Palsanmäillä on jo kaksi television Venla-palkintoa tilillään. ”Ilman ohjelmaa, emme varmaan olisi pystyneet jatkamaan huutokauppatoimintaa.”
Palsanmäillä on jo kaksi television Venla-palkintoa tilillään. ”Ilman ohjelmaa, emme varmaan olisi pystyneet jatkamaan huutokauppatoimintaa.”

Alussa Aki ja Heli Palsanmäki itkivät laskupinoja ja riipivät omaisuuttaan myyntiin saadakseen rahaa. Nyt räpiköinti on vaihtunut koko kansan suosioon. –Pärjääminen oli meille kunniakysymys, Suomen huutokauppakeisari -ohjelman pariskunta sanoo.

Uuraisten Hirvaskankaalla kevätaurinko ei ole ehtinyt sulattaa kaikkea lunta. Lumivaipan pinnalla nököttää pikkuruinen punainen Fiat 600 kuin mansikka kermakakun päällä. Auton strategiset mitat ovat 45 vuotta, kaksi ovea ja kymmenen tuuman renkaat.

Tänne, Aki ja Heli Palsanmäen pihaan, auto päätyi vaihtokaupassa. Heli olisi saattanut kommentoida sitä kipakastikin, ellei Aki olisi pelastanut nahkaansa esittelemällä Fiatia naistenpäivän lahjanaan Helille.

Ei rouva silti riemusta hihkunut.

– Olen aina toivonut isoa amerikanrautaa, mutta tämä vain vaihtaa autoa pienempään ja pienempään, Heli, 38, viittilöi isännän suuntaan.

Television huutokauppakeisareiden kotitilalla on käyty huutokauppaa 29 vuotta. Yksi periaate on säilynyt näihin päiviin asti: lahjoja Palsanmäet eivät myy. Siksi Fiatistakin puhutaan ”lahjana”. Sopivassa vaihtokaupassa se saattaa kokea äkkilähdön pikkuruiset renkaat sutien.

Heli tarttuu haasteeseen

Huutokauppahallissa kodin alakerrassa on viileää, ja Aki, 46, parkkeeraa itsensä kassapöydän taa ilmalämpöpumpun lämpimään henkäilyyn. Heli istahtaa asiakaspaikalle, yhdelle salin 150 pehmustetusta tuolista. Ne odottavat perjantai-iltaa, jolloin kauppa aukeaa taas.

Pariskunnan lahjaperiaate oli uhattuna kymmenisen vuotta sitten, kun Aki ja Heli aloittelivat uraansa huutokauppiaina. Asiakkaista oli pulaa ja myytävästä tavarasta vielä enemmän. Kun tarjolla oli vain joutilasta rössäkkää ja romua, Aki ja Heli riipivät myytäviksi oman kotinsa tavaroita.

Huutokauppaisännyys ei ollut kummallekaan kutsumusammatti.

”Isä sanoi, ettei minusta olisi koskaan jatkamaan hänen työtään.”

– Isälleni se kyllä oli elämäntyö. Hän ehti pitää huutokauppakamaria 19 vuotta, kunnes yhtäkkiä kuoli aivoverenvuotoon 59-vuotiaana. Se oli soromnoo saman tien, Aki muistelee vuotta 2006.

Akin isä oli puhunut toiveestaan, että joku lapsista jatkaisi hänen työtään. Aki oli nähnyt kaupantekoa likeltä nuoruusvuosinaan myydessään kahvia ja makkaraa huutokaupan kioskissa. Ala ei tuntunut omalta, ja Aki lähti omille teilleen, teki hanttihommia ja päätyi metallialalle.

– Isä ei katsonut hyvällä railakkaita poikamiesvuosiani. Hän sanoi, ettei minusta koskaan olisi jatkamaan hänen työtään.

Sitten rinnalle löytyi Heli. Isän kuoltua yllättäen tarvittiin nopeita päätöksiä.

