Kuvat Jouni Harala
Kuvat Jouni Harala

Jari Sarasvuo on mies, jolla on maine, ja josta kaikilla on mielipide. Nyt hän kuitenkin haluaisi, että ihmiset näkisivät Sarasvuon sijasta vain Jarin, joka ei ole narsistinen kusipää.

Se oli totaalinen blackout. 14-vuotias Jari seisoo luokan edessä. Toisin kuin muut nuoret Tapiolan yhteiskoulussa, Jari ei ole varakkaasta tai sivistyneestä kulttuuriperheestä. Mutta hänellä on yli yhdeksän keskiarvo, ja siksi äiti on halunnut tänne paremman väen kouluun. Mutta hyvistä arvosanoista ei ole nyt apua, sillä Jari seisoo luokan edessä eikä muista yhtään, mitä piti sanoa. Luokka ulvoo naurusta.

Sitten Jari keksii: kalvot, hänellähän on kalvoja! Mutta kun Jari saa piirtoheittimen päälle, naurunremakka vain yltyy. Kankaalle heijastuu pelkkiä punaisia ameboja. Käsistä tihkunut hiki on on sulattanut sanat. Jari juoksee ulos luokasta ja purskahtaa itkuun. Häpeä. Mikä häpeä!

Vastenmielinen hahmo

Yli kolmekymmentä vuotta myöhemmin Jarista on tullut mies, jolla on maine. Yrittäjä, mediapersoona ja yritysten kouluttajaguru. Jarin sijasta monet kutsuvat häntä kuitenkin Sarasvuoksi.

– Mä inhoan sitä Sarasvuota, Jari sanoo.

Se on yllättävää, sillä hän on juuri palannut vuosien tauon jälkeen televisioon isännöimään keskusteluohjelmaa, jonka nimi on – Sarasvuo.

Jari alkaa luetella syitä miksi Sarasvuo on niin vastenmielinen hahmo: hän on aggressiivinen, ylikova, ylimaskuliininen, narsistinen, vaikea, epäihminen. Kovien arvojen pinnallinen kusipää.

Muiden keksimä karikatyyri

– Mutta se ei ole Jari. Se on muiden keksimä karikatyyri, hän väittää.

– En ole hullu, en ole äärioikeistolainen, en ole ahne. Tiedätkö mitä tekee psyykelle, kun saa vuodesta toiseen lukea olevansa kaikkea tuota?

Jari vastaa itse kysymykseensä.

– Se on traumatisoivaa ja aiheuttaa identiteettistressiä. Toisten mielikuviin ja odotuksiin liittyvät voimat alkavat kiskoa kohti tuota hahmoa. Ja häpeällisesti jopa käyttäytyä ahdistavien odotusten mukaisesti.

Nyt Jari on saanut tarpeekseen Sarasvuosta. Hänestä ihmisten pitäisi viimeinkin tutustua oikeaan Jariin. Humaaniin, lempeään ja syvämietteiseen mieheen. Vähän pateettiseen jätkään, joka liikuttuu kuullessaan Juha Tapion Kaksi puuta.

– Siihen tavalliseen ihmiseen, joka mä olen. Jolla on samat epävarmuuden tunteet kuin muillakin ja joka miettii, riitänkö? Kelpaanko? Voiko minua rakastaa?

Kuka on Jari?

Ensiksi muutamia pehmeitä faktoja Jarista. Hän on nykyään usein väsynyt, koska hänellä on yksi- ja pian kolmevuotiaat tyttäret. Pikkulapsiperheessä nukutaan huonosti. Mutta väsymys on ihan hyvä juttu, sillä uupuneena ja vähän vereslihalla Jarista tuntuu, että hän on herkempi ja avoimempi kohtaamaan ihmisiä ihmisinä.

– Olen halunnut luopua ylivoimasta ja hallinnasta, Jari sanoo.

48-vuotias Jari pelkää kuollakseen Alzheimerin tautia, koska hänen isänsä sairastui siihen viisikymppisenä. Jari ravaa muutenkin aika usein lääkärissä, koska on hirvittävän kiinnostunut lääketieteestä – ja koska haluaa pitää hyvää huolta itsestään.

– Minulla on kaksi pientä lasta. En halua olla heidän ylioppilasjuhlissaan vanhus tai pelkkä valokuva pöydällä.

Normaalia kyvykkäämpi?

Jari uskoo tietävänsä, miksi Sarasvuo ärsyttää.

– Ensiksikin mä olen kielellisesti normaalia kyvykkäämpi. Toiseksi mä näytän ärsyttävältä etupurentani takia. Kolmanneksi mä käsittelen häpeää hyvin epäsuomalaisella tavalla: menestymällä.

