Laulaja-lauluntekijä Jippu työstää parhaillaan keväällä ilmestyvää kolmatta albumiaan.
Laulaja-lauluntekijä Jippu työstää parhaillaan keväällä ilmestyvää kolmatta albumiaan.

Kolmatta levyään työstävä Jippu uskoo, että hänen lahjakkuutensa nousee rankoista lapsuuden ja nuoruuden kokemuksista.

Jippu eli Meri-Tuuli Elorinne, 24, on viime vuosien persoonallisimpia uusia lauluntekijöitä, jonka kaksi levyä ovat puhutelleet kuulijoita kultalevyjen ja Emma-palkinnon verran. Kolmannen, keväällä julkaistavan albumin sanoitukset ovat jo hyvällä mallilla.

Suuri osa ensimmäisen levyn sanoitusten aiheista on peräisin suoraan hänen omasta vaikeasta menneisyydestään.

– Ei taiteilijalla välttämättä tarvitse olla rankkoja kokemuksia, jotta hän voisi kertoa koskettavia tarinoita. Mutta minun lahjakkuuteni syntyy vaikeuksista, joita olen käynyt läpi. Minulla on tarve kysyä, kuka minä olen, ja selvittää, mikä minua vaivaa.

Totuuden piilottelua

Jippu oli kuusivuotias, kun hänen vanhempansa erosivat. Jippu jäi asumaan äitinsä ja tämän uuden miehen kanssa. Vanhemmat sisarukset asuivat jo omillaan. Isäänsä tyttö tapasi satunnaisesti.

– Mutta uusioperheen haasteet, kiintymyksen rakentaminen uusiin ihmisiin ja omien vanhempien rakkauden mureneminen vaativat voimavaroja, joita kuusivuotiaalla ei ollut.

Eniten voimia vaati kuitenkin isäpuolen alkoholinkäyttö, joka sekoitti perheen arjen.

– Perhe-elämämme oli jatkuvaa juomista ja öykkäröintiä. Jääkaappi oli täynnä viininjämiä, ja kylpyhuoneessa pulputti huolellisesti villapaidoilla ja pipoilla lämmitetty käymisastia. Kun tulin koulusta kotiin, pelkäsin aina, makaisiko isäpuoli sammuneena eteisen lattialla. Öisin keittiöstä kuului känni-itkua.

Kotona oli myös vahva hengellisyyden ilmapiiri.

– Ulospäin meillä esitettiin perhettä, jolla menee hyvin. Meillä pidettiin seuroja, ja sunnuntaisin perhe kävi kirkossa. Todellisuutta piiloteltiin kaikin keinoin, Jippu kertoo.

Holtiton teini-ikäinen

Jipun suhde isäpuoleen oli alusta asti huono.

– En sulattanut sitä, että minun piti tulla hänen kanssaan toimeen. Samalla tunsin huonoa omaatuntoa siitä, etten voinut rakastaa äidille tärkeää ihmistä. Äiti, itse raitis, yritti pitää perhettä kasassa. Vasta aikuisena olen tajunnut, että hän kärsi yhtä lailla kuin minäkin.

Yläasteella vuosien kätketty raivo lopulta kulminoitui. Jippu alkoi juoda, sekoili päivät aseman nurkilla ja nukkui yönsä milloin missäkin. Koulussa hän kävi satunnaisesti, sai väkivaltaisia kohtauksia ja söi eristyksissä opettajien huoneessa.

Jipun elämä muuttui entistä itsetuhoisemmaksi. Hän viilteli itseään, hautoi itsemurhaa ja käyttäytyi holtittomasti.

– Jo 13–14-vuotiaana minulle kehittyi voimakkaita, vaikeita miessuhteita. Miehiä oli joka sormelle, kaikki itseäni vanhempia, sillä joka tapauksessa hain heistä turvaa.

Huostaanotto muutti elämän

Käänne parempaan tapahtui huostaanoton myötä. Jippu sai kodin kesä-äidikseen kutsumaltaan tutulta ja muutti tämän luo Kauniaisiin.

Uudessa kodissaan Jippu tunsi olevansa hyväksytty. Hän sai kauniin huoneen ja kauniin joulun.

– Olin tottunut kossu ja kinkku -linjaan. Sijaisäitini uskoi minuun ja ymmärsi minua. Sain kiinni elämästä ja nostin keskiarvoni kahdeksaan.

Kivuliaat kokemukset, traumat, pelot ja surut eivät silti hellittäneet. Jippu saattoi uudessakin elämässään laiminlyödä koulun, sulkeutua päiväkausiksi huoneeseensa lukkojen taakse ja vain maata hiljaa peiton alla.

Lastenkodista tähdeksi

Lopulta psykiatrit ja sosiaaliviranomaiset tulivat siihen tulokseen, että Jipun oli parasta siirtyä lastenkotiin.

– Tilanne oli traaginen, mutta lastenkoti osoittautui lopulta hyväksi paikaksi. Rajat olivat tiukat. Mutta me myös matkustimme yhdessä, ja kesät vietettiin ihanassa kesäpaikassa meren rannalla, jossa käytössämme oli vempeleitä moottoriveneestä lähtien. Päätin, että tässä ympäristössä minä pärjään. Lastenkodissa tein ensimmäisen lauluni.

