Jenni Banerjee ja Olli Saarela. Kuva Andreas Janett
Jenni Banerjee ja Olli Saarela. Kuva Andreas Janett

Näyttelijä Jenni Banerjeen ja ohjaaja Olli Saarelan kemiat toimivat sekä työssä että yksityiselämässä.

Harjunpää ja pahan pappi on ensimmäinen Olli Saarelan ohjaama pitkä elokuva, jossa näyttelee hänen avovaimonsa Jenni Banerjee. Kirjailija Matti Yrjänä Joensuun romaaniin perustuva elokuva on tummasävyinen tarina rikosylikonstaapeli Timo Harjunpäästä, joka harhautuu koston tielle menetettyään tyttärensä tappajan kynsiin.

– Yhteistyö Jennin kanssa sujui samoin kuin muidenkin kanssa. Jennillä on kova metodinäyttelijän tausta. Hän pystyy helposti siirtymään tunnetilasta toiseen, Olli kuvailee.

– On ollut antoisaa tehdä töitä yhdessä. Jo kymmenen vuoden ajan olemme puhuneet, että olisi hauskaa työskennellä samassa projektissa, Jenni lisää.

Jennin mielestä hänen ja Ollin parisuhde ei heijastunut millään tavalla elokuvan tekemiseen, ovathan molemmat alansa ammattilaisia.

– Tärkeintä oli saada hyvä leffa aikaan. Tahti oli kova, ei siinä ehtinyt ketään piiskata tai kumartaa. Olli kohteli minua varmaan tiukemmin kuin muita. Tuskin ehdin nähdä häntä muualla kuin monitorin takana tai ohjeistamassa meitä näyttelijöitä, Jenni naurahtaa.

Tyttö kuin huutomerkki

Jenni oli parikymppinen näyttelijä­opiskelija, kun hän tapasi Ollin ensimmäistä kertaa. Oli vuosi 2000, ja Olli tuli silloiseen ammattikorkeakoulu Stadiaan opettamaan elokuvanäyttelemisen kurssia. Jenniä jännitti jo mainetta niittäneen ohjaajan tapaaminen.

Jenniin teki vaikutuksen Ollin vahva näkemys ja karisma ohjaajana sekä se, kuinka tosissaan tämä veti kurssia. Sen kuluessa Olli ohjasi lyhytelokuvan, jota ennen hän piti opiskelijoille oikean koe-esiintymisen.

Tumma ja hentoinen nuori nainen erottui Ollin mukaan joukosta. Jennillä on isoisänsä kautta intialaiset sukujuuret, ja se heijastuu myös hänen ulkoisessa olemuksessaan.

– Nuorten uusien kasvojen joukossa Jenni oli kuin huutomerkki. Kiinnitin huomiota fyysiseen sirouteen ja tyttömäisyyteen, hän oli kuin lintunen. Toisaalta, kun pidin opiskelijoille kovat treenit, Jenni puri hammasta ja suoriutui kauhealla tempolla ja tahdonvoimalla. Minun oli pakko valita hänet elokuvaan ja katsoa, kuka tämä tyyppi on.

Vähitellen Olli ja Jenni tutustuivat paremmin ja heistä tuli ystäviä. Vuonna 2004 Jenni lähti opiskelemaan näyttelemistä New Yorkin kuuluun Actors Studio Drama Schooliin. Kun hän kolme vuotta myöhemmin lensi Suomeen kuvauksiin ja tapasi Ollin, kuului naps. Nyt heidän elämäntilanteensa sopivat yhteen ja ystävyydessä tapahtui ratkaiseva käänne.

Jenni tosin asui yhä Amerikassa, mutta oli jo pitkään miettinyt muuttoa takaisin Suomeen. Uusi suhde sinetöi kotiinpaluun.

– En usko pitkiin kaukosuhteisiin. Hatunnosto niille, jotka siinä onnistuvat, Jenni sanoo.

Olli vitsailee, että he ehtivät tapailla ehkä kolme päivää, kun Jenni jo muutti hänen luokseen. Muuttomiehikseen Jenni sai Ollin ja tämän 15-vuotiaan pojan Antonin.

Ei mikään bad boy

Nyt Jenni ja Olli asuvat Etelä-Helsingissä. Pariskunta myöntää, että työasiat tunkeutuvat välillä kotiin, koska molemmat suhtautuvat omaan uraansa intohimoisesti.

– On etuoikeus saada jakaa asioita toisen kanssa. Varsinkin, kun työskentelemme samalla alalla, toinen ymmärtää jo puolesta sanasta, mitä tarkoitan, Jenni sanoo.

Kahden taiteilijan liitto on molemminpuolista kannustamista. Kateudelle ei suhteessa ole sijaa, kummatkin iloitsevat toistensa menestyksestä.

– Samalla alalla työskenteleminen on rikkaus, mutta toisinaan joudumme tietoisesti katkaisemaan työpuheet. Vaikka tämä ala on todella kiva, se on kuitenkin työtä, Jenni muistuttaa.

Jenni myöntää, että häntä aikoinaan varoiteltiin ohjaaja Saarelasta, jonka huhuttiin olevan naistenmies ja näyttelijöiden itkettäjä. Jennistä nuo puheet kuulostavat tuulesta temmatuilta.

– Ollin bad boy -imago on pitkälti median ja huhupuheiden synnyttämää. Vuosien varrella olen oppinut tuntemaan Ollin paremmin kuin kukaan noista varoittelijoista.