Koulussa koettu nöyryytys muutti häntä.

– Ne treenatut, maailmaa nähneet, virikkeille altistuneet pennut Tapiolassa aiheuttivat mulle identiteettikriisin. Mä olin ollut hyvä, paras, entisessä koulussani, mutta niille en enää pärjännyt.

Häpeän kokemus oli kuitenkin tarpeellinen ja kääntyi lopulta voitoksi. Kun kello soi takaisin tunnille, Jari oli jo kuivannut kyyneleensä.

– Päätin, ettei mun tarvitse enää ikinä tuhoutua jännitykseen: tilanne kantaa, tilanne kertoo mitä täytyy tehdä. Oivallus muutti mun elämäni.
Samalla syntyi myös nälkä näyttää niille.

Kaksi puolta

Kanslistin ja ilmastointiasentajan poika on tehnyt huiman luokkaretken. 90-luvun suosituimpiin ohjelmiin kuulunut Hyvät, pahat ja rumat teki nuoresta ja nälkäisestä toimittajasta julkkiksen. Sarasvuo teki yhdessä juontajaparinsa Simo Rantalaisen kanssa uraauurtavaa ja puheenaiheita nostanutta tv-viihdettä. Juontajat tappelivat ja vetivät huumeita suorassa lähetyksessä. Vuonna 1990 Sarasvuo perusti Trainers’ House -valmennusyrityksen. Se teki hänestä varakkaan miehen ja toi aseman, jonka takia häntä pyydetään yhä puhumaan milloin mihinkin. 

– Olen sovittanut myös isäni häpeää. Hän oli työteliäs mies, joka teki konkurssin. Siitä Isä ei koskaan toipunut, vaan kuoli häpeään. Hän haaveili talosta, mutta ei koskaan saanut sitä. Mä olen sitten kompensoinut sitä rakentamalla itselleni tarpeettoman suuria taloja sinne sun tänne.

Jari syyttäisi mielellään Sarasvuo-hahmon syntymisestä mediaa, mutta tietää osallistuneensa itsekin.

– Kyllähän multa lähtee saarnaaminen helposti lapasesta, hän myöntää.

– Minussa on kaksi puolta: Mr Hyde ja Tohtori Jekyll. Toinen puoli minusta on kiinnostuneempi voittamisesta, toinen onnellisuudesta. Mutta ei Sarasvuokaan ole niin narsisti kuin luullaan. Olen kyllä aina vilpitön ja tosissani, mutta voin myös muuttaa mieltäni, jos huomaan olleeni väärässä.

Epäonnistunut surutyö

Jari Sarasvuosta tulee mieleen saippuapala. Juuri kun luulee saaneensa otteen Jarista, esiin astuu Sarasvuo. Suoraan kysymykseen on vaikea saada suoraa vastausta, sillä miehen puhe lähtee helposti polveilemaan. Mutta jotain kiehtovaa siinä on. Tulvaa ei tee mieli keskeyttää, muutenhan saattaisi menettää sellaisia helmiä kuten:

– Kun mä luennoin saatan olla käymättä pissalla yhdeksään tuntiin. Sitten kun pissaan, sieltä tulee kuivaa pursketta!

– Ennen esiintymistä lukitsen anukseni, jotta ääni kulkee paremmin. Kerran mä jännitin anustani 19 tuntia! Mutta sitten mulle puhkesikin kuume.

Jari toistelee mielellään lausetta ”Epäonnistunut surutyö synnyttää masennusta”. Keväällä 2009 Trainers Housessa käytiin yt-neuvottelut, ja yhtiöstä irtisanottiin yli viisikymmentä henkeä.

– Se on ollut mun elämäni suurin pettymys. Mulla oli unelma saada niille ihmisille sama elintaso kuin mulla, mutta se ei toteutunut. Tuosta alkoi alamäki, joka vei multa kaiken: perheen, terveyden, ison osan omaisuudesta ja osittain työkyvynkin. Pahinta oli, että menetin luomisvoimani ja uudistumiskykyni.

Siitä alkoi monen vuoden synkkä jakso.Sitten Jari pitää pienen dramaattisen tauon, sillä jos jotain, niin hän osaa kertoa tarinoita.

– Viime keväänä mä sain luomisvoimani takaisin.

Tilaisuus uusiutua

Viime keväänä Jari sai ohjelman Yle Puhe -kanavalle. Aiheet olivat suuria ja maailmaa syleileviä. Jari puhui rakkaudesta, armosta, elämästä, kuolemasta, mielenterveydestä, moraalista... Ei vieraita, ei musiikkia. Vain Jari ja Jarin jutut. Jari muun muassa tunnusti juovansa liikaa ja pyysi sitä anteeksi äidiltään.

