Auroran perjantaina julkaistava debyyttialbumi Kadotaan kaupunkiin ei ole pelkkää aurinkoista ilottelua. Kuva: Sony Music
Auroran perjantaina julkaistava debyyttialbumi Kadotaan kaupunkiin ei ole pelkkää aurinkoista ilottelua. Kuva: Sony Music

No ei nyt ihan. Perjantaina ensimmäisen albuminsa julkaiseva Aurora on paljon muutakin kuin suomireggaeta.

Kesällä ilmestynyt aurinkoinen Se soi -kappale on soinut kiivaasti radiossa. Se on löytynyt viimeiset kolme kuukautta Suomen 30:n eniten radiossa soitetun kappaleen listalta.

Kappaleen esittäjälle, turkulaiselle Auroralle, 29, on ehditty jo sovittaa naispuolisen Jukka Pojan lippistä, mutta hän on paljon muutakin kuin reggaeartisti. Esimerkiksi kolmen pienen lapsen äiti!

Pop- ja jazz-konservatoriosta vuonna 2009 valmistunut muusikko löi pari vuotta sitten hynttyyt yhteen tuottaja Sakke Aallon kanssa, ja tuloksena syntyi pari vuotta työn alla ollut Kadotaan kaupunkiin -albumi.

– Tuntuu, että olen oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Tämän piti tapahtua juuri nyt, ei yhtään aiemmin. Kannatti odottaa, hän hykertelee.

Milloin päätit, että sinusta tulee artisti?

– 16–17-vuotiaana tajusin, että haluan musiikista ammatin. Tein jo ennen sitä kappaleita, soitin ja lauloin, mutta päämäärättömästi. Lukioikäisenä opettajani kysyi, olinko ajatellut säveltäjän uraa. Innostuin siitä niin paljon, että halusin ammattilaiseksi.

– Olin aiemmin pianisti. Treenasin soittamista tosissaan. Pop- ja jazz-konservatorion aikana rupesin löytämään artistiuttani. Silloin minusta alkoi tuntua, että kannattaisikin olla laulaja-lauluntekijä, ja piano jäi sävellystyökaluksi.

Olet kertonut haastatteluissa, että teit ensimmäiset kappaleesi 12-vuotiaana.

– Muistan, että ne olivat silloin todella huonoja! Se oli sellaista leikkiä. En ajatellut, että se olisi vaikeaa, vaan sain vain päähäni, että haluan tehdä biisejä ja rupesin tekemään. Se jäi päälle ja innostuin. Tuolloin kappaleet olivat englanninkielisiä ja käsittelivät esiteini-ikäisen sydänsuruja. Ne olivat aika paatoksellisia, enkä julkaisisi sellaisia enää.

Mistä tuoreet kappaleesi kertovat?

– Niissä on jotain omaa, jotain läheisteni elämästä. Minulla on vilkas mielikuvitus, eikä levyni ole mikään päiväkirja. Olen ottanut sieltä täältä asioita ja yhdistellyt taiteilijan vapaudella. Runopoika-kappaleen kirjoitin omasta pojastani, mutta voi se kertoa monesta muustakin.

Sinua on verrattu monesti naispuoliseksi Jukka Pojaksi. Mitäs siihen sanot?

– Olen kuullut sitä paljon. Se on ok, mutta musiikillisesti olemme hyvin erilaisia. Minulla on aivan erilainen laulutapa. Ihailen kyllä häntä, mutta en halua matkia. Teen omaa juttuani, kuljen omia polkujani. Ihmiset eivät ole vielä kuulleet albumiani, joten ymmärrän, että ensimmäinen ajatus on, että minä olen kuin Jukka Poika. Onhan se hienoa, että meitä verrataan, mutta haluan tehdä hyvää musiikkia, enkä ole ehdollistunut sille, että tekisin vain reggaeta.

Uusi levysi on siis paljon muutakin?

– Se on reggae- ja pop-levy, joka voi yllättää kuulijat. Olen saanut kaikkein eniten vaikutteita aivan muualta kuin reggaesta, esimerkiksi Erykah Badulta, Stevie Wonderilta, Rihannalta, Ellie Gouldingilta ja Emma Salokoskelta. Olen katsonut, millaisia Facebook-ryhmäni fanit ovat, ja heitä on joka lähtöön. Musiikkini on suunnattu sellaisille, jotka haluavat perehtyä siihen rauhassa, eivät kuunnella kertakäyttötavaraa. Musiikissa pitää olla kannustusta. Vaikka levyni on melankolinen, jujun pitää olla se, että kaikki menee lopulta ihan hyvin.

Auroran albumi Kadotaan kaupunkiin ilmestyy perjantaina. Kuuntele alla kappaleet Kulkijan laulu, Runopoika ja Se soi.

