Legendaarisen Hyvät, pahat ja rumat -ohjelman juontajakaksikko aiheutti kaaosta Helsingin yössä. Lopulta kaksi tapahtumaa käänsi Simon Jaria vastaan.

Yrittäjä Jari Sarasvuo muistelee uudessa Välähdyksiä pimeässä ja pimeitä välähdyksiä -kirjassaan (Otava) uransa huippuhetkiä, joista yksi on 1990-luvun Hyvät, pahat ja rumat -ohjelma.

Kun Saku Tuominen pyysi Sarasvuota uudenlaiseen television keskusteluohjelmaan, hän suostui heti, vaikka: ”Ensimmäinen reaktioni oli protestihuuto mielessäni, mutta mun hampaat! Olin pikkupojasta asti hävennyt ulkonevia, rakoilevia ja yläpurentaisia hampaitani.”

Hyvät, pahat ja rumat -lähetykset alkoivat 1992. Juontajaparikseen Sarasvuo sai urheilutoimittaja Simo Rantalaisen.

Sarasvuo muistelee legendaarisia lähetyksiä, joissa Rantalainen muun muassa nyrkkeilyottelussa mursi hänen nenänsä ja hankki kadulta lääkkeet, kun kaksikko halusi testata rauhoittavia suorassa lähetyksessä.

Sarasvuo vihjaa, että lähetysten jälkeisissä juhlissa sattui ja tapahtui paljon.

”Mitä tapahtui Hotelli Pasilassa, jäi Hotelli Pasilaan. Älkää väriskö siellä, pakofantasioiden toteutuksesta helpotusta hakeneet hauskanpitäjät. Saatte pitää puhtoisen imagonne.”

”Joka torstain lähetyksen jälkeen yritettiin kaataa Helsinki. Nurin meni, turhankin usein. Se oli sodomaa et gomorraa.”

"Pahaenteinen pohjavire"

Päivätyötä yrittäjänä tehnyt Sarasvuo alkoi lääkitä itseään alkoholilla. Kirjassaan hän kertoo ajautuneensa vuosien saatossa hiljalleen alkoholistiksi, joka epähuomiossa saattoi vetää yhtenä iltana liki kokonaisen kossupullon.

”Torstait venyivät niin pitkälle perjantain puolelle, että perjantain työpäivän – totta kai menin töihin! – jälkeen normilepo ei riittänyt, vaan kivuliaaksi käynyttä väsymystä piti kompensoida takamatkaa entisestään kasvattavilla palautusjuomilla. Olin a-i-k-a väsynyt.”

Hän alkoi myös tehdä ”synkkiä havaintoja Simossa vellovasta thanatos-vietistä”. Sarasvuon mukaan ”Simo Rantalaisen uskonto oli väkivalta”.

"Hänen kanssaan oli ihmeellistä tehdä töitä ja hauskaa aiheuttaa kaaosta Helsingin yöelämässä."

”Hänen kanssaan oli ihmeellistä tehdä töitä ja hauskaa aiheuttaa kaaosta Helsingin yöelämässä, mutta ilonpidossa oli pahaenteinen pohjavire. Kymenlaakson kasvattina Simo rakasti manata masentavia näkyjä tulevaisuudestaan.”

Sarasvuota huolestutti, kun kaveri toisteli kaiken päättyvän vielä karmeasti.

”Viikko viikolta, vuosi vuodelta minä koin Simon synkistelyn ahdistavampana. Kun ihminen upottaa mielensä kuvastoon tarpeeksi näkyjä ja ennustuksia katastrofeista, niin lopulta tulee tilanne, jossa hän alkaa toteuttaa ohjelmointiansa.”

”Simo kantoi kaunaa elämälle. Se ilmeni ihmisvihana", Sarasvuo kirjoittaa. Hänen ja Rantalaisen ystävyys oli kuitenkin läheistä.

