Karoliina Korppoo on suunnittellut kaksi miljoonaa kappaletta myyneen menestyspelin. Kuva: Suvi Kemppainen
Karoliina Korppoo on suunnittellut kaksi miljoonaa kappaletta myyneen menestyspelin. Kuva: Suvi Kemppainen

Karoliina Korppoo on suunnitellut kaksi miljoonaa kappaletta myyneen menestyspelin. Vielä muutama vuosi sitten häntä luultiin pelitapahtumissa jonkun aveciksi.

Pieni huone, kymmenen ihmistä, pöydillä satoja kännyköitä, joissa kaikissa on piipittävät äänet päällä.

Siinä oli Karoliina Korppoon, 31, ensimmäinen työpaikka pelialalla vajaa kymmenen vuotta sitten. Työ tamperelaisyrityksessä oli kännykkäpelien testaamista, siis käytännössä kännyköillä pelaamista.

– Meidän piti kokeilla todellakin sadoilla puhelinmalleilla, että mobiilipelit toimivat niin kuin pitääkin, Korppoo muistelee.

Hän opiskeli graafista suunnittelua, ja pelaamisen piti olla pelkkä väliaikaistyö opiskelujen ohessa.

– Tosin olisin ehkä haaveillut urasta pelialalla, jos olisin tajunnut, että tätä voi tehdä oikeasti työkseen.

Nyt hän johtaa Colossal Orderin pelisuunnittelua. Pelifirmassa on töissä 16 henkilöä, ja lisää haetaan koko ajan.

”Pelien tekemisestä kerrotaan juttuja, joita kutsun talvisotatarinoiksi.”

Yritys tekee tietokonepelejä, joista viime vuonna ilmestynyt Cities: Skylines -kaupunkirakennuspeli on myynyt yli kaksi miljoonaa kappaletta. Se on paljon, ja game designer Korppoosta sekä yhtiön toimitusjohtajasta Mariina Hallikaisesta on tullut pelimaailmassa pieniä julkkiksia.

– Tämä ala on vähän nähty intohimoisena nuorten miesten harrastuksena. Pelien tekemisestä kerrotaan juttuja, joita kutsun talvisotatarinoiksi. Alaan liittyy voimakkaasti sellainen kulttuuri, että toimistolla ollaan kaksi vuorokautta putkeen ja välillä nukutaan patjoilla lattialla.

Korppoo ei ole nuori mies, hän ei ole koodaaja eikä hänen mielestään kenenkään pitäisi olla työpaikalla öisin.

Siksi Colossal Orderissa tehdään töitä eri tavalla.

– Eivät ihmiset saa oikeasti mitään järkevää aikaisesti niin, että tuijottavat konetta 24 tuntia. Kolmekymppiset häipyvät alalta juuri, kun heillä alkaisi olla osaamista ja kokemusta, koska perheelliset eivät halua viettää öitään työpaikalla.

Korppoon suunnittelemat pelit tehdään normaalilla työajalla, ja Colossal Orderia johtaa bisnesammattilainen eikä koodaaja.

– Se tarkoittaa, että meillä on jonkinlainen käsitys siitä, millä palkat maksetaan myös ensi vuonna.

Jonkun avec?

Ihan kaikista pelialan rennoista kliseistä ei kannata luopua. Colossal Orderin toimistolla on tarjolla ilmaista limsaa, ja pääsuunnittelija esittelee toimistoa jalassaan Reinot. Pöydällä on Monster High -nukkeja ja avattuja vitamiinivesipulloja.

Miehiä täälläkin pääasiassa koneiden takana istuu.

– On täällä ollut sellainenkin tilanne, että sukupuolijakauma on ollut puolet ja puolet, vaikkei me siihen erityisesti ole pyritty, Korppoo sanoo.

Suomessa ei hänen mukaansa enää ällistellä pelisuunnittelijan sukupuolta, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa tilanne on vielä toinen.

– Olin pelialan tapahtumassa viime syksynä, ja julkaisijamme Paradox Interactive lähetti mukaani parikymppisen miesassistentin. Kaikki kääntyivät aina automaattisesti puhumaan assistentille, vaikka hän nolona moneen otteeseen selitti, että minä olen pelin suunnittelija.

”Siinä miehet sitten kailottivat liikesalaisuuksiaan ja minä myhäilin vieressä.”

Tosin Suomessakin alkuaikoina Korppoota luultiin pelialan tapahtumissa aina jonkun aveciksi.

