Suosikkisarja House of Cards jatkuu tänään suoratoistopalvelu Netflixissä. Haastattelimme sarjan pääosaa Kevin Spaceya.

Brittiläiseen 90-luvun sarjaan pohjaava Netflixin supersuosittu poliittinen draamasarja House of Cards saa perjantaina 14. helmikuuta 2014 jatkoa. Kaikki toisen kauden 13 jaksoa tulevat nähtäville samanaikaisesti.

Sarjan ensimmäinen tuotantokausi palkittiin kolmella Emmy-palkinnolla. Se oli ensimmäinen ainoastaan suoratoistopalvelussa pyöritettävä menestyssarja.

Haastattelimme sarjan pääosaa, demokraattipoliitikko Francis Underwoodia näyttelevää Kevin Spaceya, 53, kesällä 2013.

Miten onnistut aina luomaan rooli­hahmon, jota yleisö inhoaa ja rakastaa yhtä aikaa?

Työni on näytellä rooli eikä miettiä, miten yleisö kokee roolisuoritukseni. En siis ajattele asiaa kovin paljon. On kuitenkin mielenkiintoista nähdä, miten yleisö reagoi ja jää jälkeenpäin miettimään suhdettaan näihin risti­riitaisiin hahmoihin. Välillä yllätyn itsekin roolihenkilöiden syvyydestä. Esimerkiksi House of Cardsin toista kautta kuvattaessa olen löytänyt aivan uusia puolia hahmostani.

House of Cards -sarjassa näyttelemäsi Francis Underwood on taitava poliitikko. Miten olet oppinut vakuuttavan poliitikon elkeet?

Roolityössä on pohjalla loistava käsi­kirjoitus, mutta olen myös nuoresta asti tarkkaillut poliitikkoja ja ollut mukana presidentinvaalikampanjoissa. Myöhemmällä iällä Bill Clintonista on tullut minulle läheinen ystävä. Siinä samalla olen oppinut, miten poliitikko saa vakuutettua yleisönsä, ja miten se ei onnistu. Jonkin aikaa sitten näyttelin teatterissa Richard III:n roolin. Se mies osasi käyttää valtaa. Roolihahmoon halusin tuoda näiden yhteiskunnallisten vaikuttajien parhaat puolet.

Miltä näyttelijästä on tuntunut hypätä tuottajan saappaisiin?

Se on ollut hieno ja opettavainen kokemus. Jos olen samassa projektissa sekä tuottaja että näyttelijä, tasapainottelu eri tehtävien välillä on joskus vaikeaa. Itse asiassa haluaisin nyt keskittyä enemmän tv-sarjojen tuottamiseen.

Olet ollut lontoolaisen Old Vic -teatterin taiteellinen johtaja pian vuosikymmenen ajan. Onko kaltaisesi jenkki korviaan myöten täynnä kello viiden teetä?

Ihailen brittikulttuuria ja olen hyvin iloinen siitä, että olen saanut asua Lontoossa jo näinkin kauan. Maiden kulttuurit ovat hieman erilaisia, vaikka puhummekin samaa kieltä. Olen varmasti ottanut joitain vaikutteitakin briteiltä.

Miltä showbisneksen tulevaisuus näyttää kokeneen konkarin mielestä?

Uskon tv-sarjojen tulevan elokuvia suositummiksi. Elokuvat eivät enää kiinnosta yleisöä yhtä paljon kuin ennen, vaan ihmiset kaipaavat pitkiä juonikaaria ja syviä henkilöhahmoja. Tv-sarjoissa niille on tilaa. Ihmiset haluavat myös vapauden valita, milloin ja montako jaksoa kerrallaan he katsovat jotain sarjaa. Kerran viikossa tulevien sarjojen aika on siis ohi.

Lisää sarjavinkkejä:

Americans on pakko katsoa!

Pukumiehet ei pärjää Good Wife -sarjalle

Ruotsalainen draamasarja alkaa: mukana Jessica Grabowsky

Kevin Spacey

■ Näyttelijä-tuottaja-ohjaaja syntyi 26.7.1959 New Jerseyssä. Asunnot Los Angelesissa, New Yorkissa ja Lontoossa.

■ Voittanut Oscarin elokuvista American Beauty ja Epäillyt. Pyörittää omaa tuotanto­yhtiötä.

■ Viimeksi nähty House of Cards -sarjassa, joka on katseltavissa Netflixissä.

Hiihtäjä Krista Pärmäkoski löysi puolisonsa yhteisten ystävien kautta. – Minulla on hyvä tilanne, koska Tommi kannustaa ja ymmärtää, mitä työni vaatii.

Olympiamitalisti Krista Pärmäkoski, 27, on valinnut kahden kodin taktiikan puolisonsa, valmentaja Tommi Pärmäkosken, 34, kanssa. Omakotitalo pohjalaismaisemissa Kuortaneella on avioparin ykköskoti, ja asunto Lahdessa toimii kaupunkikämppänä. Novascotiannoutaja Carla kulkee sujuvasti mukana molemmissa.

