Huippuhiihtäjä Aino-Kaisa Saarinen luottaa kaksossiskoonsa Maijaan niin, että antoi hänen sisustaa kotinsa ja suunnitella häänsä. Keskenmenonsa, lapsettomuuspelkonsa ja raskautensa hän kuitenkin piti salassa.

Aino-Kaisa Saarisen, 37, ja hänen miehensä Tom Gustafssonin, 39, Hollolan-kodissa kaikki on viimeisen päälle harkittua.

Tiskipöydillä ei näy kippoja tai tahroja, ja hopeiset kynttilät sointuvan verhojen kanssa täydellisesti yhteen. Suuren keittiönpöydän ääressä istuu Aino-Kaisa, tuttavallisemmin Aikku.

Vuosien ajan hiihto on pitänyt hänet tien päällä 200 päivää vuodesta. Nyt on vihdoin ollut aikaa rauhoittua. Aino-Kaisa jäi joulun tienoolla äitiyslomalle Suomen hiihtomaajoukkueesta. Raskaus on edennyt viimeiselle kolmannekselle.

Uuden vapaa-ajan hän on käyttänyt ottamalla selvää kaikista mahdollisista vauva-asioista.

– Otin vähän aikaa sitten yhteyttä kantoliinayhdistykseen. Nyt sieltä on tulossa kaiffari meille pariksi tunniksi opettamaan erilaisia sidontatekniikoita ja sen käyttöä, Aino-Kaisa fiilistelee.

”Jos Aikku ja Tom olisivat sisustaneet itse, tästä olisi tullut kamala.”

Samaan aikaan ovi käy. Sisään astuu omilla avaimillaan Aino-Kaisan kaksossisko Maija, 37. Hän pyöräyttää Aino-Kaisan kantoliinakurssille silmiään.

Parin kilometrin päässä siskostaan yhdessä miehensä ja poikansa Kerkon, 6, kanssa asuva Maija ei siskonsa luona kursaile. Iso omakotitalo on hänelle kuin toinen koti, jonka sisustuksesta hän otti vetovastuun yhdessä sisustussuunnittelijan kanssa.

– Jos Aikku ja Tom olisivat sisustaneet itse, tästä olisi tullut kamala, Maija virnistää.

Kun vuonna 2012 Aino-Kaisa meni naimisiin, häiden suunnittelusta vastasi Maija. Vaikka Aino-Kaisa sanoi, ettei halua amerikkalaistyylisiä häitä, Maija valitsi koristeeksi katon täydeltä ilmapalloja. Lopulta päätös oli myös Aino-Kaisan mieleen.

– Luotan Maijan makuun ja silmään täysin. Haluan aina kuulla hänen mielipiteensä tällaisissa asioissa.

Kipeä salaisuus

Kaikki asiat eivät ole siskoksille yhtä yksinkertaisia. Heidän välejään ovat koetelleet kateus, erilaiset elämäntilanteet ja huippu-urheilijan itsekäs elämäntapa.

Kun Aino-Kaisa toivoi viime vuonna lasta, hän etääntyi siskostaan.

Maaliskuussa Aino-Kaisa huomasi tavallisesti kellontarkkojen kuukautistensa olevan myöhässä.

– Tiesin jo ennen testiä, että olen raskaana. Olin valtavan onnellinen, Aino-Kaisa kertoo.

– Parin päivän päästä se kuitenkin päättyi keskenmenoon. Olin todella vaikeassa paikassa, koska olin jo ehtinyt iloita vauvasta. Yhtäkkiä se ilo vietiin minulta pois.

Pahin oli kuitenkin edessä. Keskenmenon jälkeen Aino-Kaisa ja Tom yrittivät kovasti saada lasta, mutta yritykset eivät edenneet pidemmälle.

– Naisena olemisessa on se kamala puoli, että kehosi ilmoittaa sinulle kerran kuukaudessa, kuinka olet epäonnistunut. Oloni oli aivan tyhjä, hän kertoo.

”En kyläillyt Maijan luona, koska minusta tuntui niin pahalta nähdä lapsia.”

Aino-Kaisasta tuntui, että joka puolella oli pelkkiä vauvamahoja ja lastenrattaita. Jokainen pienokainen vanhempineen tuntui pistona sydämessä. Sukulaistytön tanssiesityksessä kyyneleet vierivät pitkin poskia. Aino-Kaisa vannoi, että jos seuraavaan kesään mennessä hänellä ei olisi omaa lasta, esitys saisi jäädä väliin.

Samoista syistä Aino-Kaisa ei halunnut tavata Maijaakaan.

