Uransa alkuaikoina Janna ei halunnut ottaa neuvoja muusikkovanhemmiltaan. ”Minulle oli tärkeää menestyä omilla avuillani.”
Uransa alkuaikoina Janna ei halunnut ottaa neuvoja muusikkovanhemmiltaan. ”Minulle oli tärkeää menestyä omilla avuillani.”

Sami-isä on muusikko Janna Hurmerinnan ehdoton luottohenkilö. Isä ja tytär jakavat sekä biisinteon ongelmat että eroon liittyvän surun.

On perheitä, jotka kokoontuvat korkeintaan joulunpyhinä, ja sitten on sellaisia perheitä kuin Hurmerinnat.

Muusikko Janna Hurmerinta, 34, soittelee vanhempiensa Sami ja Maarit Hurmerinnan kanssa lähes päivittäin. Kuulumiset isän ja äidin kanssa vaihtuvat usein, kun Janna ajaa kotiin keikkamatkoiltaan.

Perhepäivällisten perinne alkoi jo Jannan ja isoveli Samulin lapsuudessa. Ruuan äärellä jaetaan ilot ja surut edelleen.

– Perheen kanssa voin rentoutua täysin, Janna kertoo.

Viimeksi perhe kokoontui yhteisen ruokapöydän ääreen pääsiäisenä. Maarit valmisti koko poppoolle ruokaa lampaasta seitaniin.

– Juttu ja vitsit luistivat. Kun lapset lähtivät omiin koteihinsa, sanoin Maaritille, että meillä on kyllä ihan paras perhe, Sami sanoo.

– Tiedän, että voin puhua vanhempieni kanssa halutessani mistä vain, Janna jatkaa.

Viime aikoina perheen läheisistä väleistä on ollut erityisen paljon iloa, sillä Jannan ero muusikko Jon ”Juno” Korhosesta on vielä tuore.

Mutta pilkahtelee tunnemylläkän keskellä nauruakin.

– Ei minun tarvitse mennä mihinkään Tinderiin, kaikkihan jo tietävät minun eronneen, Janna vitsailee.

– Vaikka en minä sinne muutenkaan olisi menossa.

Isän ja tyttären hyvät välit ovat olleet tärkeä tuki.

– Olen Jannan takia pahoillani. Kukaan ei toivonut tilanteen ajautuvan tällaiseksi. Mutta elämä jatkuu. Asiat kyllä selviävät, Sami sanoo.

”Olen totta kai surullinen siitä, että jouduin ottamaan avioeron.”

Janna ja Juno erosivat vain puolen vuoden liiton jälkeen, ja nyt harkinta-aika on kesken. Naimisiin he menivät Pyhän Henrikin katedraalissa Helsingissä. Vihkimistä edelsi katolisen kirkon avioliittovalmennus.

Liitto päättyi, koska Jon menetti Jannan luottamuksen.

– Olen totta kai edelleen surullinen siitä, että jouduin ottamaan avioeron, Janna kertoo.

Hänen katseensa on päättäväinen, kun hän jatkaa:

– Mutta en anna eron lamaannuttaa minua. Minulla on maailman paras työ, ihana perhe sekä ystävät. Elämässäni on paljon hyvää – ja sitten on se yksi huono. En voi antaa eron pilata koko elämääni.

– Ihmiset ovat erilaisia siinä, kuinka kauan heillä kestää toipua. Surutyöni on toki kesken, mutta minusta surussa vellomisesta ei ole mitään hyötyä.

Voimauttavat lavat

Maaliskuun puolessa välissä Janna julkaisi uutta musiikkia, joka enteilee syksyllä ilmestyvää albumia. Levyn ensimmäinen sinkku Paljon onnee kertoo päättyneestä suhteesta, eteenpäin menemisestä ja sen vaikeudesta.

Moni on ajatellut, että kappale kertoo suoraan Jannan omasta elämästä. Biisin Janna kuitenkin kirjoitti Jurekin ja Saara Törmän kanssa jo viime syksynä hyvän aikaa ennen oman suhteensa päättymistä. Silloin hänen lähipiirissään moni suhde tuli päätökseensä.

