Hillary Clinton taitaa olla ihan mielellään häijy, jos saavuttaa sillä haluamansa. Kuva: Reuters
Hillary Clinton taitaa olla ihan mielellään häijy, jos saavuttaa sillä haluamansa. Kuva: Reuters

Donald Trump haukkui Hillary Clintonia häijyksi naiseksi. Senhän täytyy olla kohteliaisuus!

Presidenttiehdokkaat Hillary Clinton ja Donald Trump kohtasivat toisena kolmannessa vaaliväittelyssä torstaina aamuyöstä. Laajasti on arvioitu, että Clinton vei homman kotiin. Sosiaalisessa mediassa huomiota ovat herättäneet varsinkin ehdokkaiden erilaiset aborttikannat ja se, kun Trump kutsui Clintonia ”häijyksi naiseksi”.

Trumpin silmissä Clinton lienee häijy muun muassa siksi, että hän puolustaa kylmän rauhallisesti ja sinnikkäästi naisten oikeuksia.

Päätimme siis, että häijyyshän on mahtava kohteliaisuus! Me Naisten toimitus listasi 12 merkittävää kotimaista ja ulkomaalaista elävää ja edesmennyttä naista, jotka ovat tai olivat varsin häijyjä muijia – mitä parhaimmalla tavalla:

1. Elisabeth Rehn

Entinen kansanedustaja, maailman ensimmäinen naispuolinen puolustusministeri ja ihmisoikeustaistelija haukkui syyskuussa Helsingin Sanomien haastattelussa poliitikot siitä, että he ovat unohtaneet ihmisoikeudet ja tasa-arvon edistämisen. Elisabeth Rehnin, 81, mielestä ihmisiä hädän keskelle palauttava nyky-Suomi näyttää nationalistiselta, pahansisuiselta ja tunteettomalta, eivätkä suomalaiset ymmärrä, kuinka kammottavaa sota on.

Eikä Rehn suostu vaikenemaan.

– Se, joka pysyy hiljaa, tekee yhtä paljon pahaa kuin se, joka räyhää, hän sanoo.

”Nämä nuoret naisetkin, jotka tulevat nyt eduskuntaan. Eivät he välitä ihmisoikeuksien kunnioittamisesta ja tasa-arvon ajamisesta niin kuin minun aikanani”, Elisabeth Rehn sanoi Helsingin Sanomille. Kuva: Sanoma-arkisto / Kaisa Rautaheimo
”Nämä nuoret naisetkin, jotka tulevat nyt eduskuntaan. Eivät he välitä ihmisoikeuksien kunnioittamisesta ja tasa-arvon ajamisesta niin kuin minun aikanani”, Elisabeth Rehn sanoi Helsingin Sanomille. Kuva: Sanoma-arkisto / Kaisa Rautaheimo

2. Helena Ranta

Professori ja oikeushammaslääkäri Helena Ranta, 70, on työskennellyt uhrientunnistuksen kanssa muun muassa Bosnia-Hertsegovinassa ja Kosovossa 1990-luvulla, Estonian onnettomuuden jälkeen, Kamerunissa, Perussa ja Irakissa 2000-luvun alussa sekä Kaakkois-Aasiassa vuoden 2004 tsunamin jälkeen. Hän myös todisti Haagissa vuonna 2003 Slobodan Miloševićin oikeudenkäynnissä.

– En pidä itseäni kunnianhimoisena, mutta vaadin itseltäni paljon. Ja olen erittäin jääräpäinen. Jos otan jonkin tehtävän vastaan, pyrin viemään sen vaikka kuinka katkeraan loppuun asti. Sehän tekee minut varmasti monen mielestä pikkuisen vaikeaksi, Ranta sanoi Me Naisten haastattelussa viime vuonna.

”Tsunamialueella eräät kansalliset ryhmät toimivat mielestäni hyvin epäkunnioittavasti vainajia kohtaan. Tämä on ollut tärkeä viestini: vainajillakin on ihmisoikeudet”, Helena Ranta sanoo Me Naisten jutussa. Kuva: Heli Blåfield
”Tsunamialueella eräät kansalliset ryhmät toimivat mielestäni hyvin epäkunnioittavasti vainajia kohtaan. Tämä on ollut tärkeä viestini: vainajillakin on ihmisoikeudet”, Helena Ranta sanoo Me Naisten jutussa. Kuva: Heli Blåfield

3. Tarja Halonen

Suomen ensimmäinen naispresidentti, ministerikonkari ja juristi Tarja Halonen, 72, olisi takuulla Donald Trumpin mielestä häijy muija, sillä hän on taistellut läpi uransa tasa-arvon ja ihmisoikeuksien puolesta. Hänen mukaansa tasa-arvo on myös viisasta talouspolitiikkaa.