Simo Rantalainen ja Jari Sarasvuo 1994. Kuva: Sanoma-Arkisto/Pentti Nissinen

"Kivisydämisyys kääntyy pelkuruudeksi"

Kaksikon välit alkoivat viilentyä, kun Sarasvuolle ehdotettiin omaa talk show’ta keväällä 1995 Rantalaisen selän takana. Rantalainen jatkoi HPR:ssa Pauli Aalto-Setelän juontajaparina.

”Suostuin siitäkin huolimatta, että tiesin Simon ottavan sen hylkäämisenä."

”Minä olin häipynyt muka kirkkaampiin valoihin ja hylännyt taistelutoverini linjojen taakse. Huolestuttavista viesteistä ja omista aavistuksistani huolimatta kukaan ei varmasti oikeasti osannut odottaa, mitä seuraamuksia kohtalokkaalla Lontoon-matkalla joulukuussa 1996 olisi Simolle.”

Tv-porukan Lontoon-reissulla kapakassa Rantalainen pahoinpiteli toimittajan, jonka leukaluu murtui kahdesta kohtaa. Törkeän pahoinpitelyn jälkeen Rantalainen sai potkut.

”Alalla Simosta tuli persona non grata. Hänet tuli kollektiivisesti kuvitella edesmenneeksi.”

Sarasvuon mukaan moni yritti auttaa Rantalaista vuosien saatossa.

”Helpotin Simon ahdinkoa myöhemmin pienellä summalla rahaa. Niin pienellä, että se helpotus ei pitkään kestänyt. Siinä olisi tarvittu jotain paljon syvävaikutteisempaa apua kuin rahaa.”

Sarasvuo ruoskii itseään huonoksi ystäväksi.

”Kului vuosia. Kuulin ikäviä asioita Simosta. Minä perustelin itselleni kivisydämisyyttäni kiireilläni, väsymykselläni, omilla murheillani, kaikella välillämme jo tapahtuneella ja ennen kaikkea sillä, että hän kieltäytyi tarjoamastani avusta.”

”Aloin kuulla pelottavia asioita Simosta. Huonon ystävän kivisydämisyys kääntyi pelkuruudeksi.”

Uusi rakkaus ja välirikko

Vuonna 2009 Rantalainen toivoi, että Sarasvuo auttaisi hänen uuden kirjansa markkinoinnissa. Kirjasta tuli lopulta myyntifloppi.

”Haluan tukea Simoa kirjan myymisessä. Jälkikäteen paljastuu, että löysät puheeni kirjan mahdollisesta menekistä ovat Simon kokemuksessa muuttuneet odotuksiksi ja odotukset tiivistyneet lupauksiksi.”

Omassa elämässään Sarasvuo eli samaan aikaan tunnemyrskyä.

"Olen tehnyt loppuelämääni määrittelevän päätöksen valitessani Virpi Kuitusen vaimokseni."

”Samaan aikaan omassa elämässäni olen hajottanut perheeni. Olen tehnyt loppuelämääni määrittelevän päätöksen valitessani Virpi Kuitusen vaimokseni. Media vainoaa meitä herkeämättä.”

Sarasvuo ei halunnut osallistua Rantalaisen kanssa Uutisvuoto-ohjelmaan.

”Päätökseni ei liittynyt Simoon, vaan perhetilanteeseeni ja sen julkisiin paineisiin. Simo suuttuu. Olen taas pettänyt hänet.”

Kirjassaan Sarasvuo kertoo soittaneensa Simolle hiljattain.

”Sovimme, että käymme kupposella kahvia.”

”Kaksi 1990-luvun arpista veteraania, jotka erilaisuudestaan huolimatta kiintyivät toisiinsa ja tukivat toistensa nousua television annaaleihin.”

”Jospa kaksi paskaa jätkää voisivat puhaltaa vielä henkiin sitä ystävyyttä.”

Lainaukset Sarasvuon tuoreesta kirjasta Välähdyksiä pimeässä ja pimeitä välähdyksiä (Otava).