– Tein kappaleen tueksi heille, jotka käyvät läpi eron kipeintä vaihetta. Biisin pohjana on ajatus tunnelin päässä näkyvästä valosta, siitä, että erosta voi päästä yli ja toivottaa toiselle hyvää jatkoa.

Jannaa piinaa se, kuinka iso uutinen hänen eronsa on ollut. Hän itse on kommentoinut asiaa hyvin niukkasanaisesti.

– Olisin mielelläni tehnyt surutyön rauhassa. Tämä tilanne on muutenkin tarpeeksi vaikea, Janna sanoo.

– Ymmärrän kuitenkin sen, että yksityiselämäni kiinnostaa ja en siksi ole koskaan peitellyt taustaani.

Myös vuosikymmeniä julkisuudessa ollut Sami ymmärtää kiinnostuksen tyttärensä elämäntilannetta kohtaan.

– Kyllähän se herättää mielenkiinnon, kun kaksi tunnettua ihmistä menee yhteen ja alkaa vielä tehdä musiikkia yhdessä, hän sanoo.

– Mutta isänä minusta on tuntunut pahalta Jannan puolesta. Hänen pitäisi saada rauhassa prosessoida asiaa.

”Fanini lähettävät tsemppiviestejä, joissa kannustavat, että olen vahva ja ihana nainen.”

Julkisesta ammatista on kuitenkin myös iloa. Janna sanoo, että hänellä on maailman ihanimmat fanit.

– Fanini lähettävät tsemppiviestejä, joissa kannustavat, että olen vahva ja ihana nainen. Sanon samaa heille. Tuemme toisiamme ja saamme toisiltamme energiaa.

Töitään Janna halusi jatkaa nopeasti eron jälkeen.

– Loppujen lopuksi se on mielestäni todella hyvä asia. Työnteko on ihmiselle tärkeää ja eheyttävää, Sami sanoo.

 


Jannan ja Sami-isän välit ovat läheiset. ”Isä on maailman paras mies”, Janna sanoo.
Jannan ja Sami-isän välit ovat läheiset. ”Isä on maailman paras mies”, Janna sanoo.

 

Elämä ja kuolema

Isä on ollut huolestunut tyttärensä puolesta aikaisemminkin.

Viimeisenä lukiovuotenaan Jannalla puhkesi harvinainen lymfaattinen sairaus, joka hävittää verestä punasolut ja aiheuttaa siten ihovaurioita. Tauti iskee noin yhteen ihmiseen viidestä miljoonasta. Monella potilaalla se johtaa imusolmukesyöpään. Hoitona käytetään muun muassa sytostaattikuuria.

– Pelkäsimme Maaritin kanssa valtavasti, vaikka samalla halusin uskoa vahvasti Jannan parantumiseen, Sami kertoo.

Janna uskoi itse täysillä omaan paranemiseensa. Taudista huolimatta Janna päätti tehdä ylioppilaskirjoituksensa alta pois, vaikka lääkärit kehottivat lykkäämään niitä vuodella. Kaksi viikkoa ennen kirjoitusten päättymistä taudin oireet katosivat. Lääkäreiden ennusteista huolimatta hän selätti sairauden jo ennen kuin sytostaatteja ehdittiin aloittaa.

– Oli valtavan hieno näky, kun Janna, kauniina kuin kukkanen, sai käteensä ylioppilastodistuksen. Olin tietenkin ihan kyynelten partaalla, Sami muistelee.

”Vaikka on tapahtunut jotain, en laita elämääni tauolle vaan pusken eteenpäin.”

Vakava sairaus opetti Jannalle sen, miten suuri voimavara tahdonvoima on. Samalla sinnikkyydellä hän etenee näinäkin päivinä.

– Vaikka tapahtuu jotain ikävää, ei kannata lamaantua, Janna sanoo.

– Sairastumiseni on hieman verrannollinen tämän hetken elämäntilanteeseeni. Vaikka sairastuin, menin ylioppilaskirjoituksiin. Vaikka on tapahtunut jotain, en laita elämääni tauolle vaan pusken eteenpäin.