Jippu siirtyi 17-vuotiaana asumaan omilleen Helsinkiin. Hän teki sekalaisia töitä ja kävi joka päivä laulamassa läheisessä karaoke¬baarissa. Sieltä hänet löysi levypomo Asko Kallonen, ja kohtaaminen johti heti levytyssopimukseen.

JIPPU

- Laulaja-lauluntekijä, oikealta nimeltään Meri-Tuuli Elorinne. Syntynyt 10.9.1985 Helsingissä.

- 2006 julkaistu debyyttialbumi Salaisuuksia, joita yksinäiset huutaa unissaan palkittiin parhaan esikoislevyn Emmalla.

- Kakkosalbumi Kuka teki minusta tän naisen ilmestyi 2008.

- Seurustelee näyttelijä Jussi Lammen kanssa.

Ida Paul ja Kalle Lindroth ovat Emma Gaalassa ehdolla vuoden tulokkaaksi. 

Duona esiintyvän Ida Paulin ja Kalle Lindrothin työtilanne ei ole tavanomaisin, sillä Ida Paul opiskelee toista vuotta maailman parhaaksi rankatussa Harvardin yliopistossa.

”Jenkeissä keskityn kouluun ja teen kappaleita.”

– Lensin yöllä juuri takaisin Suomeen. Teemme töitä periodeissa. Suomessa teemme keikkoja ja musajuttuja. Kun olen Jenkeissä keskityn kouluun ja teen kappaleita, Ida Paul kertoi tänään Emma-ehdokkaiden julkistustilaisuudessa.

Ida Paulin äiti on suomalainen ja isä yhdysvaltalainen. Lapsena hän on asunut Amerikassa lyhyen aikaa, jolloin haave amerikkalaisessa yliopistossa opiskelusta lujittui. 

Hakuprosessi Harvardiin kesti puoli vuotta, jonka aikana Ida Paul keräsi suosituksia opettajilta ja kollegoilta, kirjoitti esseitä ja teki SAT-pääsykokeen. Ida Paul teki jo tuolloin, 19-vuotiaana, kappaleita Warnerin artisteille.

– Toki arvosanat pitää olla kouluun riittävän hyvät, mutta pitää olla lisäksi joku asia, jossa on ihan huippu. Minulla se oli tämä musajuttu, joka on yhä minulle numero yksi.

”Kaikki eivät ole tiedehörhöjä”

Harvardissa Ida Paul ei ole vielä päättänyt pääainettaan, mutta on opiskellut yhteiskuntatieteitä, naistutkimusta sekä sivuaineina tanssia ja teatteria. Hän asuu kampuksella asuntolassa.

”Koulu on ihan oma ekosysteeminsä.”

– On kivaa, kun parhaat kaverit asuvat ihan naapurissa. Koulu on ihan oma ekosysteeminsä, kaikki tarvittava on kävelymatkan päässä. 

– Vaikka koulussa on lahjakkaita ihmisiä, ei kaikki todellakaan ole mitään tiedehörhöjä, jotka ovat hautautuneet laboratorioon. Sinne haetaan joka vuosi entistä monipuolisempi vuosiluokka opiskelijoita.

Harvardiin pääsy ei jää rahasta kiinni

Lukuvuosimaksu Harvardissa on yli 50 000 dollaria eli yli 42 000 euroa. Ida Paul painottaa, että Harvard kuuluu need blind -haun piiriin, jossa maksut räätälöidään opiskelijalle maksukyvyn mukaan. Loput maksusta kuitataan lahjoituksilla, joita yliopisto on saanut.

– Tiedän opiskelijoita, jotka eivät maksa opiskelusta mitään. Jotkut käyvät opintojen ohella töissä. Kenelläkään ei jää pääsy rahoituksesta kiinni.

”Musa on ainut pysyvä asia mun elämässä.”

Ida Paulilla on tällä hetkellä koti Suomessa ja Amerikassa, mutta hän uskoo panostavansa tulevaisuudessa eniten musiikkiin. Ida Paulin ja Kalle Lindrothin ensimmäinen albumi julkaistaan helmikuussa.

– Musa on ainut muuttumaton, pysyvä asia mun elämässä. Vaikka elämä ja vaatimuksen Harvadissa ovat joskus stressaavia, se varmasti kannattaa. Mitä enemmän koen, sitä enemmän minulla on myös lauluihin kirjoitettavaa.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa kertoo suru-uutisesta Facebookissa.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa, 52, kertoo virallisilla Facebook-sivuillaan suru-uutisesta: hänen nuorin pikkuveljensä on kuollut. 

– Nuorin pikkuveljeni on menehtynyt. Suruviesti saavutti minut 7.12. iltapäivällä. Jupan ystäville suru-uutinen tiedoksi. Jupaa ei enää ole, Sarkomaa on kirjoittanut Facebookiin.

Sarkomaa on omistanut päivityksessään koskettavan runon veljelleen.

Pikkuveljelleni

Ikinä ei tiedä onko aikaa paljon vai vähän
Yhtäkkiä elämäsi loppuikin tähän

Lähdit niin hiljaa
Että vain aamu kuuli
Sylissään matkalle sinut kantoi tuuli

Kiitos yhteisistä lapsuuden vuosista
Ja vuosista sen jälkeen
Uskon että sinun on nyt hyvä 
Taivaan kodissa olla