– Siinä miehet sitten kailottivat liikesalaisuuksiaan ja minä myhäilin vieressä. Käytän tietysti tilanteet hyväkseni, jos joku käyttäytyy niin pölvästimäisesti.

Jaahas, mitäs täällä tehdään?

Pelien suunnittelusta Korppoo alkoi vastata puolivahingossa. Väliaikaistyönsä jälkeen hän pääsi töihin pieneen pelialan firmaan, jossa hän alkoi ottaa vastuuta pelisuunnittelusta. Sieltä hänet pyydettiin Colossal Orderiin.

Kun Korppoo aloitti siellä game designerina, hän ei ollut koskaan varsinaisesti suunnitellut yhtään peliä. Se ei erityisesti kauhistuttanut Korppoota. Peliala on nuori ja vielä siinä vaiheessa, ”ettei alalla kukaan ole valmistunut suoraan pelisuunnittelijaksi ja tullut valmiina töihin”, kuten Korppoo kuvailee.

– Ajattelin, että jaahas, mitäs täällä tehdään. Joustavuus on ehkä yksi tärkeimpiä luonteenpiirteitäni, joista on hyötyä tällä alalla. Pelin pääsuunnittelija voi suunnitella kaiken itse ja pitää kaikki langat käsissään, mutta se on työlästä ja hidasta, ja siinä hukataan muiden ideat.

Muutenkin Korppoo ajattelee työstään käytännöllisesti.

– Voisin tehdä itse kotona maailman parhaan pelin, mutta jos sille ei ole kunnollista jakelijaa, kukaan ei välttämättä koskaan kuulekaan koko pelistä.

”Teen riittävän hyvää jälkeä enkä pyri täydellisyyteen.”

”Maailman paras” ei olekaan Korppoon päämäärä, vaikka pelialalla on yleensä totuttu hinkkaamaan yksityiskohtia, toisinaan loputtomasti yli budjettien ja aikarajojen. Korppoo korostaa erityisesti, ettei hän ole perfektionisti.

– Haluan tehdä niin hyviä pelejä kuin annetuilla resursseilla on mahdollista. Teen riittävän hyvää jälkeä enkä pyri täydellisyyteen. Oma suunnittelutyö on aina projektin alkupäässä, joten muut istuisivat tumput suorina, jos viilaisin loputtomasti. Ajattelen niin, että jos työni jälki ei ole tarpeeksi hyvää, joku varmasti sanoo siitä.

Stressaaminenkaan ei ole ikinä kuulunut Korppoon ominaisuuksiin.

– Tietysti projektin loppuvaiheessa joudutaan epätoivon laaksoon, mutta se kuuluu luovaan työhön, hän toteaa.

Ei-perfektionistille jää siis vapaa-aikaa, jolloin hän soittaa dj:nä goottiklubeilla ja pitää Bones and Lilies -nimistä meikki- ja muotiblogia. Vapaa-ajan vastapainosta ne ideatkin syntyvät.

– Joku on joskus ihmetellyt, että eikö tuollaisen hömppäblogin pitäminen vie uskottavuutta. Minun ei tarvitse uskottavuuden hankkimisesta enää välittää.

Oletko samassa tuloluokassa Kerttu Niskasen, Manuela Boscon vai kenties Jutta Gustafsbergin kanssa?  

0–5 000 euroa tienasivat juontaja Axl Smith, laulaja Petra Gargano ja pyöräilijä Lotta Lepistö.

5 001–10 000 euroa tienasivat malli, yrittäjä Lotta Näkyvä ja hiihtäjä Kerttu Niskanen.

10 001–15 000 euroa tienasivat tanssija Jukka Haapalainen ja kestävyysjuoksija Alisa Vainio.

15 001–20 000 euroa tienasivat malli Kirsi Pyrhönen, laulaja James Nikander, eli Musta Barbaari, ja laulaja Jannika Wirtanen, eli Jannika B.

20 001–25 000 euroa tienasivat entinen alppihiihtäjä Kalle Palander ja räppäri Sini-Maria Makkonen, eli Sini Sabotage.

25 001–30 000 euroa tienasivat Miss Suomi 2016 Shirly Karvinen ja laulaja Jonna Tervomaa.

Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.
Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.

30 001–35 000 euroa tienasivat ruokakirjailija, bloggaaja Hanna Gullichsen ja lumilautailija Enni Rukajärvi.

35 001–40 000 euroa tienasivat mentalisti Noora Karma ja pikaluistelija Mika Poutala.

