Jenni Banerjee ja Olli Saarela. Kuva Andreas Janett
Jenni Banerjee ja Olli Saarela. Kuva Andreas Janett

Näyttelijä Jenni Banerjeen ja ohjaaja Olli Saarelan kemiat toimivat sekä työssä että yksityiselämässä.

Harjunpää ja pahan pappi on ensimmäinen Olli Saarelan ohjaama pitkä elokuva, jossa näyttelee hänen avovaimonsa Jenni Banerjee. Kirjailija Matti Yrjänä Joensuun romaaniin perustuva elokuva on tummasävyinen tarina rikosylikonstaapeli Timo Harjunpäästä, joka harhautuu koston tielle menetettyään tyttärensä tappajan kynsiin.

– Yhteistyö Jennin kanssa sujui samoin kuin muidenkin kanssa. Jennillä on kova metodinäyttelijän tausta. Hän pystyy helposti siirtymään tunnetilasta toiseen, Olli kuvailee.

– On ollut antoisaa tehdä töitä yhdessä. Jo kymmenen vuoden ajan olemme puhuneet, että olisi hauskaa työskennellä samassa projektissa, Jenni lisää.

Jennin mielestä hänen ja Ollin parisuhde ei heijastunut millään tavalla elokuvan tekemiseen, ovathan molemmat alansa ammattilaisia.

– Tärkeintä oli saada hyvä leffa aikaan. Tahti oli kova, ei siinä ehtinyt ketään piiskata tai kumartaa. Olli kohteli minua varmaan tiukemmin kuin muita. Tuskin ehdin nähdä häntä muualla kuin monitorin takana tai ohjeistamassa meitä näyttelijöitä, Jenni naurahtaa.

Tyttö kuin huutomerkki

Jenni oli parikymppinen näyttelijä­opiskelija, kun hän tapasi Ollin ensimmäistä kertaa. Oli vuosi 2000, ja Olli tuli silloiseen ammattikorkeakoulu Stadiaan opettamaan elokuvanäyttelemisen kurssia. Jenniä jännitti jo mainetta niittäneen ohjaajan tapaaminen.

Jenniin teki vaikutuksen Ollin vahva näkemys ja karisma ohjaajana sekä se, kuinka tosissaan tämä veti kurssia. Sen kuluessa Olli ohjasi lyhytelokuvan, jota ennen hän piti opiskelijoille oikean koe-esiintymisen.

Tumma ja hentoinen nuori nainen erottui Ollin mukaan joukosta. Jennillä on isoisänsä kautta intialaiset sukujuuret, ja se heijastuu myös hänen ulkoisessa olemuksessaan.

– Nuorten uusien kasvojen joukossa Jenni oli kuin huutomerkki. Kiinnitin huomiota fyysiseen sirouteen ja tyttömäisyyteen, hän oli kuin lintunen. Toisaalta, kun pidin opiskelijoille kovat treenit, Jenni puri hammasta ja suoriutui kauhealla tempolla ja tahdonvoimalla. Minun oli pakko valita hänet elokuvaan ja katsoa, kuka tämä tyyppi on.

Vähitellen Olli ja Jenni tutustuivat paremmin ja heistä tuli ystäviä. Vuonna 2004 Jenni lähti opiskelemaan näyttelemistä New Yorkin kuuluun Actors Studio Drama Schooliin. Kun hän kolme vuotta myöhemmin lensi Suomeen kuvauksiin ja tapasi Ollin, kuului naps. Nyt heidän elämäntilanteensa sopivat yhteen ja ystävyydessä tapahtui ratkaiseva käänne.

Jenni tosin asui yhä Amerikassa, mutta oli jo pitkään miettinyt muuttoa takaisin Suomeen. Uusi suhde sinetöi kotiinpaluun.

– En usko pitkiin kaukosuhteisiin. Hatunnosto niille, jotka siinä onnistuvat, Jenni sanoo.

Olli vitsailee, että he ehtivät tapailla ehkä kolme päivää, kun Jenni jo muutti hänen luokseen. Muuttomiehikseen Jenni sai Ollin ja tämän 15-vuotiaan pojan Antonin.

Ei mikään bad boy

Nyt Jenni ja Olli asuvat Etelä-Helsingissä. Pariskunta myöntää, että työasiat tunkeutuvat välillä kotiin, koska molemmat suhtautuvat omaan uraansa intohimoisesti.

– On etuoikeus saada jakaa asioita toisen kanssa. Varsinkin, kun työskentelemme samalla alalla, toinen ymmärtää jo puolesta sanasta, mitä tarkoitan, Jenni sanoo.

Kahden taiteilijan liitto on molemminpuolista kannustamista. Kateudelle ei suhteessa ole sijaa, kummatkin iloitsevat toistensa menestyksestä.

– Samalla alalla työskenteleminen on rikkaus, mutta toisinaan joudumme tietoisesti katkaisemaan työpuheet. Vaikka tämä ala on todella kiva, se on kuitenkin työtä, Jenni muistuttaa.

Jenni myöntää, että häntä aikoinaan varoiteltiin ohjaaja Saarelasta, jonka huhuttiin olevan naistenmies ja näyttelijöiden itkettäjä. Jennistä nuo puheet kuulostavat tuulesta temmatuilta.

– Ollin bad boy -imago on pitkälti median ja huhupuheiden synnyttämää. Vuosien varrella olen oppinut tuntemaan Ollin paremmin kuin kukaan noista varoittelijoista.