Sami on vuosien varrella tukenut tytärtään sairauden ja avioeron läpi. Viime keväänä hän kuitenkin kaipasi itse olkapäätä, johon nojata. Hänen isänsä, kuvataiteilija Olavi Hurmerinta menehtyi 87 vuoden ikäisenä sairastettuaan pitkään.

– Maarit oli minulle tärkein tuki, mutta myös lapset tukivat minua silloin todella paljon, Sami kertoo.

Vaikka isän kuolema oli Samille vaikea paikka, samaan aikaan hän oli tyytyväinen, että isä sai lähteä kivutta ja hyvän elämän eläneenä.

– Olin 17, kun veljeni kuoli prätkäonnettomuudessa. Jouduimme käymään valtavan suuren surutyön perhepiirissä. Siinä mielessä isäni poismeno meni kauniisti: hän sai elää hyvän elämän. Nuoren ihmisen kuolema on aina paljon karumpi.

Kun Janna sairastui lukiossa, Sami joutui käymään läpi oman veljensä kuolemaa.

– En halunnut ajatella mahdollisuutta, että Jannalle kävisi jotain, Sami sanoo.

Janna kuuntelee isänsä puhetta hetken aikaa.

– Vanhemman kuolema on kamalan vaikea asia. On puistattava ajatus, että äidille tai isälle kävisi jotain.

Luottamusta etsimässä

Omien vanhempien parisuhde on Jannalle esikuva. Sami ja Maarit Hurmerinta ovat olleet yhdessä yli 40 vuotta. Tuon ajan he ovat tehneet tiiviisti yhdessä musiikkia ja rakastaneet toisiaan ehdoitta.

– Meillä on ollut onni, kun löysimme toisemme. Välillä on oikein pysähdyttävä ajattelemaan, miten mahtavaa toisen kanssa on, Sami hymyilee.

”Vanhempieni parisuhdemalli on hyvä lähtökohta. Haaveilen samanlaisesta rakkaudesta.”

Juuri sellaisen rakkauden Janna haluaisi löytää itsekin.

– Vanhempieni parisuhdemalli on hyvä lähtökohta. Haaveilen samanlaisesta rakkaudesta kuin heillä on.

– Isä ja äiti ovat tiimi. Heillä on avoin ja rehellinen suhde, jossa ei ole salaisuuksia. He luottavat toisiinsa niin paljon, että heillä on yhteinen sähköpostiosoite.

Janna tietää myös, miten luottamus pahiten menetetään.

– Minusta pettäminen on pahin tapa tuhota luottamus toiseen ihmiseen. En usko, että voisin koskaan päästä pettämisestä yli parisuhteessa. Pyrin kuitenkin siihen, etten ikinä kantaisi kaunaa tai vihaa, koska ne ovat raskaita tunteita.

– Minusta kannattaa erota ennen kuin tekee mieli pettää. En ymmärrä, miksi olla toisen kanssa, jos aikoo tehdä niin.

Sami on samaa mieltä. Pitkän parisuhteen avain löytyy hänen mukaansa luottamuksesta.

– Minun ja Maaritin liiton salaisuus on luottamus, hyvä huumori ja syvä rakkaus. Kaikki se on toki vaatinut opettelua. Olemme kouluttaneet toisiamme ymmärtämään oikkujamme.

Vaikka Jannan oma avioliitto päättyi eroon, hän uskoo, että maailmassa on edelleen hyviä tyyppejä.

– En ole todellakaan menettänyt uskoani ihmisiin, miehiin tai parisuhteeseen. Vanhempani ovat olleet yhdessä valtavan pitkään ja heillä on mahtava liitto. Olen varma, että sen löytäminen on minullekin mahdollista.

Painikaverista mentoriksi

Aina isän ja tyttären välit eivät ole olleet näin auvoisat. Teini-ikäisenä Janna ei missään nimessä halunnut ottaa vastaan vanhempiensa neuvoja. Pariin kertaan hän yritti karata parvekkeelta keskellä yötä.

– Maarit sai hänet kiinni itse teossa, Sami nauraa.

– Halusin olla todella itsenäinen. Jouduimme kerran jopa painimaan isän kanssa, ja minä heittelin lautasia, koska en ollut samaa mieltä rajoista. Nyt olen kuitenkin kiitollinen siitä, että hän laittoi kapulaa rattaisiin, Janna kertoo.