– Siskoni ei halunnut huutokauppaa, eikä äitipuoli olisi jaksanut sitä yksin. Lopulta sanoin, että nyt on tehtävä ratkaisu, Aki kertaa.

Helin päätös ryhtyä yrittäjäksi tarkoitti suuria elämänmuutoksia. Pariskunta jätti vakituiset työpaikkansa ja Heli tutut kuviot kotiseudullaan Salossa.

– Minä sentään palasin juurilleni, mutta Heli teki siinä loikan ventovieraaseen.

Nälkä saa kekseliääksi

Suunnitelma oli, että Heli pyörittää huutokauppaa ja Aki etsii metallialan töitä, mutta Keski-Suomen työmarkkinoilla oli jo hiljaista. Huutokauppa jäi molempien elinkeinoksi, vaikka oikeammin se olisi riittänyt vain auttavaksi sivutuloksi.

– Alussa rämmittiin ja räpiköitiin. Ensimmäiset vuodet elimme nuukasti ja kädestä suuhun.

Joka kerta, kun sähkölasku tai öljytilaus piti maksaa, kurkkua kiristi. Vaikeat ajat ovat piirtyneet mieleen tarkasti.

– Oli aikoja, kun levitimme laskut makuuhuoneen lattialle ja itkimme, että mistä näihin saadaan rahat, Heli sanoo ja pyyhkii kyyneleitään.

Huutokauppiaan arki oli muuttunut kulta-ajoista, jolloin isä-Palsanmäki teki kauppaa. Silloin puhuttiin, että huutokaupassa sai myytyä mitä vain.

– Nykyään kartetaan turhaa tavaraa ja ollaan hintatietoisempia. Ostetaan ehjää, siistiä ja mieluiten harvinaista.

Tiukat ajat pakottivat muutoksiin. Aki ja Heli siirsivät kauppatilan kotinsa alakertaan, muuttivat vanhan huutokauppahallin kylmäksi varastotilaksi ja säästivät sen lämmityskuluissa. He soittelivat läpi kaikki tuttunsa kysellen myytävää.

”Kun ihmisellä on nälkä ja rahapussi tyhjä, kyllä se keksii konstit selvitä.”

– Kun ihmisellä on nälkä ja rahapussi tyhjä, kyllä se keksii konstit selvitä, Aki muistelee vakavana.

Isä ei ollut ainoa, joka oli epäillyt Akin kanttia ja kestävyyttä yrittäjänä. Muutama kylänmieskin sanoi sen hänelle päin näköä. Jossain lyötiin vetoa, että puolessa vuodessa Palsanmäki olisi konkurssikypsä.

– Oli vaiheita, jolloin vakavasti mietimme lopettamista. Laskimme, ettei tätä saada kannattavaksi millään, Aki myöntää.

– Mutta samalla meitä ajoi vimmattu näyttämisenhalu. Ei tänne tultu luovuttamaan. Pärjääminen oli meille kunniakysymys, Heli jatkaa.

Aki näyttää myhäilevän tyytyväiseltä.

– Jos isä nyt katsoo pilven reunalta, hän voi sanoa eri tavalla kuin ennen.


Akilla ja Helillä on selvä suhde tavaraan: siihen ei saa rakastua. ”Vaikka meilläkin on keräilykohteemme, jokainen esine on sellainen, että siitä pitää voida luopua.”

 

Härkkimättä paras

Aki ja Heli uskovat, että heidän kantava voimansa oli yhdessä tekeminen. Missään vaiheessa firman vaikeudet eivät rasittaneet parisuhdetta.

– Päinvastoin: vaikeat ajat opettivat meidät pitämään tiiviisti yhtä. Voisi sanoa, että ne vain vahvistivat suhdettamme. Yhdessä oivalsimme, miten selviydytään.

Aviopari on ollut yhdessä pian yksitoista vuotta ja suurimman osan siitä tehnyt töitäkin yhdessä. Kahdesti vuodessa Heli sukuloi Salossa ja on silloin kolme päivää poissa kotoa. Vain silloin Palsanmäet ovat erillään.