– En viime kesänä kyläillyt Maijan luona kauheasti, koska minusta tuntui niin pahalta nähdä lapsia. Olin hänelle kateellinen. Kun Maija marmatti äitiydestä, ajattelin katkerana, että eikö hän ymmärrä kuinka suuren lahjan on saanut.

Maijalle Aino-Kaisa ei kertonut vaikeuksistaan sanallakaan. Aino-Kaisa päätti keskittää kaiken energiansa hiihtämiseen. Siihen satsaaminen auttoi unohtamaan muut vaikeudet.

– En tajunnut Aikun välttelevän minua. Ajattelin, että hän vain haluaa nyt keskittyä omaa uraansa, Maija kertoo.

”Sain lukea Aikun raskaudesta lehdestä.”

Loppukesästä Aino-Kaisa tuli raskaaksi. Hän ja Tom eivät kuitenkaan uskaltaneet kertoa ilouutista läheisilleen, koska matka oli ollut niin mutkikas. Ainoastaan Aino-Kaisan valmentajat tiesivät. Maijalle Aino-Kaisa ei hiiskunut sanaakaan.

– Sain lukea Aikun raskaudesta ja kaikesta siihen liittyvästä lehdestä, Maija kertoo.

– Olinhan minä laittanut sinulle siitä etukäteen viestiä, Aino-Kaisa toteaa.

– Niin, varttia ennen kuin se oli lehdessä, Maija napauttaa.

Hän on hetken hiljaa ennen kuin jatkaa:

– Koska Aino-Kaisa ei puhunut mitään, en osannut reagoida asiaan mitenkään. En tiennyt keskenmenostakaan. Kyllä minua häiritsi, ettei hän kertonut.

Myös Aino-Kaisa pitää tauon ennen kuin sanoo:

– En halunnut jutella asiasta Maijan kanssa, koska hänellä ei ole siitä kokemusta. Halusin puhua ihmisten kanssa, jotka tietävät, mistä puhun. Myös näin jälkikäteen koen, että se oli oikea ratkaisu.

 


”Lapsena olin se, joka pitää huolta, että olemme ajoissa hereillä ja sängyt ovat pedattuina. Olen perfektionisti”, Aino-Kaisa sanoo.
”Lapsena olin se, joka pitää huolta, että olemme ajoissa hereillä ja sängyt ovat pedattuina. Olen perfektionisti”, Aino-Kaisa sanoo.

 

Vaienneet puhelut

Siskosten erilaisuus tuli ilmi jo varhain, vaikka heidän lapsuutensa kulkikin samoja polkuja. Aino-Kaisa ja Maija innostuivat urheilusta jo pienenä ja harrastivat monipuolisesti kaikkea hiihdosta kansantansseihin. He kävivät musiikkiluokat ja soittivat instrumenttia – Aino-Kaisa pianoa ja Maija harmonikkaa.

Kun Aino-Kaisa meni nuorena ensimmäisen poikaystävänsä kanssa treffeille, hän otti Maijan mukaan.

”Jos toinen meistä kaatui ladulla, toinen pinkoi ihan varmasti ohi.”

Siskon auttaminen oli Aino-Kaisalle ja Maijalle selvää jo lapsina.

– Me olimme todella kilpailuhenkisiä. Jos toinen meistä kaatui ladulla, toinen pinkoi ihan varmasti ohi, Aino-Kaisa kertoo.

– Kisoissa kuitenkin usein sovimme, että tulemme yhtä aikaa maaliin ja nappaamme kaksoisvoiton, Maija sanoo.

Myös Maija on hiihtänyt SM-tasolla. Sen lisäksi hän on kilpaillut juoksussa, opiskellut urheilustipendillä Yhdysvalloissa, opiskellut itselleen luokanopettajan ammatin ja suorittanut harmonikansoiton perustutkinnon.

Aino-Kaisalle elämässä jo lapsesta saakka tärkeintä on ollut hiihto.

– Minä olen perheemme musta lammas ja saanut todistella vanhemmillemme, että tämä on oikea ammatti. Viime aikoina he ovat alkaneet sanoa, että tämä on ihan kunniallista puuhaa, Aino-Kaisa hymyilee.

Huippu-urheilumaailman itsekkyyden kumpikin siskoksista on saanut huomata. Kesällä Maija oli Aino-Kaisan mukana Falunin MM-kisoissa. Riidoilta he eivät säästyneet. Vähän ennen lähtöä Aino-Kaisa käski siskonsa ulos kopistaan, koska halusi olla yksin.