– Nykyään meidän ei tarvitse enää riidellä ollenkaan, koska kävimme kaiken läpi ollessani teini.

Samin ja Maaritin koti Vantaalla oli hyvä paikka kasvaa. Heidän luotaan hakivat tukea välillä ystävätkin.

– Kun teini-ikäisenä tyttökavereillani oli vaikeaa, he tulivat juttelemaan Maaritille ja Samille. He olivat monille kuin varaäiti ja -isä, Janna hymyilee.

Vaikka Hurmerinnat ovat aina jakaneet kaiken perheenä, Janna ei uransa alkuvaiheessa halunnut vanhempiensa apua.

– Minulle oli tärkeää menestyä kokonaan omilla avuillani, Janna kertoo.

Viime aikoina musiikinteosta on kuitenkin alettu puhua perheen kesken. Välillä se haukkaa liiankin suuren osan.

– Saatamme Jannan kanssa puhua keikka-aikatauluista ja levytyksestä. Silloin Maarit keskeyttää, että eiköhän jutella jostain ihan muusta, Sami kertoo.

Edellisen levynsä miksauksiin Janna kysyi Samin mielipidettä. Se oli ensimmäinen kerta, kun hän halusi isältään neuvoja työhönsä. Sami kuunteli demoja innoissaan yökaudet.

– Harva artisti pystyy jakamaan vanhempiensa kanssa mielipiteitä ja muistoja keikkapaikoista, Janna sanoo.

Maailman paras mies

Luotettava, uskollinen, hyvä isä, muusikko. Ihminen, joka ymmärtää ammatin vaatimuksia. Sellaiset piirteet Janna haluaisi tulevaisuudessa mahdollisesta kumppanistaan löytää. Samoilla sanoilla hän kuvailee isäänsä Samia.

– Olen huomannut etsiväni rinnalleni isäni kaltaista miestä. Olen saanut häneltä hyvän miehen mallin, Janna tokaisee.

Samia ajatus naurattaa.

– Ymmärrän, miksi Janna etsii kaltaistani tyyppiä. Se johtuu siitä, että meillä on Maaritin kanssa niin hyvä meininki. Toivon samanlaista rakkautta hänelle.

”Isäni on maailman paras mies. Häntä on kenenkään vaikea päihittää.”

Nyt Janna toivoo tulevaisuudeltaan paljon uutta musiikkia. Mies ja jälkikasvu saavat vielä odottaa. Elämän miehiksi riittävät he, jotka ovat olleet vierellä koko ajan: isä ja Samuli-veli.

– Isä on maailman paras mies. Häntä on kenenkään vaikea päihittää, Janna kertoo.

Sami kietoo käsivartensa Jannan hartioille.

– Janna on minulle äärettömän tärkeä ja läheinen. Meillä on kaikin puolin hieno ja lämmin suhde, hän kertoo.

– Sinä olet maailman paras tytär.

enkeleitä,onko heitä?

Isä tukee muusikko Janna Hurmerintaa: ”En voi antaa eron pilata loppuelämääni”

Seuraavaksi saamme lukea että äiti tukee näin vaikeana aikana ,sitten mummo ja eno ja entinen opettaja ja posteljooni jne... Kyllä nyt otetaan kaikki irti mediasta ja jokainen asia tuodaan julki. Nämä pikku julkut on varsinaisia iilimatoja. Niiden jutuista ei tahdo päästä irti millään.. Eikös tämäkin nainen ollut alunperin joku laulaja tai sinne päin? Nyt on silmiini sattunut kuvia hyvin vähissä vaatteissa ,eli onko vaihtanut ammattia?
Lue kommentti

”Leimautumista en pelkää. Olen ollut aina kapinallinen raja-aitojen kaataja”, Katariina kertoo Ilta-Sanomille.

Kirjailija Katariina Souri, 49, sai vuosi sitten psykiatrilta diagnoosiksi persoonallisuushäiriön ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön. Hän kertoi asiasta ensimmäisen kerran viime viikon lopulla Instagramissa julkaisemassaan kuvassa, jossa kuvaillaan hänen tulevaa omaelämäkerrallista Sarana – tunnustuksia taitekohdassa -kirjaansa.