– Olemme yhdessä 24/7. Kyllä sitä moni ihmettelee, että miten te kestätte ja usein sanonkin, että sopii kokeilla. Akin kanssa se sujuu hyvin, Heli katsoo puolisoaan.

– Ihan sama Aki se on kuin alussakin, sellainen piikikäs skorpioni. Mitä nyt on harmaantunut vähän.

”Aamuisin on paras olla hiljaa ja antaa toisen herätä rauhassa.”

Akilla on teoria toimivaan parisuhteeseen: toista ei saa mennä härkkimään huonona päivänä eikä ikinä aamuisin.

– Aamuisin on paras olla hiljaa ja antaa toisen herätä rauhassa. Jos aamutoimissa kohdataan, se on vain kevyt nyökkäys huomenen merkiksi. Ja aamuteellä lusikkaa ei kannata kilistää kupin reunaan, Aki listaa ohjeitaan sujuvaan arkeen.

– Jos aamuviideltä lähdetään ajamaan meklauskeikalle, ajellaan pari tuntia ennen kuin kysytään toiselta, nukuitko hyvin tai haluatko käydä pissalla.

Heli nauraa Akin elämänohjeille vedet silmissä, mutta myöntää niiden pätevän.

– Olemme kumpikin vähän räjähdysherkkiä varsinkin aamuisin.

Toimivan parisuhteen periaatteisiin kuuluu myös, että puoliso on paras ystävä, mutta kummallakin pitää olla vähintään yksi oma kaveri. Henkilökohtaisimmat sydämenasiat jaetaan puolisolle, mutta miesten tai naisten asioita pitää saada puida lajitoverin kanssa.

”Jos televisiossa on nähnyt nätin naisen, jolla on valtavat polttimot, onhan se jaettava kaverin kanssa.”

– Kyllä meidän miesten on saatava puhua traktoreista ja autoista ja naisista. Jos televisiossa on nähnyt nätin naisen, jolla on valtavat polttimot, onhan se jaettava kaverin kanssa, Aki virnuilee.

Ruokaa, seksiä, räjähdyksiä

Vielä kymmenen aviovuoden jälkeen Aki velmuilee, ettei tiedä, ovatko he Helin kanssa ne oikeat toisilleen. Naimisiin kuulemma mentiin, koska miten muutenkaan voisi erota.

Heli oikoo miestä lempeästi: muutto Uuraisille yrittäjäksi oli tuoreessa parisuhteessa sen verran iso veto, että kyllä siinä tunnettiin varmuutta ja uskoa yhteiseen tulevaisuuteen.

– Elämässä ei saavuta yhtään mitään, jos ei uskalla ottaa riskejä, Heli miettii.

Tavatessaan netin treffipalstalla kummallakin oli takanaan pari pidempää suhdetta ja eroa. Aki ihastui heti Helin suorasanaisuuteen, ruuanlaittotaitoihin ja siihen, että naisessa löytyi luonnetta.

– Minun kanssani ei lapanen pärjäisi. Heli onkin sellainen, että kun jotain päättää, sen päätä voi aika huonosti käännellä.

Akin mukaan elämä on parasta hyvässä parisuhteessa. Palsanmäille hyvä parisuhde tarkoittaa sitä, että toisen kanssa on hyvä ja mutkaton olla.

”Erot olivat kipeitä, mutta kai ne jotain opettivat.”

– Erot olivat minulle aika kipeitä kokemuksia, mutta kai ne jotain opettivat. Ainakin sen, ettei minua ole luotu asumaan ja olemaan yksin, Aki sanoo.

– Riitoja on jokaisessa suhteessa, ja joka muuta väittää, se valehtelee. Kun meillä räjähdetään, riita keskustellaan pois. Ei sellainen ole mitään elämää, että koko ajan on kinaa ja viikkojen mykkäkouluja, Aki kuvailee.

– Parisuhteessa on tärkeää, että toisen kanssa tulee helposti toimeen, Heli jatkaa.