40 001–45 000 euroa tienasivat malli ja yrittäjä Janina Fry, juontaja sekä koreografi Marco Bjurström ja laulaja Ilkka Lipsanen, eli Danny.

45 001–50 000 euroa tienasivat juontaja ja muusikko Tapio Huuska, eli Cristal Snow, ja tubettaja Maiju Voutilainen, eli Mansikkka.

50 001–55 000 euroa tienasivat näyttelijä Manuela Bosco ja tubettaja Maria Verho, eli Mariieveronica.

55 001–60 000 euroa tienasivat näyttelijä Pihla Viitala ja muusikko Iiro Rantala.

60 001–65 000 euroa tienasivat yrittäjä Kaarina Kivilahti, mallitoimiston johtaja Laila Snellman sekä yrittäjä, juontaja ja malli Anne Kukkohovi.

Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.
Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.

65 001–70 000 euroa tienasivat näyttelijä Lena Meriläinen ja sarjakuvapiirtäjä Juba Tuomola

70 001–75 000 euroa tienasivat juontaja Anni Hautala ja näyttelijät Antti Holma sekä Antti Luusuaniemi

75 001–80 000 euroa tienasivat juontaja Esko Eerikäinen ja laulaja Saara Aalto.

80 001–85 000 euroa tienasivat näyttelijä Lauri Tilkanen ja bloggaaja Sara Vanninen.

85 001–90 000 euroa tienasivat tanssija, koreografi Jorma Uotinen ja juontajat Jenni Alexandrova ja Kimmo Vehviläinen.

90 001–95 000 euroa tienasivat kehonrakentaja Jari ”Bull” Mentula, kansanedustaja Jani Toivola ja fitness-malli Eevi Teittinen.

95 001–100 000 euroa tienasivat juontaja Jone Nikula ja stand up -koomikko Heli Sutela.

100 001–105 000 euroa tienasivat yrittäjä Jutta Gustafsberg ja radiojuontaja, toimittaja sekä kirjailija Anna Perho.

Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.
Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.

105 001–110 000 euroa tienasivat juontaja Sami Kuronen, näyttelijä Tiina Lymi ja ohjaaja Antti Jokinen.

110 001–115 000 euroa tienasivat yrityskouluttaja Juhani ”Tami” Tamminen ja sarjakuvapiirtäjä Pertti Jarla.

115 001–120 000 euroa tienasivat koomikko Krisse Salminen, ex-jääkiekkoilija Jere Karalehti, radiojuontaja Juha Perälä ja psykoterapeutti, tietokirjailija Maaret Kallio.

120 001–125 000 euroa tienasivat bloggaaja Natalia Tolmatsova ja laulaja Sanni Kurkisuo.

125 001–130 000 euroa tienasivat muusikko Tuure Kilpeläinen ja näyttelijä Kari Ketonen.

130 001–135 000 euroa tienasivat räppäri, kirjailija Henri Pulkkinen ja näyttelijä Aku Hirviniemi.

135 001–140 000 euroa tienasivat laulaja Thomas Kirjonen, eli Kasmir, ja ohjaaja Johanna Vuoksenmaa.

140 001–145 000 euroa tienasi juontaja Vappu Pimiä.

145 001–150 000 euroa tienasi ohjaaja Aku Louhimies.

150 001–155 000 euroa tienasivat laulajat Toni Wirtanen ja Olli Lindholm sekä juontaja Janne Kataja.

Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.
Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.

155 001–160 000 euroa tienasivat stand up -koomikko Sami Hedberg ja laulaja Maija Vilkkumaa.

160 001–165 000 euroa tienasivat tanssikouluyrittäjä Anitra Ahtola ja laulaja Paula Koivuniemi.

165 001–170 000 euroa tienasi radio- ja tv-juontaja Jari ”Jaajo” Linnonmaa.

170 001–175 000 euroa tienasivat näyttelijä Esko Salminen ja huutokauppakeisari Aki Palsanmäki.

175 001–180 000 euroa tienasivat laulajat Kimmo Laiho, eli Elastinen, ja Jenni Vartiainen sekä ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen.

180 001–185 000 euroa tienasi laulaja Elisa Tiilikainen, eli Elli Haloo.

185 001–190 000 euroa tienasivat tähtitieteilijä Esko Valtaoja ja näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius.

190 001–195 000 euroa tienasi entinen painija ja olympiavoittaja Jouko Salomäki.

195 001–200 000 euroa tienasivat laulaja Juha Tapio ja juontaja, toimittaja Tuomas Enbuske.