– Tapahtui ihme: mä sain anteeksi ihmisiltä! Aloin saada kirjeitä, joissa ihmeteltiin, miten olin aivan erilainen, kuin he olivat ajatelleet – välittävä ja sydämellinen! Nyt ihmiset tulevat sanomaan, että mä olen muuttunut, kasvanut. Mun tekisi mieli kysyä, että kummastakohan sä nyt oikeasti puhut, minusta vai sinusta?

Hyväksyntä tuntui hyvältä, paremmalta kuin mikään vuosiin. Se myös helpotti yt-neuvotteluista alkanutta synkistynyttä mieltä enemmän kuin uusi rakkauskaan.

– Yhtään halveeraamatta Virpiä tai lapsiani, niin on ihmisiä, joille luovuus on tärkeämpää kuin mikään muu elämässä. Minä olen sellainen, mutta ei se tee minusta hirviötä.

Haastattelun jälkeen Jari lähettää viestin, jossa kertoo tämän olleen viimeinen henkilöhaastattelu, jonka hän tulee enää ikinä antamaan. Lue koko juttu Me Naisten numerosta 42/2013.

Jari Sarasvuo
■ Yrittäjä, yritysvalmentaja ja talk show -juontaja on syntynyt vuonna 1965.

■ Tuli tunnetuksi 90-luvulla Hyvät, pahat ja rumat -keskusteluohjelman juontajana. Perustanut Trainers’­ House -valmennusyhtiön.

■ Naimisissa entisen kilpahiihtäjän Virpi Sarasvuon kanssa. Parilla on kaksi pientä tytärtä. Jarilla on kaksi aikuista lasta entisestä liitostaan.

■ Palasi isännöimään keskusteluohjelmaa televisioon viime kuussa. Sarasvuo Nelosella torstaisin klo 21.

Suomalaiset miehet kunniaan!

Räppäri Jare Tiihonen ja Star Wars -elokuvien Chewbaccaa esittävä näyttelijä Joonas Suotamo ovat saaneet viime päivinä ylistävää huomiota kansainvälisissä medioissa.

Viikonloppuna huippusuosittu Bright Side -verkkosivusto listasi jutussaan maita, joissa miehiä on enemmän kuin naisia. Jutun tilastoja väritettiin kuvilla kunkin maan ”unelmamiehistä”. Suomen kohdassa havainnollistavaksi esimerkiksi oli nostettu kuka muu muka kuin Cheek!

Joonas Suotamo saa hehkutusta sen sijaan Hello Giggles -sivustolta, jonka mukaan ”meidän on aika puhua siitä faktasta, että Chewbaccaa näyttelee hyvin viehättävä mies.” Eli siis ihana Joonas!

Me suomalaiset naiset olemme tietenkin jo pitkään tienneet, että kyllä Suomessa riittää upeita miehiä – jotka ovat kaiken lisäksi paljon muutakin kuin pelkkää silmänruokaa. Kysyimme naisilta, ketkä suomalaiset julkisuudesta tutut miehet pitäisi seuraavaksi noteerata ulkomaisissa medioissa.

Kokosimme vastaukset listaksi perusteluiden kera:

1. Näyttelijä Pekka Strang

”Hän on uskomattoman karismaattinen.”

2. Poliitikko Erkki Tuomioja

”Hänellä on hyvin viehättävä olemus. Jotenkin sympaattinen – ja tietenkin älykäs.”

3. Näyttelijä Eero Ritala

”Hyväntuulinen, rauhallinen ja aina mainio Eero on juuri sellainen tyyppi, jonka kanssa haluaisi herätä samasta sängystä. Ihan vaikka vain kavereina.”

4. Koripalloilija Lauri Markkanen

”Hän on niin pitkä ja arvostaa äidin lihapullia.”

5. Poliitikko Jani Toivola

”Hän näkee maailman niin avarakatseisesti ja jaksaa perustella asioita pitkäjänteisesti. Lisäksi hän puhuu omista haastaistaan avoimesti niin, että se kannustaa muitakin avautumaan. Ja onhan hän aina pirun tyylikäs.”

6. Näyttelijä Martti Suosalo

”Ihana! Haluaisin, että Martti ja Virpi Suutari adoptoisivat minut.”

7. Kirjailija Tuomas Kyrö

”Niin rehellinen ja hauska tyyppi, että huh huh.”

8. Tennistähti Jarkko Nieminen

”Älykkään ja sympaattisen oloinen tyyppi, joka vaikuttaa siltä, että hän jaksaa aina kuunnella ja keskustella.”