– Ja seksi! Aki huikkaa ja saa rouvansa pudistelemaan päätään.

Parin eroavaisuudet korostuvat yleensä tilanteissa, joissa vaaditaan nopeita päätöksiä. Heli haluaisi toimia heti, kun taas Aki tarvitsee harkinta-aikaa yön yli.

Toinen vedenjakaja on järjestys. Aki haaveilee pyramidinmallisesta hyllyköstä, johon naisväki ei voisi laskea käsistään tavaraa, lippua eikä lappua.

– Olemme kumpikin siistejä, mutta minä jämptimpi ja suorien linjojen mies. Jos ruokaryhmän tuoli on jäänyt vinoon, käyn taatusti laittamassa sen suoraan ennen nukkumaanmenoa, Aki tunnustaa.

Kauppareissusta nähtävyys

Akia ja Heliä yhdistävät yhä samat arvot kuin silloin, kun he tutustuivat. Että ollaan rehellisiä, työtä arvostetaan eikä velaksi eletä. Lainaa on otettu vain suurimpiin hankintoihin: kotitilaan ja pakettiautoon.

– Olemme aina eläneet niin, että jos jotain on tarvis ostaa, siihen säästetään ja vasta sitten hankitaan. Tiukkoina aikoina se oli pakko, mutta toimimme niin edelleen, Aki sanoo.

”Jos muutama killinki jää, niiden kanssa voi hupeloida.”

– Kun talous on saatu kuntoon, pystymme maksamaan laskut ajallaan. Jos muutama killinki jää ylimääräistä, niiden kanssa voi hupeloija – ostaa vaikka reissun tai käydä ulkona syömässä.

Suomen huutokauppakeisari -ohjelma nosti Palsanmäkien yrityksen uuteen nousuun. Tuotantoyhtiö oli seulonut pikkupaikkakuntien huutokauppoja ja tunnistanut Palsanmäissä ruututähtien ainekset. Eräänä kesäpäivänä tuotantoväki kaarsi pihaan ja ehdotti ohjelmantekoa.

– Sanoimme, että mikäs siinä. Ei meillä ollut käsitystä, mitä ohjelmasta seuraisi, Heli muistaa.

Aki on jo tottunut siihen, että parin maitokauppareissuista on tullut nähtävyys tai että hänen karaokevetonsa päätyvät seuraavan viikon juorupalstoille. Heliä touhu korpeaa. Ei se, että pyydetään yhteiskuvia, mutta se, ettei heidän yksityisyyttään arvosteta pätkääkään.

Viimeksi Palsanmäet olivat viikonlopun vietossa Tallinnassa. Kun Aki lauloi karaokessa, Heli havahtui ravintolan puolella kameran kanssa heiluneen naisen ääneen: ”Tällä me tehdään rahaa”.

– Ennen kävimme tässä kylällä lauantai-iltaisin tanssimassa, mutta nyt ei tule mieleenkään lähteä. Jos haluamme juhlia, juhlimme kotona. Joskus käymme ystävien kanssa Tallinnassa tai mökkilomalla Äkäslompolossa, Heli kertoo.

Myös Palsanmäkien kotipihasta on tullut nähtävyys. Portilla kyllä kerrotaan, milloin huutokauppa on auki, ja muina aikoina portit pysyvät kiinni. Silti pihaan kurvaa perheitä, jotka asettelevat lapset seisomaan Huutokauppa-kyltin alle ja napsivat kuvat matkamuistoiksi.

– Joskus olemme seuranneet touhua kodin ikkunasta ja miettineet, että tällaista tämä nyt on.

Tilannetajua ja ihmisvainua

Lieveilmiöistä huolimatta Palsanmäet ovat kiitollisia. Menestys ei ole ulottunut vain heidän huutokauppaansa, vaan kollegoilta on tullut hyviä uutisia ympäri Suomen. Mielikuvissa on päästy irti edellisen laman konkurssihuutokaupoista. Nyt myyntipöytään ilmestyy kierrätysintoisten, keräilijöiden ja kuolinpesien aarteita.

