Juice Leskinen on Ellin suurimpia esikuvia. "Yläasteella tein Juicen biiseistä tutkielman. Olisi ollut siistiä päästä näyttämään se hänelle." Kuva Panu Pälviä
Juice Leskinen on Ellin suurimpia esikuvia. "Yläasteella tein Juicen biiseistä tutkielman. Olisi ollut siistiä päästä näyttämään se hänelle." Kuva Panu Pälviä

Kun Haloo Helsinki! -yhtyeen Elli hyppäsi keikkabussiin 16-vuotiaana, lukio jäi kesken, ja bändin pojista tuli hänen parhaita kavereitaan. Niin on yhä.

Laulaja Elli Haloo, 22, istuu keikkabussin etupenkillä ja tuijottaa mietteissään maisemaa. Jalasjärven kohdalla tiheä metsikkö muuttuu peltoaukeaksi, jonne kevät on kirjonut hajanaisia lumilaikkuja.

– Minusta on hypnoottista katsella sivulle jääviä pikkukyliä ja vastaantulevia autoja. Kun annan ajatusten vaeltaa, pienetkin asiat tuntuvat suurilta elämyksiltä. Niistä syntyy sellaisia energiakenttäjuttuja, joista ammennan aiheita biiseihinkin, Elli tuumaa.

Bussin takaosassa energioihin sekoittuu annos testosteronia. Kitaristit Leo Hakanen, 21, ja Jere Marttila, 22, taistelevat jalkapalloherruudesta Fifa-konsolipelissä. Rumpali Jukka Soldan, 19, löhöilee sängyssään ja katsoo iPadilta elokuvaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kun Haloo Helsingin matka alkoi vuonna 2006, kaikki bändin jäsenet olivat vielä ala-ikäisiä. 15-vuotiaat Helsingin Suutarilan koulun musiikkiluokkalaiset Leo ja Jere löysivät kovan etsinnän jälkeen bändiinsä lukiolaisen Ellin ja 14-vuotiaan Jukan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Jukan tunsimme jo ennestään. Hän on sellainen hiljainen nero: ei pidä melua itsestään, mutta on pirun taitava. Ellissä taas oli etsimäämme boheemia rock-asennetta, Leo kehuu.

Ensimmäinen keikka soitettiin Suutarilan koulussa syksyllä vuonna 2006. Äidit ja isät olivat haljeta ylpeydestä. Viime helmikuussa yhtye julkaisi neljännen levynsä.

– Sen lisäksi, että olemme viettäneet nuoruutemme tämän bändin kanssa, myös vanhempamme ovat ystävystyneet keskenään. Olemme kuin yhtä suurta perhettä, Elli kertoo.

Suorittajien sukupolvi

Tämän kevään soitetuin radiohitti, Huuda, tiivistää Haloo Helsingin elämänfilosofian. Sen mukaan ei pidä pihistellä säästöliekillä ja odotella parempia aikoja, vaan nauttia elämästä.

Elli on huomannut, että monen kohdalla vapaus jää vain puheeksi.

– Minusta on surullista, miten usein ihmiset suorittavat ennalta suunniteltua kaavaa ja päätyvät johonkin ratkaisuun vain sen vuoksi, että niin muka kuuluu tehdä. Tärkeintä olisi seurata sydäntään ja toimia sen mukaan.

Elli tuntee monia ikäisiään, jotka ovat valinneet opiskelupaikan summanmutikassa ja pettyneet sitten, kun ala ei ole tuntunutkaan oikealta.

– Nuorilla on hirveät paineet. Yhtäkkiä pitäisi löytää oma paikka maailmassa ja hyvä ammatti. Arvostan kyllä sitä, että jengi jaksaa opiskella, mutta toivoisin, että ihmiset uskaltaisivat etsiä sitä omaa alaa. Minä olen seurannut suurinta intohimoani, musiikkia, enkä välitä, mitä muut ajattelevat. Haluan ottaa tästä kaiken irti, sillä minulla on vain yksi elämä.

Teiniuhoa ja iPad-lapsia

Ellin tapauksessa intohimon varjoon on jäänyt lukio, joka on yhä kesken. Ylioppilasaineiden sijaan hän on rustaillut laulujen sanoituksia ja viilettänyt pitkin Suomea 120 keikan vuosivauhtia.

– Välillä on käväissyt mielessä, että milloin oikein ehdin suorittaa koulun loppuun, mutta olen päättänyt, etten murehdi sitä nyt. Tiedän, että kirjoitan vielä ylioppilaaksi, mutta toistaiseksi nautin keikkaelämästä. Olen vielä niin nuori, että ehdin vaikka mitä!

Vanhemmat eivät ole koskaan painostaneet Elliä opiskeluasioissa.

– Äiti ja isä ovat suvaitsevaisia tyyppejä. He ovat antaneet minun tehdä omat valintani. Siinä on varmaan myös syy, miksi välimme ovat yhä niin läheiset. Pystymme puhumaan kaikesta.

Viime viikolla esiin noussut keskustelu koulun kurinpitotoimista ja nuorten levottomuudesta on mietityttänyt myös Elliä.

– Teini-ikään liittyvä uho on pelottavaa, mutta pohjimmiltaan kyse on siitä, että nuoret haluavat huomiota ja hyväksyntää. Nykyään kaikki ovat eristäytyneinä omissa maailmoissaan. Lapset syntyvät iPadit kädessä ja katoavat nettimaailmaan.

Elli osallistui Me Naisten Mielikuvaleikkiin. Katso, mitä hänelle tuli mieleen Talvivaarasta. Entä Anna Erikssonista?


Miltä tuntuu olla bändin ainoa nainen? Entä mitä Elli harrastaa intohimoisesti vapaapäivinään? Lue koko haastattelu Me Naisten uusimmasta numerosta 16/2013.
Sisältö jatkuu mainoksen alla