– Maija olisi halunnut jäädä, eikä ymmärtänyt, miksei voi vain istua kopissa kaikessa hiljaisuudessa. Hän tuohtui siitä ihan ymmärrettävästä syystä, Aino-Kaisa sanoo.

– Sillä hetkellä tuntui pahalta, että minkä takia toinen käyttäytyy tuolla tavalla. Mutta loppupeleissä ymmärrän kuitenkin, Maija kertoo.

– Minussa on tavallaan kaksi Aino-Kaisaa. Arkiminä on sitä kauempana hiihtominästä, mitä suurempi kilpailu on kyseessä. Kisapaikalla ärräpäät lentävät, enkä ole kiva ihminen. Se kuuluu valmistautumiseeni. H-hetkellä en voi miellyttää ketään muuta kuin itseäni, jotta onnistun, Aino-Kaisa sanoo.

”En kai minä ihan kamala ole, koska he edelleen vastaavat puheluihin ja tulevat kylään.”

Joskus Maijalla on kestämistä Aino-Kaisan oikkujen kanssa. Välillä hän soittaa leiriltä tai kisoista vain ollakseen langan päässä hiljaa.

– Tai sitten hän tulee kylään, menee sohvalle pötköttämään ja sanoo, että on aivan poikki. Siskona sen sallin ja ymmärrän, mutta monelle muulle tuollainen käytös saattaisi olla erikoista, Maija kertoo.

– Ajattelen olevani todella onnekas siksi, että minulla on näin läheinen perhe ja puoliso. Enkä minä kai ihan kamala ole, koska he edelleen vastaavat puheluihin ja tulevat kylään, Aino-Kaisa sanoo.

Sairaalasta ladulle?

Äitiydestäkin Aino-Kaisa ja Maija ajattelevat eri tavalla.

Aino-Kaisan laskettu aika on toukokuussa. Lääkäreiden arvelujen mukaan vatsassa kasvaa pieni tyttö. Äitiyslomalle Aino-Kaisa ei aio jäädä, vaan aikoo palata kilpailemaan mahdollisimman pian. Mielessä siintävät vuoden 2017 Lahden MM-kisat. Lapsi on silloin yhdeksänkuinen.

– Mammalomani loppuu lapsen syntymään. Tietenkin pitää katsoa sen mukaan, onko synnytys tosi helppo vai hätäsektio, Aino-Kaisa sanoo olkiaan kohauttaen.

Maija vilkaisee siskoaan kulmiensa alta ennen kuin toteaa:

– Ei se sieltä ainakaan solahda. Aika harvoin ensimmäisen kanssa käy niin. Ja vaikka kuinka sitä suunnittelisi, kaikki ei mene aina toivotulla tavalla.

Maijan oma synnytys oli vaikea, ja siitä toipuminen kesti tavallista kauemmin. Hänen nyt esikouluikäinen poikansa ei ole temperamentiltaan helpoimmasta päästä.

– Sitä ei voi etukäteen arvatakaan, kuinka samaan aikaan ihana ja työllistävä lapsi on. Meille sattui suuritöinen lapsi, joka nukkui huonosti, huusi paljon ja edelleenkin haastaa minua päivittäin.

Silti ensimmäinen vuosi vauvan kanssa oli Maijasta valtavan ihana. Hän kritisoi siskonsa valintoja avoimesti.

”Aikku varmasti pärjää hyvin, mutta toivon, että hän osaisi ottaa kaiken irti äitiydestä.”

– Ensimmäinen vuosi ensimmäisen lapsen kanssa on ainutlaatuinen. Ihanuus saattaa mennä ihan ohi, kun yrittää yhdistää sen kilpauraan. Kuuntelen siinä mielessä Aikun suunnitelmia haikeudella, hän sanoo.

– Aikku varmasti pärjää hyvin, mutta toivon, että hän osaisi ottaa kaiken irti äitiydestä. Oma lapseni on menossa eskariin. Hänen kasvunsa huomaaminen on minulle usein kriisin paikka.

Aino-Kaisa myöntää, että hänellä on ruusuinen kuva vauvan kanssa puuhastelusta. Lapsenkasvatuksessa hän on päättänyt luottaa mieheensä. Valmistautumista tulevaan on se, että Aino-Kaisa pyrkii ottamaan kaikesta mahdollisesta selvää ennen vauvan syntymää.

– En osaa kuvitella, että olisin väsynyt. Ajattelen, että arki on yhteistä kivaa ja mukavaa vaipanvaihtoa. On totta, etten oikeasti tiedä yhtään, mitä tapahtuu.

Kirpaisuja, ei kaunistelua

Kaksosilla on hetkiä, joita ulkopuolisen on vaikea ymmärtää.