Akin puhelin voi soida 80 kertaa päivässä, ja jokainen soittaja tarjoaa tavaraa myyntiin.

– Tiedän nopeasti, onko vieras lintu vai kala ja millaista huumoria sopii päästellä, Aki sanoo.

Tilannetaju on erityisen herkillä kuolinpesiä purkaessa. Myyjäpuoli on usein järkyttynyt läheisen menetyksestä, ja tavaroiden keskellä muistot nousevat pintaan. Joskus Heli herkistyy omaisten surusta. Akin asenne on rivakampi.

– Jos paikalla on enemmän kuin kaksi omaista, kaupoista ei yleensä tule mitään. Kauppatilanteessa pitäisi voida pistää tunteet piiloon.

Kovia paikkoja ovat nekin, kun työttömäksi jäänyt lapsiperhe myy omaisuuttaan saadakseen rahaa ruokaan.

– Ne hetket muistuttavat omista kokemuksista. Silloin tulee maksettua tavarasta turhan paljon, Heli sanoo hiljaa.

Showmies syntyy

Vanhan isännän elämäntyöstä on pikkuhiljaa tullut nuorten palsanmäkeläisten elämäntyö. Aki sanoo, että parasta on vapaus.

– Arvostan kaikkea työtä, mutta täytyy myöntää, että nyt tekisi tiukkaa pukea haalarit päälle ja lähteä aamukuudeksi toiselle töihin.

Aki on kunnioituksella seurannut Helin tapaa tehdä työtään. Alussa Arabian maitokannut tai Kaj Franckin lasit eivät sanoneet hänelle mitään. Nyt Heli päihittää välillä Akinkin kauppojen teossa.

– Helistä on tullut vahva yrittäjänainen, Aki katsoo vaimoaan.

”Totuus on, ettei maalaishuutokauppiaasta koskaan tule miljonääriä.”

Se Akia sapettaa, että yrittäjiä kadehditaan.

– Luullaan, että rahaa tulee ovista ja ikkunoista. Totuus on, että maalaishuutokauppiaasta ei koskaan tule miljonääriä.

– Jokainen killinki on ison työn takana. Ei ole neljän viikon kesälomia, ja jos pamahtaa neljänkymmenen asteen kuume, töihin on silti pakko tulla.

Huutokauppiasuransa alussa Aki ja Heli yrittivät löytää perjantai-iltoihinsa meklarin. Kumpikaan ei halunnut pajattaa tapahtuman vetäjänä. Akia rooli hirvitti: kouluaikaiset esitelmätkin hän oli pitänyt naama punaisena ääni väpättäen.

Ensimmäinen huutokauppa sujui samaan tyyliin, toinen vähän helpommin ja neljännellä jännitys oli tiessään. Nyt Aki jo viihtyy meklarina.

– Yhdellekään keikalle ei ole vituttanut lähteä.

Huutokauppiaan tunnelma on kuin artistilla lavalla. Kun show lähtee käyntiin, muu unohtuu. Keikan jälkeen adrenaliini virtaa ja unta pitää odotella.

Joskus meklaus jatkuu unissakin. Silloin Heli joutuu tuuppimaan Akia, että älä nyt enää tee kauppaa.

– Tietynlaista hulluutta tässä hommassa tarvitaan. Harva täysjärkinen tähän lähtisi, Palsanmäet katsovat toisiaan.

Muusikko ja tutkija Linda Urbanskin isä lähti, kun Linda ja hänen kehitysvammainen sisarensa Sandra olivat pieniä. Siitä saakka Linda on miettinyt, missä menevät rakkauden ja anteeksiannon rajat.

Tutkija ja muusikko Linda Urbanski, 32, viettää tänäkin vuonna joulun kuten aina – äitinsä, tätinsä, isäpuolensa ja pikkusiskonsa Sandran kanssa.

Sandralla on Downin syndrooma. Siskosten välit ovat läheiset.

