"Suomalaiset eivät halua pois Suomesta, ja siitä tulee akateemisella uralla ongelma. Minun oli helppo lähteä, kun olin sen verran nuori, ettei ollut vielä perhettä tai muuta", miettii Miro Erkintalo. Kuva: Sebastian Magnani
"Suomalaiset eivät halua pois Suomesta, ja siitä tulee akateemisella uralla ongelma. Minun oli helppo lähteä, kun olin sen verran nuori, ettei ollut vielä perhettä tai muuta", miettii Miro Erkintalo. Kuva: Sebastian Magnani

Valon ja ­aineen vuorovaikutusta sekä laser­fysiikkaa tutkiva Miro Erkintalo tekee töitä seitsemänä päivänä viikolla – ja tykkää siitä.

Tiedättekö ne ihmiset, jotka kirjoittavat graduaan vuosia? No, Miro Erkintalo, 28, ei ole niitä. Kun muut vasta keräilivät motivaatiota, Mirolla oli diplomityön lisäksi väitöskirjakin valmiina. 25-vuotiaana hän oli Tampereen teknillisen yliopiston historian nuorin fysiikan tohtori.

Kun väitöskirjan jälkeen ovet maailman parhaisiin tutkimusryhmiin olivat auki, mitä teki Miro? Muutti Uuteen-Seelantiin, maahan, jossa otetaan rennosti.

– Halusin kehittää itse huippuryhmän. Täällä oli hyviä tutkijoita, mutta ei ihan huipputuloksia, ja päätin ottaa riskin.

Nyt laitos on nousukiidossa, ja Mirosta hänen tiiminsä on paras, mitä voi olla.

– Se toimii, että muut ovat rentoja ja minä en todellakaan ole! Teen työtä seitsemänä päivänä viikossa ja tykkään siitä. Kyllä nämäkin kai tykkäävät minusta.

Tiedettä, tutkimusta ja tuuria

Epälineaarista optiikkaa eli valon ja ­aineen vuorovaikutusta. Lisäksi laser­fysiikkaa. Miron tutkimuskohteet kuulostavat jännittäviltä.

– Ei minulle ollut selvää lukiossa, mitä haluan tehdä – eikä ole vieläkään. Fysiikka on mukavan objektiivista. Siinä luonto kertoo, miten maailma toimii.

Miro koordinoi tutkimusta, kirjoittaa julkaisuja ja tekee vertaisarviointeja. Hän luennoi perusfysiikkaa opiskelijoille, jotka eivät vielä tiedä siitä mitään.

– Nyt havainnollistin inertian käsitettä klassisella kokeella, jossa nykäistään pöytä­liina kattauksen alta. Jospa ensi ­viikolla tekisin lehtipuhaltimesta ilmatyyny­aluksen...

Yliopistomaailmassa menestyjä on se, jonka tutkimuksiin viitataan usein. ­Miron väitöstutkimukseen viitattiin heti, koska aihe oli kiinnostava ja vähän tutkittu.

– Minulla oli myös tuuria. Olisin saattanut myös valita aiheen, josta toinen olisi saanut tutkimuksen valmiiksi ensin.

Systeemi uusiksi

– Oletko käynyt täällä? Mukava maa! ­Jokainen asia toimii huonommin kuin Suomessa, Miro luettelee: kaupoissa on vaatimattomampi valikoima, nettiyhteydet ovat huonot, asunnoissa ei ole eristeitä, julkinen liikenne ei toimi.

– Silti asun mieluummin täällä. Jengi on niin avointa ja onnellista. Jos ei bussi tule, mennään rannalle.

Ei sillä, että Miro juuri kävisi rannalla – hän saa kuulla siitä, ettei ole kolmessa vuodessa käynyt Aucklandin ulkopuolella muuten kuin työmatkoilla.

Ensi vuonna edessä on muutto Princetoniin Yhdysvaltoihin. Uran jatko on vielä auki, mutta luultavasti se ei ole epälineaarista optiikkaa tästä ikuisuuteen.

– Haluan tehdä jotain, millä on arvoa tuleville sukupolville. En tiedä vielä, ­mikä olisi arvokasta, mutta minusta kaikkien pitäisi miettiä sitä.

Miron mukaan akateemisessa järjestelmässä olisi parantamista, jotta maailmassa tehtäisiin merkityksellistä tutkimusta. Jonkun pitäisi uudistaa systeemi. Miroa vähän kiinnostaisi yrittää.

– En pidä itseäni erityisen lahjakkaana. Teen vain paljon töitä.

Lisää nuorista, lahjakkaista suomalaisista maailmalla:

Anna-Julia Kontio, 23, elää hevostytön unelmaa Sveitsissä: "Tarvitaan tuuria ja rahaa"

Unelmaelämää Pariisissa ja New Yorkissa: miten Liisa ja Lotta Nieminen sen tekivät?