9. Liikemies Jari Sarasvuo

”No onhan hän nyt kovin ihana, kun hän haluaa aina keskustella kaikesta.”

10. Näyttelijä Lauri Tilkanen

”Perinteisellä tavalla viehättävä. Sellainen sympaattinen nappisilmä.”

11. Laulaja Pete Parkkonen

”Perusteluksi riittänee: Kohta sataa.”

12. Kirjailija ja psykiatri Claes Andersson

”Hän on niin viisas, että oksat pois.”

13. Näyttelijä Tommi Korpela

”The one and only! Tommilla on lempeä, kiva ja rauhallinen rytmi olla ja puhua. Hän ei nöyristele, mutta ei kuitenkaan ole myöskään koppava.”

14. Koomikko Antti Holma

”Absoluuttisesti maailman hauskin mies.”

15. Jääkiekkoilija Patrik Laine

”Niin suoraselkäinen, peritamperelainen mies, että häntä ei voi kuin rakastaa.”

Ida Paul ja Kalle Lindroth ovat Emma Gaalassa ehdolla vuoden tulokkaaksi. 

Duona esiintyvän Ida Paulin ja Kalle Lindrothin työtilanne ei ole tavanomaisin, sillä Ida Paul opiskelee toista vuotta maailman parhaaksi rankatussa Harvardin yliopistossa.

”Jenkeissä keskityn kouluun ja teen kappaleita.”

– Lensin yöllä juuri takaisin Suomeen. Teemme töitä periodeissa. Suomessa teemme keikkoja ja musajuttuja. Kun olen Jenkeissä keskityn kouluun ja teen kappaleita, Ida Paul kertoi tänään Emma-ehdokkaiden julkistustilaisuudessa.

Ida Paulin äiti on suomalainen ja isä yhdysvaltalainen. Lapsena hän on asunut Amerikassa lyhyen aikaa, jolloin haave amerikkalaisessa yliopistossa opiskelusta lujittui. 

Hakuprosessi Harvardiin kesti puoli vuotta, jonka aikana Ida Paul keräsi suosituksia opettajilta ja kollegoilta, kirjoitti esseitä ja teki SAT-pääsykokeen. Ida Paul teki jo tuolloin, 19-vuotiaana, kappaleita Warnerin artisteille.

– Toki arvosanat pitää olla kouluun riittävän hyvät, mutta pitää olla lisäksi joku asia, jossa on ihan huippu. Minulla se oli tämä musajuttu, joka on yhä minulle numero yksi.

”Kaikki eivät ole tiedehörhöjä”

Harvardissa Ida Paul ei ole vielä päättänyt pääainettaan, mutta on opiskellut yhteiskuntatieteitä, naistutkimusta sekä sivuaineina tanssia ja teatteria. Hän asuu kampuksella asuntolassa.

”Koulu on ihan oma ekosysteeminsä.”

– On kivaa, kun parhaat kaverit asuvat ihan naapurissa. Koulu on ihan oma ekosysteeminsä, kaikki tarvittava on kävelymatkan päässä. 

– Vaikka koulussa on lahjakkaita ihmisiä, ei kaikki todellakaan ole mitään tiedehörhöjä, jotka ovat hautautuneet laboratorioon. Sinne haetaan joka vuosi entistä monipuolisempi vuosiluokka opiskelijoita.

Harvardiin pääsy ei jää rahasta kiinni

Lukuvuosimaksu Harvardissa on yli 50 000 dollaria eli yli 42 000 euroa. Ida Paul painottaa, että Harvard kuuluu need blind -haun piiriin, jossa maksut räätälöidään opiskelijalle maksukyvyn mukaan. Loput maksusta kuitataan lahjoituksilla, joita yliopisto on saanut.

– Tiedän opiskelijoita, jotka eivät maksa opiskelusta mitään. Jotkut käyvät opintojen ohella töissä. Kenelläkään ei jää pääsy rahoituksesta kiinni.

”Musa on ainut pysyvä asia mun elämässä.”

Ida Paulilla on tällä hetkellä koti Suomessa ja Amerikassa, mutta hän uskoo panostavansa tulevaisuudessa eniten musiikkiin. Ida Paulin ja Kalle Lindrothin ensimmäinen albumi julkaistaan helmikuussa.

– Musa on ainut muuttumaton, pysyvä asia mun elämässä. Vaikka elämä ja vaatimuksen Harvadissa ovat joskus stressaavia, se varmasti kannattaa. Mitä enemmän koen, sitä enemmän minulla on myös lauluihin kirjoitettavaa.