Vesa-Matti Loiri täyttää 70 vuotta 4. tammikuuta. Kuva: Sanoma-arkisto/Pete Aarre-Ahtio
Vesa-Matti Loiri täyttää 70 vuotta 4. tammikuuta. Kuva: Sanoma-arkisto/Pete Aarre-Ahtio

Vesa-Matti Loiri kertoo velkakierteestään Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen haastattelussa.

Näyttelijä-muusikko Vesa-Matti Loiri kertoo Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen haastattelussa saaneensa 1980-luvulla isot verovelat anteeksi.

Loirille alkoi kertyä veromätkyjä 1970-luvun lopulla. Hän sai soittokeikoista palkkiot käteisenä eikä muistanut, että niistä olisi kuulunut maksaa veroa. Kun Loiri ei pystynyt maksamaan jälkiveroja, niille alkoi kertyä korkoa.

80-luvulla velka oli noussut miljoonaan markkaan. Loiri kertoo Kuukausiliitteessä tehneensä valtavasti töitä ja saaneensa lyhennettyä velkoja parhaimmillaan 8000 markkaa kuukaudessa, mutta se riitti vain korkojen pienentämiseen.

Velkataakka helpotti yllättäen

Kun Loiri juhli 25-vuotistaiteilijauraansa Kulttuuritalolla vuonna 1988, näyttelijäkollega Eija Ahvo otti velat puheeksi silloisen valtiovarainministerin Erkki Liikasen kanssa.

– Eija oli ehtinyt vähän humaltua, ja se sanoi Ekille, että pitääkö tämän jätkän hypätä katolta ennen kuin tajuutte. Se on mijoonan velkaa valtiolle, Loiri muistelee Kuukausiliitteessä.

Loirin tietämättä Liikaseen olivat olleet yhteydessä myös Pertti "Spede" Pasanen ja MTV:n viidepäällikkö Päiviö Pyysalo.

Pari viikkoa juhlien jälkeen Loiri sai puhelun eduskunnasta. Erkki Liikanen ja toinen valtiovarainministeri Ulla Puolanne kertoivat Loirille, että tälle oli päätetty antaa valtion akordi eli sopimus, jolla velkoja annetaan anteeksi tai kohtuullistetaan.

Lopulta Loiri sai anteeksi mätkyistä kertyneitä korkoja 150 000 markan verran.

Lue myös:

Vesa-Matti Loiri ja Sauli Niinistö muisteleva vaimojen traagisia kuolemia Loirinuotiolla-ohjelmassa

Vesa-Matti Loiri: ”Kävely on töpöttelyä, koska sairaus tuhosi jalkapohjat”

Vesa-Matti Loiri: ”Minulla on ollut kuusi tai seitsemän rakkautta”

Ida Paul ja Kalle Lindroth ovat Emma Gaalassa ehdolla vuoden tulokkaaksi. 

Duona esiintyvän Ida Paulin ja Kalle Lindrothin työtilanne ei ole tavanomaisin, sillä Ida Paul opiskelee toista vuotta maailman parhaaksi rankatussa Harvardin yliopistossa.

”Jenkeissä keskityn kouluun ja teen kappaleita.”

– Lensin yöllä juuri takaisin Suomeen. Teemme töitä periodeissa. Suomessa teemme keikkoja ja musajuttuja. Kun olen Jenkeissä keskityn kouluun ja teen kappaleita, Ida Paul kertoi tänään Emma-ehdokkaiden julkistustilaisuudessa.

Ida Paulin äiti on suomalainen ja isä yhdysvaltalainen. Lapsena hän on asunut Amerikassa lyhyen aikaa, jolloin haave amerikkalaisessa yliopistossa opiskelusta lujittui. 

Hakuprosessi Harvardiin kesti puoli vuotta, jonka aikana Ida Paul keräsi suosituksia opettajilta ja kollegoilta, kirjoitti esseitä ja teki SAT-pääsykokeen. Ida Paul teki jo tuolloin, 19-vuotiaana, kappaleita Warnerin artisteille.

– Toki arvosanat pitää olla kouluun riittävän hyvät, mutta pitää olla lisäksi joku asia, jossa on ihan huippu. Minulla se oli tämä musajuttu, joka on yhä minulle numero yksi.

”Kaikki eivät ole tiedehörhöjä”

Harvardissa Ida Paul ei ole vielä päättänyt pääainettaan, mutta on opiskellut yhteiskuntatieteitä, naistutkimusta sekä sivuaineina tanssia ja teatteria. Hän asuu kampuksella asuntolassa.

”Koulu on ihan oma ekosysteeminsä.”

– On kivaa, kun parhaat kaverit asuvat ihan naapurissa. Koulu on ihan oma ekosysteeminsä, kaikki tarvittava on kävelymatkan päässä. 

– Vaikka koulussa on lahjakkaita ihmisiä, ei kaikki todellakaan ole mitään tiedehörhöjä, jotka ovat hautautuneet laboratorioon. Sinne haetaan joka vuosi entistä monipuolisempi vuosiluokka opiskelijoita.

Harvardiin pääsy ei jää rahasta kiinni

Lukuvuosimaksu Harvardissa on yli 50 000 dollaria eli yli 42 000 euroa. Ida Paul painottaa, että Harvard kuuluu need blind -haun piiriin, jossa maksut räätälöidään opiskelijalle maksukyvyn mukaan. Loput maksusta kuitataan lahjoituksilla, joita yliopisto on saanut.

– Tiedän opiskelijoita, jotka eivät maksa opiskelusta mitään. Jotkut käyvät opintojen ohella töissä. Kenelläkään ei jää pääsy rahoituksesta kiinni.

”Musa on ainut pysyvä asia mun elämässä.”

Ida Paulilla on tällä hetkellä koti Suomessa ja Amerikassa, mutta hän uskoo panostavansa tulevaisuudessa eniten musiikkiin. Ida Paulin ja Kalle Lindrothin ensimmäinen albumi julkaistaan helmikuussa.

– Musa on ainut muuttumaton, pysyvä asia mun elämässä. Vaikka elämä ja vaatimuksen Harvadissa ovat joskus stressaavia, se varmasti kannattaa. Mitä enemmän koen, sitä enemmän minulla on myös lauluihin kirjoitettavaa.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa kertoo suru-uutisesta Facebookissa.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa, 52, kertoo virallisilla Facebook-sivuillaan suru-uutisesta: hänen nuorin pikkuveljensä on kuollut. 

– Nuorin pikkuveljeni on menehtynyt. Suruviesti saavutti minut 7.12. iltapäivällä. Jupan ystäville suru-uutinen tiedoksi. Jupaa ei enää ole, Sarkomaa on kirjoittanut Facebookiin.

Sarkomaa on omistanut päivityksessään koskettavan runon veljelleen.

Pikkuveljelleni

Ikinä ei tiedä onko aikaa paljon vai vähän
Yhtäkkiä elämäsi loppuikin tähän

Lähdit niin hiljaa
Että vain aamu kuuli
Sylissään matkalle sinut kantoi tuuli

Kiitos yhteisistä lapsuuden vuosista
Ja vuosista sen jälkeen
Uskon että sinun on nyt hyvä 
Taivaan kodissa olla