Yksi kunniaväkivallan muoto voi olla liikkumisen ja tekemisen rajoittaminen. Kuva: Shutterstock
Yksi kunniaväkivallan muoto voi olla liikkumisen ja tekemisen rajoittaminen. Kuva: Shutterstock

Kunniaväkivaltaa voi olla vaikea tunnistaa, vaikka se ei täysin tavatonta Suomessa olekaan. Maahanmuuttajataustaisen Beriwan Mahmoodin mukaan siihen tulee puuttua paremmin ja ajoissa, eikä asiaa pidä hyväksyä kulttuurin omien tapojen nimissä.

Pukeutumisen ja ystäväpiirin rajoittamista, uhkailua, pahoinpitelyä, pahimmillaan jopa murhia. Esimerkiksi näitä asioita liittyy Ihmisoikeusliiton mukaan kunniaväkivaltaan, joka on puhuttanut ja huolestuttanut Suomessa jo jonkin aikaa. Viimeksi tänään aihe nousi esille Helsingin Sanomissa.

Helsingissä asuva Irakin kurdi Beriwan Mahmood, 44, kertoi Helsingin Sanomissa, että hänen mielestään kunniaväkivaltaa ei pitäisi missään nimessä hyväksyä sen takia, että se on osa esimerkiksi irakilaista kulttuuria. Mahmoodin mielestä Suomessa on menty liian pitkälle suvaitsevaisuudessa.

– Tällä hetkellä Suomessa maahanmuuttoasioista puhutaan liian keskustelevaan sävyyn, ja ollaan hyvin herkkähipiäisiä. Suvaitsevaisuus on mennyt liian pitkälle, sillä nyt kukaan ei uskalla kritisoida kulttuuria tai uskontoa, Mahmood sanoo.

Kunniaväkivalta tarkoittaa sekä fyysistä ja henkistä väkivaltaa, jota esiintyy yhteisöissä, joissa perheen kunnia määrittyy sen jäsenten käytöksen kautta. Varsinkin naisten käyttäytyminen määrittää pitkälti kunniaa. Jos jonkun yhteisöön kuuluvan katsotaan tuoneen häpeää perheelle, häntä voidaan rangaista siitä.

”Ei saa missään nimessä ajatella, että tämä vain kuuluu kulttuuriin.”

– Viranomaisten pitäisi ottaa nämä asiat vakavasti. Ei saa missään nimessä ajatella, että tämä vain kuuluu kulttuuriin. Tänne tulleiden täytyy samoin ymmärtää, että ketään ei ole pakotettu muuttamaan Suomeen. Ja kun ollaan Suomessa, niin on Suomen kulttuuri, Mahmood sanoo.

Kunniaväkivalta on erityisen ongelmallista sen takia, että se pysyy viranomaisilta hyvin piilossa ja tulee esille usein vasta silloin, kun on jo liian myöhäistä. On myös mahdollista, että siihen ei edes uskalleta puuttua tarpeeksi.

Yksi ongelma on myös se, että Suomen virkavalta ei tunne kunniaväkivaltaa ja sen piirteitä vielä kovin hyvin. Ihmisoikeusliiton selvityksestä käy ilmi, että suomalaisilla viranomaisilla ja ammattilaisilla on yleisesti ottaen riittämättömät tiedot kunniaan liittyvästä väkivallasta. Poliisiasiakirja-aineistossa puhutaan kunniaväkivallan tapauksissa usein pahoinpitelystä ja laittomista uhkauksista.

Väkivallan uhka voi olla todellista jo kouluikäisenä. Rajoittaminen voi liittyä esimerkiksi mahdollisuudesta osallistua koululiikuntaan. Mahmoodin mukaan kulttuuri ei ole peruste sille, että esimerkiksi tytöt saisivat jättää tekemättä asioita, joihin pojat saavat osallistua vapaasti.

”Lapsille pitää antaa mahdollisuus elää tässä kulttuurissa.”

– Suomen viranomaiset ja valtio toimivat täysin väärin, jos he antavat ulkomaalaisten tyttöjen olla osallistumatta esimerkiksi uimatunneille koulussa uskonnon tai kulttuurin vuoksi. Ei pidä antaa sellaisia myönnytyksiä, ja näissä asioissa täytyy olla napakka.