– Sellainen yhteiskunta, jossa sukupuolten välinen tasa-arvo on viety pidemmälle, on taloudellisesti kestävämpi. Sanon aina: ”It is right and just, but also smart”, presidentti sanoi Demokraatille vuonna 2013.

”Jos mies olisi ollut samalla tavalla vaativa, häntä olisi pidetty jämäkkänä.”

Halosella on myös vaikean tyypin maine. Hänen ulkoministeri- ja presidenttiaikojensa lehdistöpäällikkö Maria Romantschuk selitti Halosen ulkoministeriaikojen mainetta MTV:lle muutama vuosi sitten.

– Häntä pidettiin hankalana, eikä hän aina helppo ollutkaan. Jos mies olisi ollut samalla tavalla vaativa ja edellyttänyt asioiden edistymistä, häntä olisi pidetty jämäkkänä. Halosen oli oltava tiukka, jotta hän pystyi lunastamaan paikkansa ja näyttämään, että hän pärjää.

Presidentti Tarja Halonen vuonna 2014. Kuva: Sanoma-arkisto / Pia Inberg
Presidentti Tarja Halonen vuonna 2014. Kuva: Sanoma-arkisto / Pia Inberg

4. Margot Wallström

Ruotsin ulkoministeri, 62, on julistanut ajavansa feminististä ulkopolitiikkaa. Viime vuonna Ruotsi ajautui diplomaattiseen kiistaan Saudi-Arabian kanssa, kun Margot Wallström ilmoitti irtisanovansa sotilaallisen yhteistyön maan kanssa. Hän vaati muun muassa naisten aseman parantamista.

Margot Wallström puhui vierailulla Sri Lankassa viime huhtikuussa ympäristöasioista, kuten ilmastonmuutoksesta. Kuva: Reuters
Margot Wallström puhui vierailulla Sri Lankassa viime huhtikuussa ympäristöasioista, kuten ilmastonmuutoksesta. Kuva: Reuters

5. Pirkko Saisio

Pitkän uran tehnyt kirjailija Pirkko Saisio, 67, puhuu asiasta kuin asiasta ilahduttavan suoraan.

– Ihailen häntä varauksettomasti, ja nuorten naisten parissa häntä ja Honksua (Saision kumppani Pirjo Honkasalo) pidetään laajalti esikuvina. Erityisen virkistävää on, että Saisio on kuvia kumartelematon joka suuntaan, hän voi tarvittaessa olla poliittisesti epäkorrekti myös homo- ja lesboväkeä kohtaan, ihmisoikeusjärjestö Setan pääsihteeri Aija Salo luonnehti Imagelle pari vuotta sitten.

Kun Pirkko Saisio sai Finlandia-palkinnon Punainen erokirja -teoksestaan vuonna, hän kritisoi palkintoa voittopuheessaan ja lahjoitti 26 000 euron palkinnon Setalle. Kuva: Sanoma-arkisto / Pete Aarre-Ahtio
Kun Pirkko Saisio sai Finlandia-palkinnon Punainen erokirja -teoksestaan vuonna, hän kritisoi palkintoa voittopuheessaan ja lahjoitti 26 000 euron palkinnon Setalle. Kuva: Sanoma-arkisto / Pete Aarre-Ahtio

6. Angela Merkel

Saksan liittokansleri Angela Merkel, 62, on julistanut, että rajat pysyvät auki, ja pysynyt lujana, vaikka äärioikeistolaiset ovat hyökänneet rajusti häntä vastaan. Merkel ei kadu sallivaa pakolaispolitiikkaa.

– Me pystymme tähän, kuului hänen kuuluisa lauseensa vuosi sitten.

Angela Merkel on ollut Saksan liittokansleri vuodesta 2005 ja kristillisdemokraattisen puolueen puheenjohtaja vuodesta 2000. Kuva: Reuters
Angela Merkel on ollut Saksan liittokansleri vuodesta 2005 ja kristillisdemokraattisen puolueen puheenjohtaja vuodesta 2000. Kuva: Reuters

7. Madonna

Laulajakonkari Madonna, 58, on ollut feministi-ikoni jo vuosikymmenten ajan.