– Olisin sydämestäni toivonut, että Sandra olisi saanut olla terve. Toisaalta olen kiitollinen siitä, että hän on elämässäni juuri sellaisena kuin on. Hän on opettanut minulle suvaitsevaisuutta, armollisuutta ja hetkistä nauttimista, Linda kertoo.

Sandran Downin syndrooma todettiin heti synnytyslaitoksella. Vuosi Sandran syntymän jälkeen Lindan isä jätti perheensä. Tuli avioero, isä aloitti tahollaan uuden elämän.

– Isäni ei kestänyt erityislapsen syntymää. Isä oli minulle tosi rakas. Yhtäkkiä häntä ei enää näkynyt. Kaipasin isää hirveästi koko lapsuuteni ajan, Linda sanoo.

”On asioita, jotka jollakin tasolla voi ymmärtää, vaikkei niitä hyväksykään.”

Vuosia myöhemmin, kun Lindan isä oli vakavasti sairas, hän pahoitteli esikoistyttärelleen tapahtunutta.

– Perheen hylkääminen on äärimmäisen julma teko, mutta annoin sen isälle anteeksi. Halusin antaa hänelle rauhan. Mikä oli tapahtunut, oli tapahtunut, Linda Urbanski sanoo.

– Maailma ei ole mustavalkoinen. On asioita, jotka jollakin tasolla voi ymmärtää, vaikkei niitä hyväksykään. Anteeksianto on valtavan tärkeää.

Linda Urbanski kertoo, millainen hänen suhteensa pikkusiskoonsa on, millaista oli yhdistää tutkijan ammatti muusikon työhön ja miten Sandra auttaa häntä rentoutumaan Me Naisten uudessa numerossa 50–51. Tuoreen digilehden voit lukea täältä.

Oletko samassa tuloluokassa Kerttu Niskasen, Manuela Boscon vai kenties Jutta Gustafsbergin kanssa?  

0–5 000 euroa tienasivat juontaja Axl Smith, laulaja Petra Gargano ja pyöräilijä Lotta Lepistö.

5 001–10 000 euroa tienasivat malli, yrittäjä Lotta Näkyvä ja hiihtäjä Kerttu Niskanen.

10 001–15 000 euroa tienasivat tanssija Jukka Haapalainen ja kestävyysjuoksija Alisa Vainio.

15 001–20 000 euroa tienasivat malli Kirsi Pyrhönen, laulaja James Nikander, eli Musta Barbaari, ja laulaja Jannika Wirtanen, eli Jannika B.

20 001–25 000 euroa tienasivat entinen alppihiihtäjä Kalle Palander ja räppäri Sini-Maria Makkonen, eli Sini Sabotage.

25 001–30 000 euroa tienasivat Miss Suomi 2016 Shirly Karvinen ja laulaja Jonna Tervomaa.

Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.
Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.

30 001–35 000 euroa tienasivat ruokakirjailija, bloggaaja Hanna Gullichsen ja lumilautailija Enni Rukajärvi.

35 001–40 000 euroa tienasivat mentalisti Noora Karma ja pikaluistelija Mika Poutala.

40 001–45 000 euroa tienasivat malli ja yrittäjä Janina Fry, juontaja sekä koreografi Marco Bjurström ja laulaja Ilkka Lipsanen, eli Danny.

45 001–50 000 euroa tienasivat juontaja ja muusikko Tapio Huuska, eli Cristal Snow, ja tubettaja Maiju Voutilainen, eli Mansikkka.

50 001–55 000 euroa tienasivat näyttelijä Manuela Bosco ja tubettaja Maria Verho, eli Mariieveronica.

55 001–60 000 euroa tienasivat näyttelijä Pihla Viitala ja muusikko Iiro Rantala.

60 001–65 000 euroa tienasivat yrittäjä Kaarina Kivilahti, mallitoimiston johtaja Laila Snellman sekä yrittäjä, juontaja ja malli Anne Kukkohovi.

Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.
Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.

