”Jo ensimmäisellä käytännön työn tunnilla ravintolakoulu Perhossa tajusin, että that’s it, tämä on minun työni”, Helena kertoo.
”Jo ensimmäisellä käytännön työn tunnilla ravintolakoulu Perhossa tajusin, että that’s it, tämä on minun työni”, Helena kertoo.

Helena Puolakka piinasi Michelin-ravintoloitsijoita tauotta, ennen kuin hänestä tuli kansainvälinen huippukokki. – Uralla edetäkseen on oltava sitkeä ja luotettava siihen, että kotona on kaikki hyvin, Helena sanoo.

Mistä aineksista on huippukokit tehty?

– Huumorintajusta, ihmistuntemuksesta ja kärsivällisyydestä, vastaa Helena Puolakka.

Hän tietää, mistä puhuu, sillä takana on pitkä ja näyttävä ura kokkina Lontoon ja Pariisin huippuravintoloissa.

– Kokin työ on henkisesti ja fyysisesti hyvin raskasta. Toistat samaa annosta uudelleen ja uudelleen, kunnes osaat sen täydellisesti. Teet satatuntisia viikkoja vuodesta toiseen. Uralla edetäkseen on oltava todella sitkeä.

Top Chef Suomi: Kaksintaistelu -ohjelman tuomarina nähtävä Helena on raivannut tiensä huipulle määrätietoisuudellaan. Hän on tehnyt töitä palkatta ja piinannut ravintoloitsijoita loputtomilla työnhakupuheluillaan.

Gordon Ramsayn opissa

Opintojen jälkeen Helena hakeutui kokiksi Jyrki Sukulan kumppaneineen avaamaan ravintola Helmeen, joka oli 1990-luvun puolivälissä Helsingin cooleimpia paikkoja.

Helena myös työskenteli arvostetussa oslolaisessa Feinschmecker-ravintolassa neljä kuukautta ilman palkkaa – kuten alalla on tapana, jos haluaa kokemusta.

– Tavoitteeni oli päästä töihin johonkin huippuravintolaan, mutta Helsingissä ei ollut vielä silloin yhtään Michelin-tähden paikkaa. Lontoossa oli 15 Michelin-tähtiravintolaa. Lähetin niihin jokaiseen työnhakukirjeen.

Ensimmäisenä vastasi vielä tuntematon Gordon Ramsay. Työhaastattelussa ei mennyt kuin muutama minuutti, ja sen seurauksena Helena muutti aviomiehensä Tuukan kanssa Lontooseen vuonna 1995.

Onko sittemmin maailmanmaineeseen noussut Gordon yhtä kamala kuin hänen tv-ohjelmansa antavat ymmärtää? Helena valitsee sanojaan ja toteaa diplomaattisesti:

– Noh, olin onnekas, koska olin nainen. Gordon on kuitenkin gentleman ja kohteli minua siksi paremmin kuin muita. Opin myös tekemään kovasti ja kunnianhimoisesti töitä – 18-tuntisia päiviä kuutena päivänä viikossa.

Vähäisenä vapaa-aikanaan hän luki rock-tähden asemaan nousseen kohutun huippukokin Marco Pierre Whiten omaelämäkerran ja keittokirjan sekoitusta nimeltä White Heat. Raflaavan rehellinen kuvaus keittiöelämästä vain innosti nuorta naista.

Helenan tavoitteena oli päästä legendaariseen kolmen Michelin-tähden ravintolaan, Pierre Koffmanin La Tante Claireen.

– Sovin mieheni kanssa, että jos en pääse sinne töihin, palaamme Suomeen ja perustamme oman ravintolan.

Helenan periksiantamattomuus palkittiin taas.

– Soitin ravintolaan joka aamu kolmen viikon ajan. Kuulin myöhemmin, että puhelimeen vastannut ihminen käveli lopulta Koffmanin luo ja sanoi, että minut on otettava töihin, koska en muuten lopettaisi soittelemista.