Lue myös:

Seuraava sometähti: Vilma Alina

Hän on kotimaisen elokuvan uusi tähti

”Leimautumista en pelkää. Olen ollut aina kapinallinen raja-aitojen kaataja”, Katariina kertoo Ilta-Sanomille.

Kirjailija Katariina Souri, 49, sai vuosi sitten psykiatrilta diagnoosiksi persoonallisuushäiriön ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön. Hän kertoi asiasta ensimmäisen kerran viime viikon lopulla Instagramissa julkaisemassaan kuvassa, jossa kuvaillaan hänen tulevaa omaelämäkerrallista Sarana – tunnustuksia taitekohdassa -kirjaansa.

Kirjan kuvauksessa kerrotaan, että Katariina järkyttyi diagnoosia ja esimerkiksi sitä, miten psyykelääke vaikuttaa häneen

Katariina kertoo tilanteestaan myös Ilta-Sanomien haastattelussa.

– Ajattelin että hetkinen, mitä tapahtuu luovuudelleni, Katariina kertoo IS:lle.

Kirjaa kuvailevassa otteessa kerrotaan, että Katariina mietti diagnoosin saatuaan uskaltaako alkaa syödä lääkkeitä ja mitä jos diagnoosi onkin väärä. Iltalehdelle Katariina kertoo, ettei alkanut syödä lääkkeitä, vaikka saikin kaksi eri reseptiä. Sen takia hän ei myöskään päässyt terapiaan.

– Ymmärrän, että jotkut tarvitsevat lääkitystä. Itse en sitä koe tarvitsevani, koska en esimerkiksi ole milloinkaan ollut psykoosissa tai itsetuhoinen.

”Mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmän mietin, mitä muut ajattelevat.”

Katariinalla on aiemmin todettu kaksisuuntainen mielialahäiriö, ja hän on kertonut avoimesti myös kokemistaan paniikkihäiriöistä. Kirjassa hän kertoo myös ongelmistaan alkoholin kanssa. Kirjailija ei pelkää leimautumista mielenterveyspotilaaksi.

– Leimautumista en pelkää. Olen ollut aina kapinallinen raja-aitojen kaataja. Mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmän mietin, mitä muut ajattelevat, hän kertoo IS:lle.

Mt-hoitaja

Katariina Souri järkyttyi psykiatrin diagnoosista – kertoo IL:lle kieltäytyneensä lääkityksestä

Terapiaan pääsee, vaikka kieltäytyisi lääkkeistä. MUTTA, Kelan korvausta ei saa silloin. Terapiatunti maksaa noin 70-120,-/h. Joten jos varaa on ja apua ajattelee saavansa, niin kannattaa miettiä kokonaan itse maksettavan terapian vaihtoehtoa. Paniikkihäiriö ei ole osa kaksisuuntaista. Tiukan tulkinnan mukaan paniikkihäiriö ei edes ole mielenterveysongelma/-häiriö/-sairaus, vaan tilapäinen ahdistuskohtaus.
Lue kommentti

Timon ja hänen puolisonsa Maikin ensimmäinen yhteinen lapsi on poika. 

Timo Lavikaisen, 43, perheessä eletään jännittäviä aikoja.

Timo valmistautuu parhaillaan Putoukseen ja kuvaa sketsejä tammikuussa alkavaa ohjelmaa varten. Samaan aikaan on puhelimen oltava lähettyvillä, sillä Timon puolison Maikin laskettu aika on näillä hetkillä.

– Sitä ei tiedä, jos lähtö tulee tänään vaikka kesken näytöksen, Timo totesi, kun hän saapui 95-elokuvan kutsuvierasensi-iltaan Espoon kulttuurikeskukseen.

Timolla on niin sanotun ”tavallisen kansalaisen rooli” kaikkien aikojen suurimmassa suomalaisessa jääkiekkoelokuvassa. Elokuvaan liittyy jo nyt muitakin tärkeitä muistoja, Timo kertoo.

”Sitä ei tiedä, jos lähtö tulee tänään vaikka kesken näytöksen.”

– Kun minulla oli tässä viimeinen kuvauspäivä, vaimo teki positiivisen raskaustestin. Jouluvauvaa meille odotetaan.

Timolla on parikymppinen tytär, ja Maikilla on 10-vuotias tytär. Pian syntyvä lapsi on parin ensimmäinen yhteinen. Näyttelijä kertoo, että hartaasti odotettu vauva on poika.

– Meillä ehti olla useampi, kolme keskenmenoa ja sitten lopulta tärppäsi näin. Ne olivat kovia paikkoja.

Timo luottaa, että vauvan hoito palailee mieleen vanhasta muistista.

– Suhtaudun luottavaisesti. Uskon, että kasvattajana olen rennompi, kun kaikki ei ole ihan uutta.