Yli 200 000 euroa tienasivat muiden muassa räppäri Jare Tiihonen (201 411 euroa), eli Cheek, kirjailija Laura Lindstedt (201 590 euroa) ja laulaja Kaija Kokkola, eli Kaija Koo (313 464 euroa).

Tulot perustuvat vuoden 2016 verotietoihin. Lähde: Ilta-Sanomat.

Piispan työhuone sijaitsee Tuomiokapitulin tiloissa. Arkiasu ja juhlapuku säilytetään siellä, liturginen asu eli kaapu, hiippa ja sauva taas Tuomiokirkossa. Piispanristi on vuodelta 1959. ”Sen painoarvo tuntuu myös fyysisenä.” Kuva: Heli Blåfield
Piispan työhuone sijaitsee Tuomiokapitulin tiloissa. Arkiasu ja juhlapuku säilytetään siellä, liturginen asu eli kaapu, hiippa ja sauva taas Tuomiokirkossa. Piispanristi on vuodelta 1959. ”Sen painoarvo tuntuu myös fyysisenä.” Kuva: Heli Blåfield

Ennen piispanvirkaansa Teemu Laajasalo tunnettiin poliittisen satiirin taitajana Yle Leaksissa. Huumori sopii hänen mielestään myös kirkkoon. – Tilannetaju on siinä oleellista.

Yhdellä joululaululla on piispa Teemu Laajasalolle, 43, erityinen merkitys. Ei itkeä saa, ei meluta saa avasi show’n joka kerta, kun nuori Teemu kävi isänsä kanssa viihdyttämässä vanhainkodin asukkaita Itä-Helsingissä. Isä esitti joulupukkia, Teemu oli viulua soittava tonttu.

– Kun isäukko ikääntyi, minut upgradattiin joulupukiksi. Esiinnyimme samassa vanhainkodissa ainakin kymmenenä peräkkäisenä jouluna, Teemu kertoo Matkalla minuksi -haastattelussa.

Tänä jouluna estradi on toinen. Laajasalo pitää ensimmäisen joulusaarnansa Helsingin hiippakunnan piispana Helsingin Tuomiokirkossa. Aattohartauden jälkeen piispa viettää joulua perheensä kanssa: hän on kolmen pienen lapsen isä.

– En ole yrittänyt siirtää lapsuudenkotini dynamiikkaa meille, joitain samoja perusarvoja kyllä. Rakkauden, turvallisuuden ja rohkaisun henki ovat esillä omassakin kodissani, hän sanoo.

– Minua kannustettiin ja kehuttiin varmaan vähän liikaakin.

Laajasalo arvioi, että tausta on joskus näyttäytynyt liiallisena itsevarmuutena.

– Olen pitänyt itseäni kaikkien alojen asiantuntijana, joka kertoo vastauksen silloinkin, kun kukaan ei sitä kysy.

Huumoria kirkkoon

Ennen piispanvirkaansa Teemu Laajasalo tunnettiin Kallion kirkkoherrana sekä poliittisen satiirin taitajana television Yle Leaksissa.

– Komedian tekeminen oli minulle rakas harrastus, jota muistelen hyvällä. Enää en voi heilua telkkarissa vitsihahmona. Piispan virkaan se ei sovi.

Hän ajattelee kuitenkin, että myös huumori sopii kirkkoon.

– Kirkkoon ei tulla kuuntelemaan vitsejä, mutta kyllä hauskat jutut sopivat saarnaan. Tilannetaju on siinä oleellista. Ilosanoman asiallahan tässä ollaan.

Miksi Teemu Laajasalo kuvailee itseään hihhuliksi uskonharjoittajaksi? Miksi hän vertaa kirkkoa makkarapakettiin? Tiesitkö, että sama risti on kulkenut Helsingin piispoilla vuodesta 1959? Lue koko haastattelu Me Naisten joulutuplasta 50–51/2017. Tuoreen digilehden voit lukea täällä.

  • Helsingin hiippakunnan piispa asuu Helsingissä vaimonsa ja kolmen lapsensa kanssa.
  • Teologian maisteri, kasvatustieteen tohtori. Edisti Aleppon kellot -kampanjaa Kallion kirkkoherrana. Tuttu ohjelmista Yle Leaks sekä Hyvät ja huonot uutiset.
  • Harrastaa kitaransoittoa. Toiveharrastuksena liikunta: ”Toivon harrastavani liikuntaa, mutta teen sitä liian harvoin.”
  • Saarnaa Helsingin Tuomiokirkon aattohartaudessa 24.12. klo 15.30.