65 001–70 000 euroa tienasivat näyttelijä Lena Meriläinen ja sarjakuvapiirtäjä Juba Tuomola

70 001–75 000 euroa tienasivat juontaja Anni Hautala ja näyttelijät Antti Holma sekä Antti Luusuaniemi

75 001–80 000 euroa tienasivat juontaja Esko Eerikäinen ja laulaja Saara Aalto.

80 001–85 000 euroa tienasivat näyttelijä Lauri Tilkanen ja bloggaaja Sara Vanninen.

85 001–90 000 euroa tienasivat tanssija, koreografi Jorma Uotinen ja juontajat Jenni Alexandrova ja Kimmo Vehviläinen.

90 001–95 000 euroa tienasivat kehonrakentaja Jari ”Bull” Mentula, kansanedustaja Jani Toivola ja fitness-malli Eevi Teittinen.

95 001–100 000 euroa tienasivat juontaja Jone Nikula ja stand up -koomikko Heli Sutela.

100 001–105 000 euroa tienasivat yrittäjä Jutta Gustafsberg ja radiojuontaja, toimittaja sekä kirjailija Anna Perho.

Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.
Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.

105 001–110 000 euroa tienasivat juontaja Sami Kuronen, näyttelijä Tiina Lymi ja ohjaaja Antti Jokinen.

110 001–115 000 euroa tienasivat yrityskouluttaja Juhani ”Tami” Tamminen ja sarjakuvapiirtäjä Pertti Jarla.

115 001–120 000 euroa tienasivat koomikko Krisse Salminen, ex-jääkiekkoilija Jere Karalehti, radiojuontaja Juha Perälä ja psykoterapeutti, tietokirjailija Maaret Kallio.

120 001–125 000 euroa tienasivat bloggaaja Natalia Tolmatsova ja laulaja Sanni Kurkisuo.

125 001–130 000 euroa tienasivat muusikko Tuure Kilpeläinen ja näyttelijä Kari Ketonen.

130 001–135 000 euroa tienasivat räppäri, kirjailija Henri Pulkkinen ja näyttelijä Aku Hirviniemi.

135 001–140 000 euroa tienasivat laulaja Thomas Kirjonen, eli Kasmir, ja ohjaaja Johanna Vuoksenmaa.

140 001–145 000 euroa tienasi juontaja Vappu Pimiä.

145 001–150 000 euroa tienasi ohjaaja Aku Louhimies.

150 001–155 000 euroa tienasivat laulajat Toni Wirtanen ja Olli Lindholm sekä juontaja Janne Kataja.

Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.
Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.

155 001–160 000 euroa tienasivat stand up -koomikko Sami Hedberg ja laulaja Maija Vilkkumaa.

160 001–165 000 euroa tienasivat tanssikouluyrittäjä Anitra Ahtola ja laulaja Paula Koivuniemi.

165 001–170 000 euroa tienasi radio- ja tv-juontaja Jari ”Jaajo” Linnonmaa.

170 001–175 000 euroa tienasivat näyttelijä Esko Salminen ja huutokauppakeisari Aki Palsanmäki.

175 001–180 000 euroa tienasivat laulajat Kimmo Laiho, eli Elastinen, ja Jenni Vartiainen sekä ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen.

180 001–185 000 euroa tienasi laulaja Elisa Tiilikainen, eli Elli Haloo.

185 001–190 000 euroa tienasivat tähtitieteilijä Esko Valtaoja ja näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius.

190 001–195 000 euroa tienasi entinen painija ja olympiavoittaja Jouko Salomäki.

195 001–200 000 euroa tienasivat laulaja Juha Tapio ja juontaja, toimittaja Tuomas Enbuske.

Yli 200 000 euroa tienasivat muiden muassa räppäri Jare Tiihonen (201 411 euroa), eli Cheek, kirjailija Laura Lindstedt (201 590 euroa) ja laulaja Kaija Kokkola, eli Kaija Koo (313 464 euroa).

Tulot perustuvat vuoden 2016 verotietoihin. Lähde: Ilta-Sanomat.