Kirjan kuvauksessa kerrotaan, että Katariina järkyttyi diagnoosia ja esimerkiksi sitä, miten psyykelääke vaikuttaa häneen

Katariina kertoo tilanteestaan myös Ilta-Sanomien haastattelussa.

– Ajattelin että hetkinen, mitä tapahtuu luovuudelleni, Katariina kertoo IS:lle.

Kirjaa kuvailevassa otteessa kerrotaan, että Katariina mietti diagnoosin saatuaan uskaltaako alkaa syödä lääkkeitä ja mitä jos diagnoosi onkin väärä. Iltalehdelle Katariina kertoo, ettei alkanut syödä lääkkeitä, vaikka saikin kaksi eri reseptiä. Sen takia hän ei myöskään päässyt terapiaan.

– Ymmärrän, että jotkut tarvitsevat lääkitystä. Itse en sitä koe tarvitsevani, koska en esimerkiksi ole milloinkaan ollut psykoosissa tai itsetuhoinen.

”Mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmän mietin, mitä muut ajattelevat.”

Katariinalla on aiemmin todettu kaksisuuntainen mielialahäiriö, ja hän on kertonut avoimesti myös kokemistaan paniikkihäiriöistä. Kirjassa hän kertoo myös ongelmistaan alkoholin kanssa. Kirjailija ei pelkää leimautumista mielenterveyspotilaaksi.

– Leimautumista en pelkää. Olen ollut aina kapinallinen raja-aitojen kaataja. Mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmän mietin, mitä muut ajattelevat, hän kertoo IS:lle.

Mt-hoitaja

Katariina Souri järkyttyi psykiatrin diagnoosista – kertoo IL:lle kieltäytyneensä lääkityksestä

Terapiaan pääsee, vaikka kieltäytyisi lääkkeistä. MUTTA, Kelan korvausta ei saa silloin. Terapiatunti maksaa noin 70-120,-/h. Joten jos varaa on ja apua ajattelee saavansa, niin kannattaa miettiä kokonaan itse maksettavan terapian vaihtoehtoa. Paniikkihäiriö ei ole osa kaksisuuntaista. Tiukan tulkinnan mukaan paniikkihäiriö ei edes ole mielenterveysongelma/-häiriö/-sairaus, vaan tilapäinen ahdistuskohtaus.
Lue kommentti

Timon ja hänen puolisonsa Maikin ensimmäinen yhteinen lapsi on poika. 

Timo Lavikaisen, 43, perheessä eletään jännittäviä aikoja.

Timo valmistautuu parhaillaan Putoukseen ja kuvaa sketsejä tammikuussa alkavaa ohjelmaa varten. Samaan aikaan on puhelimen oltava lähettyvillä, sillä Timon puolison Maikin laskettu aika on näillä hetkillä.

– Sitä ei tiedä, jos lähtö tulee tänään vaikka kesken näytöksen, Timo totesi, kun hän saapui 95-elokuvan kutsuvierasensi-iltaan Espoon kulttuurikeskukseen.

Timolla on niin sanotun ”tavallisen kansalaisen rooli” kaikkien aikojen suurimmassa suomalaisessa jääkiekkoelokuvassa. Elokuvaan liittyy jo nyt muitakin tärkeitä muistoja, Timo kertoo.

”Sitä ei tiedä, jos lähtö tulee tänään vaikka kesken näytöksen.”

– Kun minulla oli tässä viimeinen kuvauspäivä, vaimo teki positiivisen raskaustestin. Jouluvauvaa meille odotetaan.

Timolla on parikymppinen tytär, ja Maikilla on 10-vuotias tytär. Pian syntyvä lapsi on parin ensimmäinen yhteinen. Näyttelijä kertoo, että hartaasti odotettu vauva on poika.

– Meillä ehti olla useampi, kolme keskenmenoa ja sitten lopulta tärppäsi näin. Ne olivat kovia paikkoja.

Timo luottaa, että vauvan hoito palailee mieleen vanhasta muistista.

– Suhtaudun luottavaisesti. Uskon, että kasvattajana olen rennompi, kun kaikki ei ole ihan uutta.