Pohjaan palanut lihaköntti

Helenan rakkaus ruokaan syttyi nuorena. Hän oppi kokkaamaan äitinsä avustuksella alle 10-vuotiaana.

Tosin ensimmäinen itse tehty ruoka ei mennyt putkeen: äiti oli soittanut ja pyytänyt tytärtään laittamaan lihakeiton tulille. Helena teki työtä käskettyä, mutta jätti sopan porisemaan liedelle ja häipyi taitoluistelutreeneihin, se kun oli hänen rakas harrastuksensa.

– Palatessani kotiin ilma oli täynnä mustaa savua, ja kattilasta löytyi pelkkä palanut lihaköntti.

Peruskoulun jälkeen Helena olisi halunnut ammattikouluun opiskelemaan kokiksi, mutta isä patisti käymään lukion. Helena haaveili jonkin aikaa ranskan opinnoista yliopistossa.

Päätös ravintolakoulu Perhoon hakemisesta kypsyi, kun hän tapasi tulevan miehensä, Kauppakorkeakoulussa opiskelevan Tuukan, ja alkoi harrastaa tämän kanssa viinejä.

– Jo ensimmäisellä käytännön työn tunnilla Perhossa tajusin, että that’s it, tämä on minun työni, Helena sanoo.

Lontoossa Helenan ansioluetteloon alkoi kertyä myös johtotehtäviä ravintolamaailman huipulla. Vuonna 2007 hän perusti Royal Festival Hallissa sijaitsevan Skylon-ravintolan.

– Olen pomona firm but fair, tiukka mutta reilu. Välillä mietin, olenko liiankin kiltti, mutta osaan kyllä vaatia. Otan ihmiset huomioon yksilöinä – kaikkia ei voi johtaa samalla tavalla, koska kokit ovat ennen kaikkea taitelijoita. Mieluummin kiinnitän huomioni siihen mikä on hyvää, kuin kritisoin.

Helenaa pohdituttaa, miksei ravintolamaailmassa ole enempää naisia, ja miksi monet heistä eivät pyri urallaan eteenpäin.

– Kun päästää monet jutut yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos, miehisellä alalla pärjää. Minulla on kaksi isoveljeä, ja minulla oli lapsena paljon poikapuolisia kavereita, Helena sanoo.


Vaikka Helenan päivät eivät enää kulu hellan ääressä, rakkaus ruokaan ei ole hiipunut. Suosikkeja ovat esimerkiksi Lähi-idän maut ja sydämellä laitettu kotiruoka.

Perhe mahdollisti uran

Korvaamaton tuki on ollut aviomies Tuukka. Parilla on kaksi tytärtä, Sofia, 8, ja Ella, 5.

– En olisi pystynyt luomaan uraa ja perustamaan perhettä, jos minulla olisi ollut kumppani, joka olisi tehnyt uraa yhtä vahvasti. Olen voinut luottaa, että kotona on kaikki hyvin. Skylon avattiin, kun Sofia oli 8 kuukauden ikäinen. Seuraavat kaksi vuotta tein paljon töitä. Ellan kanssa pystyin nauttimaan vauva-ajasta pidempään.

Nykyisin Helenalla on aikaa keskittyä perheeseensä enemmän. Hän työskentelee kulinaristisena johtajana Company of Cooks -yrityksessä, jossa hioo sen toimintaa ja tulevaisuuden strategiaa.

– Nautin siitä, kun viikonloput ovat vapaita: perjantaisin kello 18 voin heittää hanskat tiskiin. Sunnuntaisin käytän tunnin työviikon käynnistämiseen.

Ravintolassa Helenan on vaikea käydä ilman, että hän analysoi niin ruokaa kuin tarjoilua. Suomalaisten ravintolakäyttäytyminen mietityttää, koska viime aikoina moni erinomainen paikka on joutunut sulkemaan ovensa.

Terveellisesti syömisestä on tullut näkyvä trendi.