Ongelmaksi voi muodostua helposti salailu, mikä entisestään pahentaa kunniaväkivallan uhkaa ja pelkoa.

– Lapsille pitää antaa mahdollisuus elää tässä kulttuurissa. Muuten he ajautuvat nopeasti tilanteeseen, jossa joutuvat valehtelemaan vanhemmilleen ja salailemaan näiltä asioilta. Se luo paljon ongelmia, Mahmood sanoo.

Eikä näin saa sanoa

HS: Eristämistä ja väkivallan uhkaa – kunniaväkivaltaa on Suomessakin, mutta se pysyy melko hyvin piilossa

Vihdoinkin joku uskaltaa sanoa suoraan, että tässä suvaitsevaisuushurmoksessa on myös varjopuolensa, jossa ihmisoikeudet ja tasa-arvo on varattu vain kotoisen kulttuurin edustajille, ja ne toisen kulttuurin vaalijat saavat puuhata mitä lystäävät, sillä kyseiseen kulttuuriin kuuluvien ihmisoikeusrikkomusten arvostelu on rasismia.
Lue kommentti

Reilu vuosi sitten Sauli Koskinen opiskeli itsensä personal traineriksi.

Sauli Koskinen, 32, tuli alun perin tunnetuksi Big Brother -voittajana, sittemmin juontajana. Reilu vuosi sitten Sauli opiskeli itsensä personal traineriksi. 

– Olen pidemmän aikaa treenannut aktiivisesti. Kun aloin harjoitella personal trainerini Jari Sorsan kanssa, ymmärsin, että pt:n homma kiinnostaisi minuakin. Lopulta kävin koulun ja tykkäsin kovasti.

Nuorena Sauli kokeili kaikkea jalkapallosta mäkihyppyyn ja lumilautailuun. Omaa lajia ei silti löytynyt.  Aktiivisemmasta treenaamisesta hän innostui vuonna 2010, kun hän muutti Los Angelesiin, jossa asui hänen silloinen miesystävänsä poptähti Adam Lambert.

– Siellä tuli pieni muutos myös ruokavalioon. Losissa on trendikästä olla hyvässä kunnossa, ja minun aikana siellä yleistyivät vihersmoothiet. Oma ruokavaliokin muuttui siihen suuntaan.

”Ollaan tosi hyviä kavereita. Nähdään aina kun nähdään.”

Losissa Sauli treenasi salilla, patikoi kukkuloilla ja kävin ohjatuilla tunneilla. Kun hän muutti neljän Kalifornian vuoden jälkeen Suomeen, treenaaminen jatkui. Amerikka-vuosien jälkeen Sauli kotiutui Suomeen hyvin.

– Vaikka onhan se ilmasto kiva, niin arvostan sitä, että Suomessa asiat on helppo järjestää. Ja olen käynyt Kaliforniassa kuitenkin aika usein.

Välit Adamiin ovat pysyneet hyvinä eron jälkeenkin.

– Ollaan tosi hyviä kavereita. Nähdään aina kun nähdään, mutta hän on minulle yhä tärkeä ihminen, Sauli kertoo XS Sports Nutrition –ravinnesarjan lanseerauksessa.

Näyttelijäpari Minka Kuustosen ja Aku Sipolan lapsen laskettu aika on helmikuussa.

Näyttelijäpariskunta Minka Kuustonen, 32, ja Aku Sipola, 27, saavat lapsen. Minka kertoi asiasta Ilta-Sanomille.

– Lapsi on odotettu ja toivottu, ja tämä on ihana asia, Kuustonen kertoo IS:lle.

Minka aikoo jäädä äitiyslomalle vuodenvaihteen jälkeen.

– Vauvan laskettu aika on helmikuussa.

Aku Sipola Syysprinssi-elokuvan ensi-illassa vuosi sitten. Aku näytteli itsekin elokuvassa. Kuva: Jonna Öhrnberg
Aku Sipola Syysprinssi-elokuvan ensi-illassa vuosi sitten. Aku näytteli itsekin elokuvassa. Kuva: Jonna Öhrnberg

Minka ja Aku ovat olleet yhdessä 3,5 vuotta. Minka tunnetaan muun muassa Putous- ja Tellus-sarjoista. Lisäksi hän on näytellyt Onnenonkijat- ja Kesäkaverit-elokuvissa. Aku on näytellyt esimerkiksi Uusi päivä -sarjassa.