Hankalasta koulukaverista voi kuoriutua uusi ystävä.  Kuvituskuva: iStock
Hankalasta koulukaverista voi kuoriutua uusi ystävä. Kuvituskuva: iStock

Omat rajat saattavat vahvistua, kun pysähtyy miettimään omia tarpeitaan.

Useat julkisuuden henkilöt ovat viime aikoina kertoneet, kuinka ovat tietoisesti karsineet lähipiiristään ihmisiä, joilta eivät koe saavansa mitään.

Kirjailija-käsikirjoittaja Anna-Leena Härkönen kertoi Me Naisissa kesällä 2017, kuinka hänet oli vallannut onnettomuuden myötä entistä voimakkaampi elämänhalu. Sen myötä hän halusi tehdä elämästään mukavampaa.

"Aloitin karsimalla elämästäni ihmisiä, joiden seurassa minulle tuli vain huono olo – niin sukulaisia kuin tyyppejä, joita olin pitänyt ystävinäni. Rajattomia, piiloilkeitä tai kateellisia ihmisiä, jotka ovat kävelleet ylitseni, manipuloineet tai ohjailleet minua", Härkönen kertoi.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna-Leena Härkönen koki, että oli sietänyt huomattavan paljon, koska hänet oli kasvatettu kiltiksi. "Sellaiseksi, joka aina huolehtii, ettei muille tule paha mieli. Viis omasta pahasta mielestä."
Anna-Leena Härkönen koki, että oli sietänyt huomattavan paljon, koska hänet oli kasvatettu kiltiksi. "Sellaiseksi, joka aina huolehtii, ettei muille tule paha mieli. Viis omasta pahasta mielestä."

Tammikuussa näyttelijä Minttu Mustakallio kertoi saaneensa vanhenemisensa myötä itsetuntemusta.

"Tiedän myös, minkälaisten ihmisen kanssa haluan olla tekemisissä ja minkälaisten en."

Psykoterapeutti Maaret Kallio puolestaan kuvaili omia rajojaan menneenä talvena.

"Olen tarkka, kenen kanssa käytän vapaa-aikaani. En käytä vapaalla aikaa miellyttämiskuvioihin."

"Aikaa on rajatusti myös niille, joiden kanssa haluan olla, koska on perhettä, töitä ja tavallista elämää", Maaret Kallio totesi Me Naisissa.
"Aikaa on rajatusti myös niille, joiden kanssa haluan olla, koska on perhettä, töitä ja tavallista elämää", Maaret Kallio totesi Me Naisissa.

Näyttelijä Anna-Maija Tuokko kertoi pitävänsä listaa ihmisistä, joiden mielipidettä hän arvostaa. Hyvää oloa edistävän metodinsa mukaan hän keskittyy vain tekemiseen eikä kritiikkiin, jota työn myötä saattaa saada. Neuvon oli antanut hänen ystävänsä Jani Toivola.

"Olen siivonnut elämästäni pois ihmisiä, jotka eivät tee minulle hyvää. Niin kai kaikki tekevät aikuistuessaan: nuorempana ehtii hengailla väärienkin tyyppien kanssa, mutta aikuisena käy merkittävämmäksi, kenen kanssa aikaansa viettää."

”Olen siivonnut elämästäni pois ihmisiä, jotka eivät tee minulle hyvää.”

Kuvataiteilija, toimittaja ja taidekäsityöläinen Anu Pensola (ent. Harkki) kuvaili somea itselleen todella kuormittavaksi. Hän on tietoisesti vähentänyt sen käyttöä, koska tuloksena on useammin paha olo kuin positiiviset fiilikset.

"Huomaan, että eläydyn voimakkaasti ja alan murehtia ihan vieraiden asioita", Anu kertoi.

"Olen etäännyttänyt itseni haitallisista ja kuluttavista ihmissuhteista."

Kulttuuri ruokkii itsenäisyyttä

Onnellisuustutkija, psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen ymmärtää tilanteen.

– Meistä on tullut itsenäisiä ja omaehtoisia. Helposti ajatellaan, että voi tehdä omat valintansa eikä tarvitse erityisesti välittää muista ihmisistä ja heidän tunteistaan.

Tietoinen ihmissuhteiden karsiminen kuulostaa Ojasesta nykyaikaan liittyvältä itsekeskeisyydeltä, jota länsimainen kulttuuri toisaalta myös tukee.

”Tietoinen karsiminen on vahvistunut, vaikka samalla yhteiskunnassa puhutaan yhteisöllisyydestä.”

Ojanen näkee ilmiön myös onnellisuutta tutkiessaan. Hän pitää tärkeimpänä yksinkertaista kysymystä: mitä kukin voi tehdä ollakseen onnellinen? Muut ihmiset saattavat unohtua, kun toteuttaa suunnitelmaansa.