– Kun lisäät aterioille vihanneksia ja maustat ruuan muulla kuin voilla ja kermalla, saat hyvää terveellistä ruokaa.

Terveysajattelu ei sulje pois hyvällä ruualla ja viinillä herkuttelua.

– Kun keskittyy nauttimaan mausta, kuluttaa vähemmän.

Helenan silmät syttyvät, kun hän luettelee ruokasuosikkejaan. Oikeaoppisesti lämminsavustettu kala, jolla hän on hurmannut vaativia herkkusuita. Lähi-idän maut. Sydämellä laitettu kotiruoka. Hyvin tehty liha. Ikiklassikko, ilmavaksi vatkattu ja miedolla lämmöllä paistettu omeletti. Parhaillaan kokeilussa olevat riistareseptit.

– Ja kaikki huikeat ateriat, joita hän olen saanut tv-ohjelmia tehdessäni maistaa.

Lontoo tuntuu kodilta

Parikymmentä Lontoossa vietettyä vuotta ovat tehneet kaupungista kodin. Vapaa-aikanaan Helena harjoittelee kolmesti viikossa kuntosalilla personal trainerin johdolla. Miehensä kanssa hän käy klassisen musiikin konserteissa. Perhe vierailee säännöllisesti Suomessa: lapset viettävät aikaa isovanhempiensa kanssa, ja Tuukka ja Helena näkevät vanhoja ystäviään.

Helena oppi jo lapsuudenkodissaan, miten iltaisin yhdessä syöminen on tärkeä sosiaalinen tapahtuma. Niinpä hänenkin perheensä kokoontuu aterioimaan ja vaihtamaan kuulumisia monta kertaa viikossa.

Lastensa ruokakasvatuksen Helena on hoitanut maalaisjärkisesti: kaikkea on pitänyt maistaa. Koko poppoon ravintolakäynneillä valitaan kuitenkin sellainen paikka, jonka menun hän tietää kelpaavan myös lapsille, ettei päädytä tilaamaan pastaa voilla.

– Lapset ovat oppineet isänsä kanssa tekemään ruokaa. Heidän bravuurinsa on kalakeitto, ja Sofia osaa jo valmistaa aamiaisen itse.

Huippukokin tyttäret saavat aikanaan valita uransa. Tärkeintä Helenan mielestä on, että löytää itselleen mielekkään työn – sen parissa kun kuluu iso osa elämästä.

– Vaikka olen ollut kunnianhimoinen, en ajattele, että olisin jotenkin menestynyt. Menestys ei ole tärkeää vaan se, että on onnellinen, elämä on tasapainoista ja saa tehdä sitä mitä rakastaa.

Lue lisää:

Onko tämä Henri Alénin seuraavan hittireseptin pääraaka-aine?

Katsotko television kokkiohjelmia? Niillä voi olla yllättävä, huono vaikutus

Tv-kokki Gordon Ramsayn mielestä tämä herkku loukkaa kahta eri ruokaa

Helena Puolakka

 

Syntynyt Turussa, kasvanut Kauniaisissa. Asuu Lontoossa.

Tehnyt näyttävän uran kokkina lontoolaisissa ja pariisilaisissa huippuravintoloissa, työskennellyt muun muassa Gordon Ramsaylle.

Työskentelee The Company of Cooks -yrityksen kulinaristisena johtajana

Tuomarina Top Chef Suomi: Kaksintaistelu -ohjelmassa.

Naimisissa, kaksi tytärtä.

Ida Paul ja Kalle Lindroth ovat Emma Gaalassa ehdolla vuoden tulokkaaksi. 

Duona esiintyvän Ida Paulin ja Kalle Lindrothin työtilanne ei ole tavanomaisin, sillä Ida Paul opiskelee toista vuotta maailman parhaaksi rankatussa Harvardin yliopistossa.

”Jenkeissä keskityn kouluun ja teen kappaleita.”

