuolla. Puukon kaikki terät olivat pystyssä.

– Lähdin lavalta ja Eero tuli huutamaan mikrofoniin, että kuka vittu se oli. Fanit ottivat tekijän kiinni, sen jälkeen paikalle tulivat poliisit, Lauri muisteli Vain elämää -ohjelman lehdistöpäivässä.

”Joskus olen miettinyt, miten suojaton olen, kun laulan vaikka silmät kiinni biisiä.”

Laulaja on yksi syyskuussa alkavan kauden artisteista. Kuvaukset nostivat vanhoja muistoja pintaan.

– Kyllä tapahtunut oli useasti mielessä. Kun astuin lavalle ja valot häikäisivät niin, että en näe yleisöä, mietin, että voiko tuolla olla taas joku sekopää, Lauri sanoo.

– Nykyään tapahtunut tulee mieleen harvemmin. Joskus olen miettinyt, miten suojaton olen, kun laulan vaikka silmät kiinni biisiä. Mutta tuollaisille ajatuksille ei saa antaa liikaa valtaa.

Kahden pojan isä

Yhtyeen menestys on vienyt Lauria ympäri maailmaa. Viime vuodet hän on asunut Kaliforniassa, jonne hän muutti ex-vaimonsa Paula Vesalan kanssa. Parilla on 10–vuotias Julius-poika.

”Toisen lapsen myötä kuolemanpelkoni on pahentunut.”

Lauri sai viime vuoden lopussa toisen pojan nykyisen avovaimonsa Katriina Mikkolan kanssa. 

– Siitä on tosiaan kymmenen vuotta, kun olen viimeksi vauvan kanssa säätänyt. Vähän on pitänyt muistella, että miten tämä nyt menikään. Käytännön asioissa osaan ottaa iisimmin, Lauri sanoo.

– Toisaalta toisen lapsen myötä kuolemanpelkoni on pahentunut. Se sai alkunsa kun ensimmäinen lapsi syntyi. Nyt pelkään jopa lentämistä. Toinen on niin pieni, eikä pärjää, jos minulle käy jotakin. 

Kiertueella vapaa vastuusta

Ihmisenä Lauri arvelee muuttuneensa 25 Rasmus-vuoden aikana vähän.

– Se ehkä johtuu siitä, että lyötiin hetkessä läpi, kupla sulkeutui ja jäimme sen sisään. Meillä on perheitä ja lapsia, mutta kun lähdetään keikkareissuille, kaikki on samanlaista, epätodellista. Siellä ei ole vastuita ja sääntöjä, Lauri sanoo.

– Sama pikkupoika näkyy välillä isän roolissa. Kun muut aikuiset vaikka juttelevat ja juovat lasten synttäreillä kahvia, niin tykkään riehua lasten kanssa.

”Vetäydyin kuvausten jälkeen joka ilta omaan rauhaani.”

Laurissa on myös introvertimpi puoli.

– Sen takia kieltäydyin monta kertaa Vain elämää -ohjelmasta. Se on niin intiimi, eikä siellä voi olla tuppisuuna. Nytkin vetäydyin kuvausten jälkeen joka ilta omaan rauhaani, mutta kuvaukset olivat mahtava kokemus.

The Rasmus julkaisee 14.9. uuden singlen, jonka Lauri on kirjoittanut yksinäisyydestä.

Juttua muokattu 21.8. klo 7.57. Täsmennetty, että Ylöstä heitettiin puukolla.

äideillä samaa

Toisen lapsen syntymä pahensi Lauri Ylösen kuolemanpelkoa: ”Nyt pelkään jopa lentämistä”

Samanlaisia pelkotiloja ollut itselläkin heti lasten syntymän jälkeen, esim. autolla ajaminen pelotti tosissaan, ettei nyt vaan sattuis mitään... Meni kyllä ohi muutamassa kuukaudessa. Jännä, että miehilläkin voi olla samanmoista, pidin ihan biologisena vaivana tuota mutta ehkä olikin henkistä laatua sitten.
Lue kommentti