 

Kolmisen vuotta sitten naimisiin mennyt Laura Lepistö haluaa jossain vaiheessa lapsia, mutta keskittyy juuri nyt uran luomiseen.

Yksinluistelussa Suomen kaikkien aikojen menestynein taitoluistelija Laura Lepistö, 30, vetää nykyisin kahden yhtiökumppaninsa kanssa puolitoista vuotta sitten perustettua Snou Creative -markkinointitoimistoa.

– Teemme töitä urheilun parissa toimivien brändien ja urheilua sponsoroivien yritysten kanssa. Tuotamme sisältöä, teemme sponsoroinnin erilaisia toteutuksia ja manageroimme muutamaa urheilijaa. Suunnittelen, konseptoin, myyn ja teen uusasiakkuushankintaa. Teen kaikkea muuta, paitsi kuvaan kameran varressa, Laura kertoo.

”En kaipaa kilpailuihin, mutta kaipaan esiintymistä.”

– Etsin kauppakorkeakoulun jälkeen pitkään omaa tapaa tehdä töitä. Nyt yrittämisestä on tullut uusi intohimo luistelu-uran jälkeen.

Vaikka Laura on lopettanut kilpauran, hän on edelleen aktiivinen luistelun parissa. Hän istuu esimerkiksi Taitoluisteluliiton hallituksessa, pitää luisteluleirejä ja kommentoi luistelukilpailuja Ylellä.

– En kaipaa kilpailuihin, mutta kaipaan esiintymistä, hän kertoo.

– Tykkään edelleen esiintyä. Siksi haluan pitää oman uran yrityksen pyörittämisen rinnalla. Olin esimerkiksi puolitoista vuotta sitten Uuden iloisen teatterin revyyssä esiintymässä, mikä oli hauskaa. Olen keskittynyt urheilubisnekseen, mutta on kiva tehdä välillä pieniä syrjähyppyjä.

Huonot läpät yhdistää

Laura kertoo, että myös yksityiselämään kuuluu hyvää. Hän meni vajaat kolme vuotta sitten naimisiin miesystävänsä Tommi Huovisen kanssa, jonka hän tapasi yli kymmenen vuotta sitten lukiossa.

– Häät olivat kivat bileet, mutta mikään ei hirveästi muuttunut, koska olimme olleet yhdessä jo niin pitkään, Laura kertoo.

– Nautimme arjesta. Meillä on hauskaa keskenämme. Molemmilla on yhtä huonot läpät. Parisuhteessamme toisen huomioiminen on helppoa, koska tunnemme toisemme niin hyvin.

”Olen lapsirakas, mutta en haaveile kovin monesta lapsesta.”

Laura haaveilee lapsista, mutta niiden aika ei ole vielä.

– Nyt olemme olleet uraorientoituneita ja nauttineet elämänvaiheesta, kun koulut on juuri käyty, Laura sanoo Sportyfeel Helsinki City Run ja Helsinki City Marathonin VIP-tilaisuudessa.

– Olen lapsirakas, mutta en haaveile kovin monesta lapsesta. Toivottavasti niitä jossain vaiheessa kuitenkin siunaantuisi. Pari lasta riittäisi.

Luistelu-uralta tarttui mukaan myös monta ystävää. Laura pitää yhteyttä moneen nuoruuden luisteluseuralaiseen ja kilpakumppaniin.

– Olin Kiira Korven häissä kuukausi takaperin. Hän asuu Nykissä, joten emme näe enää kovin usein. Meitä yritetiin aina asetella vastakkain, mutta me vain pyörittelimme sellaiselle silmiä, Laura nauraa.

Tilaajille
Marjo Vilkko myöntää, että avoin suhde ei ole hänelle helppo. ”Mutta minun asemani on varmasti helpompi kuin sen, joka tulisi kuvioomme uutena”, hän sanoo. Kuva: Juha Salminen
Marjo Vilkko myöntää, että avoin suhde ei ole hänelle helppo. ”Mutta minun asemani on varmasti helpompi kuin sen, joka tulisi kuvioomme uutena”, hän sanoo. Kuva: Juha Salminen

Marjo Vilkko, 52, rakastui itseään 11 vuotta nuorempaan mieheen ja elää nyt avoimessa liitossa. Koska Marjo ei voi saada enää lapsia, hän antoi miehelleen luvan perustaa perheen toisen naisen kanssa.

Kun kirjailija Marjo Vilkko, 52, oli lapsi, hän ahmi tyttökirjoja ja haaveili rakkaudesta, joka olisi yhtä suuri kuin Vihervaaran Annan rakkaus Gilbertiä kohtaan.

Nuorena aikuisena hän kuunteli postpunkia, kieriskeli melodramaattisten sointukuvioiden syövereissä ja...