– Lensin yöllä juuri takaisin Suomeen. Teemme töitä periodeissa. Suomessa teemme keikkoja ja musajuttuja. Kun olen Jenkeissä keskityn kouluun ja teen kappaleita, Ida Paul kertoi tänään Emma-ehdokkaiden julkistustilaisuudessa.

Ida Paulin äiti on suomalainen ja isä yhdysvaltalainen. Lapsena hän on asunut Amerikassa lyhyen aikaa, jolloin haave amerikkalaisessa yliopistossa opiskelusta lujittui. 

Hakuprosessi Harvardiin kesti puoli vuotta, jonka aikana Ida Paul keräsi suosituksia opettajilta ja kollegoilta, kirjoitti esseitä ja teki SAT-pääsykokeen. Ida Paul teki jo tuolloin, 19-vuotiaana, kappaleita Warnerin artisteille.

– Toki arvosanat pitää olla kouluun riittävän hyvät, mutta pitää olla lisäksi joku asia, jossa on ihan huippu. Minulla se oli tämä musajuttu, joka on yhä minulle numero yksi.

”Kaikki eivät ole tiedehörhöjä”

Harvardissa Ida Paul ei ole vielä päättänyt pääainettaan, mutta on opiskellut yhteiskuntatieteitä, naistutkimusta sekä sivuaineina tanssia ja teatteria. Hän asuu kampuksella asuntolassa.

”Koulu on ihan oma ekosysteeminsä.”

– On kivaa, kun parhaat kaverit asuvat ihan naapurissa. Koulu on ihan oma ekosysteeminsä, kaikki tarvittava on kävelymatkan päässä. 

– Vaikka koulussa on lahjakkaita ihmisiä, ei kaikki todellakaan ole mitään tiedehörhöjä, jotka ovat hautautuneet laboratorioon. Sinne haetaan joka vuosi entistä monipuolisempi vuosiluokka opiskelijoita.

Harvardiin pääsy ei jää rahasta kiinni

Lukuvuosimaksu Harvardissa on yli 50 000 dollaria eli yli 42 000 euroa. Ida Paul painottaa, että Harvard kuuluu need blind -haun piiriin, jossa maksut räätälöidään opiskelijalle maksukyvyn mukaan. Loput maksusta kuitataan lahjoituksilla, joita yliopisto on saanut.

– Tiedän opiskelijoita, jotka eivät maksa opiskelusta mitään. Jotkut käyvät opintojen ohella töissä. Kenelläkään ei jää pääsy rahoituksesta kiinni.

”Musa on ainut pysyvä asia mun elämässä.”

Ida Paulilla on tällä hetkellä koti Suomessa ja Amerikassa, mutta hän uskoo panostavansa tulevaisuudessa eniten musiikkiin. Ida Paulin ja Kalle Lindrothin ensimmäinen albumi julkaistaan helmikuussa.

– Musa on ainut muuttumaton, pysyvä asia mun elämässä. Vaikka elämä ja vaatimuksen Harvadissa ovat joskus stressaavia, se varmasti kannattaa. Mitä enemmän koen, sitä enemmän minulla on myös lauluihin kirjoitettavaa.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa kertoo suru-uutisesta Facebookissa.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa, 52, kertoo virallisilla Facebook-sivuillaan suru-uutisesta: hänen nuorin pikkuveljensä on kuollut. 

– Nuorin pikkuveljeni on menehtynyt. Suruviesti saavutti minut 7.12. iltapäivällä. Jupan ystäville suru-uutinen tiedoksi. Jupaa ei enää ole, Sarkomaa on kirjoittanut Facebookiin.

Sarkomaa on omistanut päivityksessään koskettavan runon veljelleen.

Pikkuveljelleni

Ikinä ei tiedä onko aikaa paljon vai vähän
Yhtäkkiä elämäsi loppuikin tähän

Lähdit niin hiljaa
Että vain aamu kuuli
Sylissään matkalle sinut kantoi tuuli

Kiitos yhteisistä lapsuuden vuosista
Ja vuosista sen jälkeen
Uskon että sinun on nyt hyvä 
Taivaan kodissa olla