Jenni Banerjee
– 1981 Ylöjärvellä syntynyt näyttelijä.
– Opiskellut elokuvanäyttelemistä Stadiassa, valmistunut maisteriksi New Yorkin Actors Studio Drama Schoolista.
– Näytellyt muun muassa elokuvissa Kohtaamisia, Pahat Pojat, Blackout, Hymypoika, Joensuun Elli ja Lieksa!
– Näyttelee Onerva Nykäsen roolin Olli Saarelan ohjaamassa elokuvassa Harjunpää ja pahan pappi, jonka ensi-ilta on 29. lokakuuta.

Olli Saarela
– 1965 Helsingissä syntynyt elokuvaohjaaja.
– Ohjannut muun muassa elokuvat Rukajärven tie, Bad Luck Love, Rölli ja metsänhenki sekä Suden vuosi. Saanut viisi Jussi-palkintoa.
– Uusin ohjaustyö Harjunpää ja pahan pappi. ”Elokuvan teemana ovat oikean ja väärän rajat sekä miten pahuus tarttuu.”
– Työskennellyt Taideteollisessa korkeakoulussa elokuvaohjauksen lehtorina ja professorina. Työskenteli aiemmin palomiehenä.

Daniel Craig ja Rachel Weisz kertovat odottavansa ensimmäistä yhteistä lastaan.

Viimein on selvinnyt, mitä Daniel Craig, 50, alkaa tehdä James Bond -uransa jälkeen. Näyttelijä on kertonut, että seuraava 007-leffa jää todennäköisesti hänen viimeisekseen salaisena agenttina.

Sen jälkeen pyssyhommat jäävät vähemmälle, ja mies katoaa vauvakuplaan!

No vitsi vitsi, eiköhän Craigia yhä nähdä myös valkokankaalla. Hänen näyttelijävaimonsa Rachel Weisz, 48, on kuitenkin kertonut The New York Timesille, että pari odottaa ensimmäistä yhteistä lastaan. Weiszin paljastus antaa ymmärtää, että molemmat ovat uutisesta varsin haltioissaan.

– Vatsani alkaa näkyä pian. Daniel ja minä olemme niin onnellisia. Meille tulee pieni ihminen. Emme malta odottaa, että tapaamme hänet. Kaikki on niin mystistä, Weisz hehkutti onneaan haastattelussa.

Rachel Weiszilla on 11-vuotias poika Henry edellisestä liitostaan ohjaaja Darren Aronofskyn kanssa. Daniel Craigin Ella-tytär suhteesta näyttelijä Fiona Loudonin kanssa on jo 25-vuotias. Weisz ja Craig ovat olleet naimisissa seitsemän vuotta.

Maaret Kallio on nelilapsisesta perheestä. Kuva: Satu Kemppainen
Maaret Kallio on nelilapsisesta perheestä. Kuva: Satu Kemppainen

”Olihan se karmeaa tulla pikkusiskona perässä keskinkertaisin paperein, kun toinen oli kirjoittanut jotain 15 ällää”, Maaret Kallio muistelee kouluaikojaan Kodin Kuvalehdessä.

Psykoterapeutti ja tietokirjailija Maaret Kallio kertoo Kodin Kuvalehdessä, ettei ollut koululaisena mikään kympin oppilas. Toisin oli hänen isoveljensä Jarno Limnéllin laita. Jarno on kyberturvallisuuden professori Aalto-yliopistossa, sotatieteiden tohtori, valtiotieteiden maisteri ja upseeri. 

Maaretin ja Jarnon lapsuudenperheessä oli neljä sisarusta, joista Jarno on vanhin ja Maaret toiseksi vanhin. He kertovat jutussa, että Jarno nosti keskiarvonsa kymppiin lukion alussa. Maaret keskittyi koulun sijaan kavereihin ja teatteriharrastukseen.

– Toisaalta tunsin myös huonommuutta ja kateutta. Olihan se karmeaa tulla pikkusiskona perässä keskinkertaisin paperein, kun toinen oli kirjoittanut jotain 15 ällää. Kun sain kutosia matematiikan kokeista, vanhempani lohduttivat, että heilläkin on huono matikkapää, Maaret toteaa jutussa.

Sisarukset kertovat jutussa olevansa erilaisia, mutta läheisiä. Lempeydestään tunnettu Maaret kertoo, että Jarno on aina ollut suorittaja.

– Jarno oli itseään kohtaan armoton jo lapsena. Muistan yhdet hiihtokisat, joissa hän hiihti niin kovaa, että oksensi maalissa. 

”Minulla on sellainen periaate, että yritän unohtaa ikävät ajatukset.”

Jarno puolestaan kertoo Kodin Kuvalehdessä, että Maaretista on ollut hänelle tukea ja apua esimerkiksi avioeron jälkeen. Psykoterapeutilla ja kyberturvallisuuden professorilla on kylläkin hyvin erilaiset käsitykset siitä, miten tunteita käsitellään.

– Minulla on sellainen periaate, että yritän unohtaa ikävät ajatukset. En käsittele niitä vaan laitan aivoissani niiden päälle rastin ja jätän ne sinne, Jarno toteaa. 

Maaretin mukaan vaikeat asiat pitää avata, jakaa ja selittää. Kuten kaikki psykoterapeutit, hänkin on käsitellyt lapsuuttaan terapiassa. Maaret on aiemmin kertonut, että lapsuudenperhe oli puuhakas ja tavallinen.