Jenni Banerjee
– 1981 Ylöjärvellä syntynyt näyttelijä.
– Opiskellut elokuvanäyttelemistä Stadiassa, valmistunut maisteriksi New Yorkin Actors Studio Drama Schoolista.
– Näytellyt muun muassa elokuvissa Kohtaamisia, Pahat Pojat, Blackout, Hymypoika, Joensuun Elli ja Lieksa!
– Näyttelee Onerva Nykäsen roolin Olli Saarelan ohjaamassa elokuvassa Harjunpää ja pahan pappi, jonka ensi-ilta on 29. lokakuuta.

Olli Saarela
– 1965 Helsingissä syntynyt elokuvaohjaaja.
– Ohjannut muun muassa elokuvat Rukajärven tie, Bad Luck Love, Rölli ja metsänhenki sekä Suden vuosi. Saanut viisi Jussi-palkintoa.
– Uusin ohjaustyö Harjunpää ja pahan pappi. ”Elokuvan teemana ovat oikean ja väärän rajat sekä miten pahuus tarttuu.”
– Työskennellyt Taideteollisessa korkeakoulussa elokuvaohjauksen lehtorina ja professorina. Työskenteli aiemmin palomiehenä.

Pari vuotta eronsa jälkeen laulaja Manna tutustuu itseensä uudelleen terapiassa. – Parin viime vuoden aikana olen alkanut löytää sisäistä vahvuuttani. Itsetuntemus on arvokasta valuuttaa.

Itsenäisyys on aina ollut tuttua laulaja Mannalle, 40, mutta lähiaikoina hän on tarkentanut fokuksen oikein tarkoituksella itseen. Erottuaan pari vuotta sitten avoliitosta muusikkomiehensä kanssa Manna haluaa nyt tutustua itseensä uudelleen.

– Tuntuu hyvältä selvittää, kuka olen sisimmässäni.

Sitä Manna on selvittänyt muun muassa terapiassa. Ensimmäisen kerran hän hakeutui terapiaan odottaessaan esikoistaan ja myöhemmin uudelleen, kun itsen ymmärtäminen alkoi kiinnostaa syvemmin.

– Terapia on järkevin sijoitus itseen, mitä ihminen voi ylipäätään tehdä.

Mannan terapiasuhde alkoi tarpeesta selvittää lapsuudenkokemuksia. Myöhemmin hän on terapiassa avannut elämäänsä useammalta kantilta. Tärkein oivallus on ollut pitää itsestä parempaa huolta.

– Olen henkinen hikari ja haluan tehdä kaiken tip top. Olen ajatellut, että kun vastaan kaikesta itse, en voi syyttää ketään muuta.

 

Miksi Manna kärsi paniikkikohtauksista uransa alussa? Miten pelko vaikutti päätöksiin? Mitä terapia on opettanut itsestä? Lue koko Mannan haastattelu Me Naisten uusimmasta numerosta 25–26/2018! Tuoreen digilehden voit lukea täällä.

 

Mariam Jäntti

  • Artisti Manna syntyi Pariisissa 1977. Asuu Helsingissä 15-vuotiaan tyttärensä ja 4-vuotiaan poikansa kanssa.
  • Harrastaa yksinmatkustelua ja klassista balettia.
  • Valmistelee viidettä soololevyään, josta tulee uran ensimmäinen suomenkielinen levy. Esikoislevy ilmestyi vuonna 2007.
  • Mannan isoveli Harri Jäntti tunnetaan kitaristi Rane Raitsikkana mm. kokoonpanossa Atomirotta.

Antti Rinne ja Heta Ravolainen-Rinne yrittivät saada yhteistä lasta, mutta edes lapsettomuushoidoista ei ollut apua. – Kun ei onnistunut, tuntuihan se pahalta.

– Suhteemme ei ole koskaan ollut hankala. Hetan kanssa on helppo elää, Antti Rinne, 55, sanoo vaimostaan Heta Ravolainen-Rinteestä, 44. 

Kaksi vaikeaa aikakautta pariskunnalla on kuitenkin ollut. Toinen oli Hetan isän naisystävän kuolema viime vuonna. Se meni Hetalla niin syvälle, ettei Antti tiennyt, miten hän olisi voinut kylliksi auttaa ja tukea puolisoaan.

Antti on naimisissa kolmatta kertaa, ja hänellä on kaksi lasta, Ilona ja Roosa avioliitostaan Merja Rinteen kanssa. Antti pitää myös Merjan aiemmassa liitossa syntyneitä lapsia Emmaa ja Millaa kuin ominaan. 

Hetalla puolestaan ei ole biologisia lapsia, ja juuri tahaton lapsettomuus onkin ollut Hetalle ja Antille suhteen toinen kipeä kohta.

– Parisuhteemme vaikeinta aikaa on ollut se, kun yritimme naimisiin mentyämme lasta, mutta emme onnistuneet, Heta kertoo Me Naisten haastattelussa.

– Kyllähän siinä toivo ja epätoivo vaihtelivat hoitokerrasta toiseen, Antti sanoo.

Lopulta lapsettomuushoidoistakaan ei ollut apua.

– Kaikki mahdollinen tehtiin, ja kun ei onnistunut, tuntuihan se pahalta, Antti sanoo.

Millainen suhde Hetalla on Antin lapsiin? Millaista on paljon töitä tekevän parin laatuaika? Entä mistä he ovat mustasukkaisia? Lue Heta ja Antti Rinteen koko Parisuhteellista-haastattelu tästä tai Me Naisten uusimmasta numerosta 25–26/2018. Tuoreen digilehden voit lukea täällä.