Työt vievät näyttelijää taas mantereelta toiselle. Jos olisi varaa, hän jäisi heti kotiäidiksi.

Irina Björklund, 35, on tottunut Atlantin ylittäjä. Siitä huolimatta, että hän lähti yhdeksän vuotta sitten miehensä Peter Franzénin kanssa kokeilemaan siipiään maailman tärkeimpään elokuvakaupunkiin, on hän tehnyt koko ajan töitä myös Suomessa ja Euroopassa.

Jatkuvan ramppaamisen luulisi käyvän voimille, mutta ei.
Irina miehineen viihtyy Los Angelesissa, vaikka myöntääkin, että välillä on tylsää, kun suku on niin kaukana. Varsinkin nyt, kun perheeseen kuuluu myös yksivuotias poika.

– Totta kai sitä toivoo, että voisi olla lähempänä perhettään. Mutta meidän on hyvä olla Los Angelesissa, eikä koko sukuaan voi pakottaa muuttamaan sinne, Irina hymähtää.

Perhe on ykkönen

Lapsen ja kahden free lancer -näyttelijän perheessä tärkeintä ei ole työ vaan läheiset ihmiset. Epäsäännöllisistä työajoista on tässä elämäntilanteessa ollut vain etua: poika saa kasvaa kotona vanhempiensa kanssa, kunhan duunit sumplitaan niin, etteivät ne osu pahasti päällekkäin.

Uusimmassa elokuvassaan Blackoutissa Irina astuukin täysin päinvastaiseen maailmaan: hän esittää sosiaali- ja terveysministeriä, jolle ura on kaikki kaikessa. Roolia rakentaessaan Irina tutustui suomalaisen naisministerin työhön.

– Olen usein miettinyt, millaista ihmistä politiikka vaatii. Siinä täytyy olla valtavan energinen ja positiivinen ja kiinnostunut kaikesta.

Ministeri Sari Sarkomaan erosta syntynyt keskustelu ihmetyttää ulkosuomalaista näyttelijää. Ei ole yllätys, että perheen takia pestinsä jättänyt ministeri saa Irinan täydet sympatiat.

– Fiksu valinta häneltä. En voi ymmärtää, miksi asiasta on täällä noussut näin suuri keskustelu. Eihän kyse ole epätasa-arvosta, jos valitsee elämän, jossa joskus näkee lapsiaan... Itse jäisin kokonaan kotiin, jos minulla olisi siihen varaa.

Uusille urille

Mutta on Irinakin ehtinyt painaa töitä. Ennen kuin hän ja Peter muuttivat Amerikkaan, Irina eli uransa alkuvaihetta ja teki aina samaan aikaan noin viittä asiaa, kuunnelmaa, tv-sarjaa, mainoksia, teatteria ja leffaa.

–Olisin varmasti jatkanut samaa tahtia pidempäänkin, ellemme olisi muuttaneet Suomesta. Tajusin jo aika nuorena, ettei uraputki ole mun juttuni.

Irina iloitsee edelleen näyttelijän töistään, mutta sen lisäksi Amerikassa aikaa on jäänyt muullekin elämälle. Ja ihan uudelle uralle.

–Los Angeles on mekka ihmisille, jotka haluavat elämältään jotakin muuta. Vaikka kaupunkiin tullessaan aikoisi näyttelijäksi tai ohjaajaksi, pian huomaakin löytäneensä itsestään jotakin ihan uutta.

Irinan tapauksessa hän löysi itsensä musiikkiklubin lavalta. Lapsuudesta asti vahvasti vaikuttaneelle musiikkiharrastukselle löytyi taas aikaa, ja jo useamman vuoden Irina on voinut tituleerata itseään paitsi näyttelijäksi myös muusikoksi, laulujentekijäksi ja sahansoittajaksi.

Kosmopoliitti vauva

Kun Irina oli pieni, perhe asui yritysjohtajaisän töiden takia paljon ulkomailla. Niinpä Irina puhuu – ja laulaa – suomea, ruotsia, englantia, ranskaa ja venäjää.

Irinan ja Peterin lapsesta on hyvää vauhtia kasvamassa äitinsä veroinen kosmopoliitti.

– Raukkaparkaa aivopestään jo kolmella kielellä. Mutta omasta kokemuksestani tiedän, että jo pienenä voi oppia monta kieltä, kunhan kaikki pitävät kiinni omastaan. Minä puhun pojalle ruotsia ja hänen isänsä suomea.

Omat kouluvuotensa Irina vietti Suomessa ja Ranskassa. Amerikkalainen koulu kokis- ja pizzakulttuureineen ei tunnu maailman houkuttelevimmalta, mutta onneksi oman lapsen tulevan opinahjon valinta ei ole ihan vielä ajankohtainen asia.

Tärkeämpää on tällä hetkellä keskittyä kasvattamaan pojasta muita ihmisiä ja elämää kunnioittava ihminen.

– Haluaisin myös opettaa hänelle, että kaikki on itsestä kiinni. Elämästään voi tehdä juuri sellaisen kuin haluaa.

”Leimautumista en pelkää. Olen ollut aina kapinallinen raja-aitojen kaataja”, Katariina kertoo Ilta-Sanomille.

Kirjailija Katariina Souri, 49, sai vuosi sitten psykiatrilta diagnoosiksi persoonallisuushäiriön ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön. Hän kertoi asiasta ensimmäisen kerran viime viikon lopulla Instagramissa julkaisemassaan kuvassa, jossa kuvaillaan hänen tulevaa omaelämäkerrallista Sarana – tunnustuksia taitekohdassa -kirjaansa.

Kirjan kuvauksessa kerrotaan, että Katariina järkyttyi diagnoosia ja esimerkiksi sitä, miten psyykelääke vaikuttaa häneen

Katariina kertoo tilanteestaan myös Ilta-Sanomien haastattelussa.

– Ajattelin että hetkinen, mitä tapahtuu luovuudelleni, Katariina kertoo IS:lle.

Kirjaa kuvailevassa otteessa kerrotaan, että Katariina mietti diagnoosin saatuaan uskaltaako alkaa syödä lääkkeitä ja mitä jos diagnoosi onkin väärä. Iltalehdelle Katariina kertoo, ettei alkanut syödä lääkkeitä, vaikka saikin kaksi eri reseptiä. Sen takia hän ei myöskään päässyt terapiaan.

– Ymmärrän, että jotkut tarvitsevat lääkitystä. Itse en sitä koe tarvitsevani, koska en esimerkiksi ole milloinkaan ollut psykoosissa tai itsetuhoinen.

”Mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmän mietin, mitä muut ajattelevat.”

Katariinalla on aiemmin todettu kaksisuuntainen mielialahäiriö, ja hän on kertonut avoimesti myös kokemistaan paniikkihäiriöistä. Kirjassa hän kertoo myös ongelmistaan alkoholin kanssa. Kirjailija ei pelkää leimautumista mielenterveyspotilaaksi.

– Leimautumista en pelkää. Olen ollut aina kapinallinen raja-aitojen kaataja. Mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmän mietin, mitä muut ajattelevat, hän kertoo IS:lle.

Mt-hoitaja

Katariina Souri järkyttyi psykiatrin diagnoosista – kertoo IL:lle kieltäytyneensä lääkityksestä

Terapiaan pääsee, vaikka kieltäytyisi lääkkeistä. MUTTA, Kelan korvausta ei saa silloin. Terapiatunti maksaa noin 70-120,-/h. Joten jos varaa on ja apua ajattelee saavansa, niin kannattaa miettiä kokonaan itse maksettavan terapian vaihtoehtoa. Paniikkihäiriö ei ole osa kaksisuuntaista. Tiukan tulkinnan mukaan paniikkihäiriö ei edes ole mielenterveysongelma/-häiriö/-sairaus, vaan tilapäinen ahdistuskohtaus.
Lue kommentti

Timon ja hänen puolisonsa Maikin ensimmäinen yhteinen lapsi on poika. 

Timo Lavikaisen, 43, perheessä eletään jännittäviä aikoja.

Timo valmistautuu parhaillaan Putoukseen ja kuvaa sketsejä tammikuussa alkavaa ohjelmaa varten. Samaan aikaan on puhelimen oltava lähettyvillä, sillä Timon puolison Maikin laskettu aika on näillä hetkillä.

– Sitä ei tiedä, jos lähtö tulee tänään vaikka kesken näytöksen, Timo totesi, kun hän saapui 95-elokuvan kutsuvierasensi-iltaan Espoon kulttuurikeskukseen.

Timolla on niin sanotun ”tavallisen kansalaisen rooli” kaikkien aikojen suurimmassa suomalaisessa jääkiekkoelokuvassa. Elokuvaan liittyy jo nyt muitakin tärkeitä muistoja, Timo kertoo.

”Sitä ei tiedä, jos lähtö tulee tänään vaikka kesken näytöksen.”

– Kun minulla oli tässä viimeinen kuvauspäivä, vaimo teki positiivisen raskaustestin. Jouluvauvaa meille odotetaan.

Timolla on parikymppinen tytär, ja Maikilla on 10-vuotias tytär. Pian syntyvä lapsi on parin ensimmäinen yhteinen. Näyttelijä kertoo, että hartaasti odotettu vauva on poika.

– Meillä ehti olla useampi, kolme keskenmenoa ja sitten lopulta tärppäsi näin. Ne olivat kovia paikkoja.

Timo luottaa, että vauvan hoito palailee mieleen vanhasta muistista.

– Suhtaudun luottavaisesti. Uskon, että kasvattajana olen rennompi, kun kaikki ei ole ihan uutta.