Krista matkustaa 250 päivää vuodessa, mutta Tommin työt keskittyvät nykyään enimmäkseen Suomeen hänen jätettyään pestinsä F1-kuljettaja Sebastian Vettelin kuntovalmentajana.

– Minulla ei ollut osuutta siihen päätökseen, Krista heittää.

Pariskunta tapasi aikoinaan yhteisten tuttujen kautta.

– Kaverimme taisivat tunnistaa, että olisimme sopiva mätsi. Asiat etenivät nopeasti tutustumisemme jälkeen.

Nyt Tommi vastaa Kristan voimavalmennuksesta ja yrittää välillä ehtiä mukaan harjoitusmatkoille. Silti pitkiin erojaksoihin on ollut pakko tottua.

– Nooh, siinä pysyy suhde tuoreena, Krista vitsailee ensin, mutta vakavoituu sitten.

– Kyllä ikävä ja yksinäisyys ovat iso haaste. Minulla on hyvä tilanne, koska Tommi kannustaa ja ymmärtää, mitä työni vaatii. Puolisoni ei ole koskaan painostanut, että tule jo kotiin sieltä.

Mitä Krista kertoo perhesuunnitelmistaan? Miksi hän oli vähällä lopettaa uransa? Lue Kristan koko haastattelu uusimmasta Me Naisista 16/2018. Tuoreen digilehden voit lukea täällä.

Maria Veitola muistelee kirjassaan, miten vaikeaa oli saada omat vanhemmat ymmärtämään, että kaikki hänen kaverinsa laihduttivat amfetamiinilla ja Nutriletilla.

Toimittaja Maria Veitola, 45, muistelee uutuuskirjassaan Veitola päihteidenhuuruista nuoruuttaan. Hän kirjoittaa, miten ihanaa 21-vuotiaana oli, kun elämä oli ”pelkkää nousua” ja ”hetkessä elämistä”.

– Joka ilta oli täynnä absurdeja tapahtumia ja hassuja ihmiskontakteja. Minä lörpöttelin ja tanssin niin, että mekot repesivät päältäni ja kengät hävisivät. Mennään yhdelle saattoi venyä kolmipäiväiseksi seikkailuksi, Veitola kirjoittaa.

”Olen kymmenen tuntemattoman ihmisen kanssa jatkoilla, ja me ollaan vedetty jotain, ja mä saan paniikkikohtauksen.”

Hän huomasi kuitenkin jossain vaiheessa, että kaikkeen kyllästyy. Klubeilla naamat kävivät tutuiksi, ja bileiden jälkeen yhä useammin tuntui ontolta. 

– Aina välillä minulla on ikävä sitä huumaavaa ja hasardia tunnetta, jonka muistan vanhoilta ajoilta. Sitä tunnetta ostaisin itselleni, jos voisin. Mutta sitä tunnetta en kyllä ostais, kun olen kymmenen tuntemattoman ihmisen kanssa jatkoilla, ja me ollaan vedetty jotain, ja mä saan paniikkikohtauksen eikä ole ketään kenelle voisin sanoa: ”Auta. Musta tuntuu, että mä joko sekoan tai kuolen”, Veitola kirjoittaa.

”Söin pari päivää sitten jotain missä oli Fido Didon kuva tai Mersun merkki.”

Amfetamiinilla ja Nutriletilla laihduttaminen ei ollut epätavallista

Hän muistelee myös erästä reissua Saimaan-mökille vanhempiensa kanssa. Ennen sitä Veitola oli ollut juhlimassa pari päivää putkeen.

– Siellä tutussa mökkisaaren metsässä mustikanvarvut muuttuivat väriseväksi ja hehkuvaksi sotkuksi ja tuntui siltä kuin metsä olisi halunnut imaista mut sisäänsä. Rämmin sieltä metsästä ulos ja itkin holtittomasti.

– Kerroin vanhemmille, että tämä johtuu siitä, kun söin pari päivää sitten jotain missä oli Fido Didon kuva tai Mersun merkki enkä oo paljon sen jälkeen nukkunut. Äiti ja isä oli kamalan järkyttyneitä, huolissaan ja vihaisia. – – On vaikea saada heitä ymmärtämään, että hei, ei tässä oo mitään ihmeellistä, kaikki mun kaverit laihduttavat amfetamiinilla ja Nutriletilla, se on ihan tavallista.

”Me tarvittiin apua niiden kaikkien tunteiden käsittelyyn.”

Veitola kirjoittaa, että sekä hän itse että hänen ystävänsä elivät parikymppisinä vaihetta, jolloin arki ei välillä riittänyt ja välillä se oli liikaa.

– Me tarvittiin apua niiden kaikkien tunteiden käsittelyyn. Tai eihän niitä tunteita käsitelty. Ne herätettiin, voimistettiin tai turrutettiin. – – Mutta onko mitään surullisempaa fiilistä kuin etsiä jonkun klubin vessan kiiltäviltä pinnoilta, että olisiko jollain jäänyt sinne joku murunen jotain valkoista.

Veitolan mukaan hänen oma päihdetoleranssinsa oli hänen onnekseen niin onneton, että hän itse oli usein se, joka huolehti muista. 

Maria Veitola: Veitola (Johnny Kniga, kirja on juuri ilmestynyt)