– Tietoinen karsiminen on vahvistunut, vaikka samalla yhteiskunnassa puhutaan yhteisöllisyydestä.

Onnellisuus tulisi kuitenkin pitää yhteisenä asiana. Ajatella vaikkapa siten, että jos haluaa itse pärjätä hyvin, muillakin ihmisillä tulisi asioiden olla hyvin.

Narsisti saakoon mennä

Ihmisen hyvinvoinnin kannalta ovat Markku Ojasen mukaan erityisen tärkeitä sellaiset ihmiset, joiden kanssa ollaan tekemisissä kasvokkain ja jotka kuuntelevat henkilökohtaisia huolia. Tällaisia on nykyään entistä vaikeampaa ylläpitää etenkin muuttoliikkeen vuoksi.

Sosiaalinen media antaa tällä hetkellä mahdollisuuden pitää yllä myös pinnallisia ihmissuhteita. Ojanen muistuttaa, että nekin vaativat vaalimista.

”Varmasti on suhteita, jotka pitää panna poikki – esimerkiksi narsistisen ihmisen kanssa.”

Professoria huolestuttaa myös se, jos ihmissuhteita katkaistaan helposti, koska ei olla saatu sitä, mitä on odotettu.

– Kannattaa muistaa, kuinka paljon on yksinäisiä ihmisiä, jotka kaipaisivat yhteydenottoja.

Toisaalta Ojanen myös ymmärtää ihmissuhteen katkaisemisen erityisen vaikeassa tilanteessa. Ketään ei tarvitse väkisin päästää elämäänsä varsinkaan, jos kumpikaan osapuoli ei saa siitä tyydytystä. Jokaisella on kuitenkin omat rajansa, joten yksilökeskeisyys ei ole automaattisesti huono idea. Se voi myös helpottaa.

– Varmasti on suhteita, jotka pitää panna poikki – esimerkiksi narsistisen ihmisen kanssa. Silloin ratkaisussa voi olla paljon positiivista.

Uudenlainen yhteiskunta

Ojanen muistuttaa, että suurin osa maailmasta elää yhteisökeskeisessä kulttuurissa. Silloin on vain elettävä myös niiden hankalien ihmisten kanssa. Muinoin meilläkin olisi ollut valtava loukkaus laittaa sukulaisen kanssa välejä poikki, vaikka tämä olisi ollut kuinka hankala.

Nykyään ystävät ja sukulaiset laitetaan samalle viivalle. Jos suhteet sukulaisten kanssa eivät toimi, ystävät toivottavasti korvaavat ne.

Yhteiskunnasta, jossa ollaan tekemisissä vain itselle miellyttävien ihmisten kanssa, ollaan maailmalla aidosti huolissaan. Ojanen kertoo, että asiaa on tutkittu esimerkiksi Yhdysvalloissa. Jos erittäin tärkeiden ihmissuhteiden määrä kutistuu todella pieneksi, se on riskitekijä myös ihmissuhteiden karsijalle.

– Jos olisimme fiksuja, pitäisimme verkoston kunnossa. Siellä voisi olla myös niitä, jotka eivät ole aina samalla aaltopituudella.

Takaisin lähelle tulevaisuudessa? 

Millainen ihminen sitten päätyy niinsanotusti konmarittamaan omia ihmissuhteitaan?

Ainakin sellainen, jolla niitä on paljon. Karsija voi olla myös positiivinen ihminen, joka ei jaksa vaalia kaikkia kontaktejaan. Hän saattaa keskittyä omaan lähipiiriinsä: perhe vie ajan ja energian, jolloin muut jääkööt sivummalle.

– Tämä ei ole yllättävää, mutta tässä voi olla vähän liiallistakin pärjäämisen kuvitelmaa, Ojanen pohtii.

Ihmissuhteiden karsija ehkä ajattelee, että asiat ovat tällä hetkellä hyvin eikä hän koe tarvitsevansa tiettyjä ihmisiä. Ojanen kehottaa miettimään, millainen tilanne on tulevaisuudessa, kun ikää tulee ja esimerkiksi työelämä jää taa.

Karsija voi myös olla pettynyt lähipiiriinsä. Hän on ehkä panostanut ihmissuhteisiin yli omien voimavarojensa.

”Suhteiden laatu voi muuttua vuosien tauon jälkeen.”

Lopuksi Ojanen antaa vinkin: omissa verkostoissa kannattaisi pitää ikään kuin varalla ihmisiä, jotka tällä hetkellä eivät ole niin tärkeitä, mutta ehkä tulevaisuudessa taas ovat.

– Suhteiden laatu voi muuttua vuosien tauon jälkeen. Voi huomata, kuinka esimerkiksi vanhassa koulukaverissa onkin enemmän kuin oletti. Vanha erimielisyys ei ehkä ollutkaan niin tärkeä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla