Iina Kuustonen. Kuva Jouni Harala
Iina Kuustonen. Kuva Jouni Harala

Putous-tähti Iina Kuustoselle näyttelijäntyö on elämäntapa. Vastapainoksi hän rentoutuu kutomalla.

Tulevina viikkoina näyttelijä Iina Kuustosen, 27, arkeen ei mahdu paljon muuta kuin Putousta. Huippusuosittua viihdeohjelmaa treenataan tiistaista perjantaihin ja lauantaina eletään suoran lähetyksen jännitystä. Lähetyksen jälkeen kierrokset nollataan työryhmän kanssa baarissa. Heti ohjelman jälkeen adrenaliini virtaa sellaisella jytinällä, ettei unen päästä saisi muutenkaan kiinni.

– Tässä ammatissa ei tunneta tunnintarkkoja työaikoja, työ on tavallaan elämäntapa. Vastapainoksi olen hyvä rentoutumaan.

Kutominen on Iinalle rentoutumistapa numero yksi, hän vertaa sitä meditointiin tai urheiluun. Kutominen auttaa keskittymään ja käymään läpi keskeneräiset ajatukset.

Bambukutimet alkavat käydä missä vain ja heti, kun siihen aukeaa tilaisuus.

Ronskisti ja rentoudella

Iinan viljelemä huumori on ronskia, rentoa ja sarkastista, ja se sointuu hyvin yhteen muun Putous-porukan kanssa. Itse asiassa kimppahenki löytyi niin helposti, että Iina pyydettiin mukaan uudelle kaudelle heti edellisen päätyttyä.

– Olin jo vannonut, etten takuulla lähde toista kertaa mukaan. Huumori on vaativa laji, ja suora lähetys tuo siihen haasteensa. Itsensä likoon laittaminen, epävarmuus ja jatkuva häpeäkynnysten ylittäminen pistävät koville. Silti, kun minua pyydettiin tälle kaudelle, vastasin samalla silmänräpäyksellä totta kai!

Putous-porukan salaisuus on ryhmän keskinäisessä luottamuksessa ja rentoudessa. Ketään ei arvostella, yhtään ideaa ei lytätä ja toisen dorkimmatkin ajatukset kopataan siinä toivossa, että niistä kehittyy jotain toimivaa. Harvassa työyhteisössä ilmapiiri on yhtä estoton.

– Työ on vaativa mutta hauskaa. Kun katsoo Putouksenkin jengiä sketsihahmoissaan, tulee fiilis, että tähänkö on tultu kuuden korkeakouluvuoden jälkeen. Että aikuiset ihmiset tosissaan…

Iina nauraa piirteilleen ja kertoo hyödyntäneensä niitä sketsihahmon rakentamisessa.

– Ylähuultahan mulla ei ole ollenkaan. Eikä pituutta. Ensimmäisen lähetyksen jälkeen joku kysyi, oliko studion lattiassa kohdallani kuoppa. Ja bussissa minua kutsuttiin Jani-Petteriksi, vaikka kuljin ihan omissa vaatteissani.

”Leimautumista en pelkää. Olen ollut aina kapinallinen raja-aitojen kaataja”, Katariina kertoo Ilta-Sanomille.

Kirjailija Katariina Souri, 49, sai vuosi sitten psykiatrilta diagnoosiksi persoonallisuushäiriön ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön. Hän kertoi asiasta ensimmäisen kerran viime viikon lopulla Instagramissa julkaisemassaan kuvassa, jossa kuvaillaan hänen tulevaa omaelämäkerrallista Sarana – tunnustuksia taitekohdassa -kirjaansa.

Kirjan kuvauksessa kerrotaan, että Katariina järkyttyi diagnoosia ja esimerkiksi sitä, miten psyykelääke vaikuttaa häneen

Katariina kertoo tilanteestaan myös Ilta-Sanomien haastattelussa.

– Ajattelin että hetkinen, mitä tapahtuu luovuudelleni, Katariina kertoo IS:lle.

Kirjaa kuvailevassa otteessa kerrotaan, että Katariina mietti diagnoosin saatuaan uskaltaako alkaa syödä lääkkeitä ja mitä jos diagnoosi onkin väärä. Iltalehdelle Katariina kertoo, ettei alkanut syödä lääkkeitä, vaikka saikin kaksi eri reseptiä. Sen takia hän ei myöskään päässyt terapiaan.

– Ymmärrän, että jotkut tarvitsevat lääkitystä. Itse en sitä koe tarvitsevani, koska en esimerkiksi ole milloinkaan ollut psykoosissa tai itsetuhoinen.

”Mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmän mietin, mitä muut ajattelevat.”

Katariinalla on aiemmin todettu kaksisuuntainen mielialahäiriö, ja hän on kertonut avoimesti myös kokemistaan paniikkihäiriöistä. Kirjassa hän kertoo myös ongelmistaan alkoholin kanssa. Kirjailija ei pelkää leimautumista mielenterveyspotilaaksi.

– Leimautumista en pelkää. Olen ollut aina kapinallinen raja-aitojen kaataja. Mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmän mietin, mitä muut ajattelevat, hän kertoo IS:lle.

Mt-hoitaja

Katariina Souri järkyttyi psykiatrin diagnoosista – kertoo IL:lle kieltäytyneensä lääkityksestä

Terapiaan pääsee, vaikka kieltäytyisi lääkkeistä. MUTTA, Kelan korvausta ei saa silloin. Terapiatunti maksaa noin 70-120,-/h. Joten jos varaa on ja apua ajattelee saavansa, niin kannattaa miettiä kokonaan itse maksettavan terapian vaihtoehtoa. Paniikkihäiriö ei ole osa kaksisuuntaista. Tiukan tulkinnan mukaan paniikkihäiriö ei edes ole mielenterveysongelma/-häiriö/-sairaus, vaan tilapäinen ahdistuskohtaus.
Lue kommentti

Timon ja hänen puolisonsa Maikin ensimmäinen yhteinen lapsi on poika. 

Timo Lavikaisen, 43, perheessä eletään jännittäviä aikoja.

Timo valmistautuu parhaillaan Putoukseen ja kuvaa sketsejä tammikuussa alkavaa ohjelmaa varten. Samaan aikaan on puhelimen oltava lähettyvillä, sillä Timon puolison Maikin laskettu aika on näillä hetkillä.

– Sitä ei tiedä, jos lähtö tulee tänään vaikka kesken näytöksen, Timo totesi, kun hän saapui 95-elokuvan kutsuvierasensi-iltaan Espoon kulttuurikeskukseen.

Timolla on niin sanotun ”tavallisen kansalaisen rooli” kaikkien aikojen suurimmassa suomalaisessa jääkiekkoelokuvassa. Elokuvaan liittyy jo nyt muitakin tärkeitä muistoja, Timo kertoo.

”Sitä ei tiedä, jos lähtö tulee tänään vaikka kesken näytöksen.”

– Kun minulla oli tässä viimeinen kuvauspäivä, vaimo teki positiivisen raskaustestin. Jouluvauvaa meille odotetaan.

Timolla on parikymppinen tytär, ja Maikilla on 10-vuotias tytär. Pian syntyvä lapsi on parin ensimmäinen yhteinen. Näyttelijä kertoo, että hartaasti odotettu vauva on poika.

– Meillä ehti olla useampi, kolme keskenmenoa ja sitten lopulta tärppäsi näin. Ne olivat kovia paikkoja.

Timo luottaa, että vauvan hoito palailee mieleen vanhasta muistista.

– Suhtaudun luottavaisesti. Uskon, että kasvattajana olen rennompi, kun kaikki ei ole ihan uutta.