Kun Maija odotti Kerkkoa, Aino-Kaisallekin tuli omituista pahoinvointia. Lopulta hän teki raskaustestin. Se näytti negatiivista.

– Olen usein miettinyt, että mikä ihmeen juttu se oli, Maija naurahtaa.

– Jos Maijalla on tiukka paikka, itsellekin tulee huolestunut olo. Toisen fiilikseen eläytyy voimakkaasti ja alkaa miettiä, miten toinen pärjää. Sama juttu on myös ilon kanssa, Aino-Kaisa sanoo.

– Ei meillä ole mitään telepaattista yhteyttä. Luulen tuollaisten juttujen johtuvan siitä, että tunnemme niin hyvin. Symppaamme ja jännitämme toistemme puolesta tosi vahvasti, Maija tuumaa.

”Sanon Aikulle taatusti asioita, joita hän ei halua kuulla – sama päinvastoin.”

Syvästä suhteesta kertovat räiskyvät välitkin. Siksi toisen rasittavistakin puolista voi kertoa päin naamaa. Kaunisteleminen ei tule kysymykseenkään.

– Me olemme toisillemme preppaajia vaikeissa paikoissa, mutta samalla totuuden torvia. Vaikka joskus toisen sanomiset saattaa kirpaista, yleensä se on vain hyväksi, Aino-Kaisa sanoo.

– Sanon Aikulle taatusti asioita, joita hän ei halua kuulla – sama päinvastoin. Vastaväitteistä huolimatta toisen sanoista aina oppii jotain, Maija kertoo.

Siskosten syvä luottamus on kantanut heidät yli repivistä hetkistä. Siksi Anna-Kaisa ja Maija uskovat, että siskon läsnäoloon voi nojata aina hädän hetkellä.

– Kaksosuus on ihan erilaista kuin yksösyys. Toinen tietää aina… Aino-Kaisa aloittaa.

– … miten ajattelet asioista ja toimisit tietyssä tilanteessa, Maija viimeistelee.

– Vaikka pommi räjähtäisi, sisko on aina siinä, jos tarvitsee jotain. Vaikka meillä olisi ollut juuri riitaa, sisko kyllä jeesaa senkin keskellä, Aikku sanoo. 

 

Joillakin niitä ei ole ollenkaan ja joillakin vaikka muille jakaa. Arvaatko hiusten perusteella, ketkä julkisuuden henkilöt ovat kuvissa?

 

Essi Pöysti ja ex-koripalloilija Ville Mäkäläinen ovat nyt kolmen lapsen vanhempia.

Vuoden 2009 Miss Suomi Essi Pöysti, 30, ja hänen puolisonsa, ex-koripalloilija Ville Mäkäläinen, 32, ovat saaneet lapsen. Lapsi on parille kolmas. Ville kertoi perheenlisäyksestä Facebook-sivuillaan tänään lauantaina.

”Äiti ja poika voivat hyvin.”

– Kauan jo rakastettu pikkuveikka on syntynyt tänään 11.50. Äiti ja poika voivat hyvin, Ville kirjoitti julkaisemansa kuvan yhteyteen.

Essi kertoi aikaisemmin tänä syksynä, että pelko on varjostanut raskautta aikaisempien keskenmenojen takia.

– Ei ole ollut helppoa olla raskaana, kun takana on kaksi myöhäistä keskeytynyttä raskautta, kaksi enkelivauvaa. Toivomme sydämestä, että kaikki menee tällä kertaa paremmin ja joulukuussa meitä on viisi, Essi kirjoitti syksyllä Instagramissa.

Essi Pöysti ja Ville Mäkäläinen menivät naimisiin kesällä 2015. Ville lopetti koripallouransa tänä vuonna. Kuva: Sanoma-arkisto / Tatu Lertola
Essi Pöysti ja Ville Mäkäläinen menivät naimisiin kesällä 2015. Ville lopetti koripallouransa tänä vuonna. Kuva: Sanoma-arkisto / Tatu Lertola

Essillä ja Villellä on entuudestaan kaksi lasta: Alma ja Aaro. Vuonna 2015 syntynyt Alma syntyi mummolan eteiseen, mutta kaikki meni lopulta hyvin.

– Siinä tilanteessa en ehtinyt pelätä tai miettiä. Kaikki kävi niin nopeasti, vartissa. Ei ehtinyt tulla edes hiki. Pelko siitä, kuinka olisi voinut käydä, iski vasta jälkeenpäin, Essi muisteli synnytystä Meidän Perhe -lehdelle.