– Elämme edelleen todella seksistisessä yhteiskunnassa, vaikka vaikuttaa siltä, että naiset ovat harpanneet monessa asiassa eteenpäin. Nainen lokeroidaan edelleen. Voit olla seksikäs, muttet voi olla fiksu. Voit olla fiksu, muttet voi olla seksikäs. Voit olla seksikäs, muttet voi olla 50-vuotias, hän sanoi Refinery29-sivuston haastattelussa viime vuonna.

Madonna toivoo, että naiset tukisivat toisiaan nykyistä enemmän. Kuva: Reuters
Madonna toivoo, että naiset tukisivat toisiaan nykyistä enemmän. Kuva: Reuters

8. Sari Baldauf 

Moni ulkomainen media Wall Street Journalista Financial Timesiin on nimennyt entisen Nokian varatoimitusjohtajan yhdeksi maailman merkittävimmistä naisjohtajista. Nykyään Sari Baldauf, 61, on muun muassa energiayhtiö Fortumin hallituksen puheenjohtaja.

– Suvaitsemattomuuden ja monikulttuurisuuden ymmärtämättömyyden edessä meillä on aika tie tallattavana. Minua ei kuitenkaan hävetä suomalaisten puolesta. Ennemminkin sanoisin, että usein ottaa päähän, hän sanoi Ylioppilaslehdelle kymmenen vuotta sitten.

Sari Baldauf on ollut hallituksen jäsen monissa kotimaisissa ja ulkomaisissa yrityksissä ja säätiöissä. Kuva: Sanoma-arkisto / Markus Jokela
Sari Baldauf on ollut hallituksen jäsen monissa kotimaisissa ja ulkomaisissa yrityksissä ja säätiöissä. Kuva: Sanoma-arkisto / Markus Jokela

9. Madeleine Albright

Madeleine Albright, 79, nimitettiin Yhdysvaltain ulkoministeriksi vuonna 1996. Hän oli ensimmäinen nainen tuossa vaikutusvaltaisessa virassa.

”Helvetissä on erityinen paikka naisille, jotka eivät auta toisiaan.”

– Helvetissä on erityinen paikka naisille, jotka eivät auta toisiaan, kuuluu hänen legendaarinen lausahduksensa.

Nyt Madeleine Albright on toistanut lauseensa. Jotkut ovat tulkinneet sen tarkoittavan, että naisten pitäisi äänestää Hillary Clintonia, koska he ovat naisia. Albright on korjannut, että hänen neljäkymmentä vuotta käyttämänsä hokema viittaa varsinkin siihen, että vanhempien naisten pitäisi auttaa nuorempia naisia etenemään työelämässä.

Madeleine Albright kannattaa Hillary Clintonia Yhdysvaltain presidentiksi. Kaksikko kampanjoi yhdessä helmikuussa. Kuva: Reuters
Madeleine Albright kannattaa Hillary Clintonia Yhdysvaltain presidentiksi. Kaksikko kampanjoi yhdessä helmikuussa. Kuva: Reuters

10. Minna Canth

Kirjailija, näytelmäkirjailija, kauppias, toimittaja, naisasianainen. Minna Canth (1844–1897) puolusti heikkoja, kuten naisia ja köyhiä, sekä realistisissa teoksissaan että arjessaan. Hän on myös ainoa suomalainen nainen, jolla on oma liputuspäivä: tasa-arvon päivä 19. maaliskuuta. Mutta tämäkin edistysaskel tapahtui vasta vuonna 2003.

Minna Canth taisteli aktiivisesti naisten koulutuksen puolesta. Kuva: Sanoma-arkisto
Minna Canth taisteli aktiivisesti naisten koulutuksen puolesta. Kuva: Sanoma-arkisto

11. Armi Ratia

Marimekon perustajalla ja pitkäaikaisella toimitusjohtajalla (1912–1979) oli vankkumaton visio, ja Armi Ratia taisteli herkeämättä unelmiensa puolesta. Yritys oli hänelle elämäntapa ja vaatteiden omaperäisyys kunnia-asia.

– Täytyy olla erilainen kuin muut, Armin kerrotaan tokaisseen usein.

Armi Ratia perusti Marimekon vuonna 1951. Kuva: Marimekko
Armi Ratia perusti Marimekon vuonna 1951. Kuva: Marimekko

12. Hertta Kuusinen

Poliitikko Hertta Kuusinen (1904–1974) oli Suomen toinen naisministeri. Jo parikymppisenä hän näki toisenlaisen tulevaisuuden kuin naisilla ympärillään.

Hertta Kuusinen oli monessa asiassa edelläkävijä: hän halusi jo tuolloin yhdistää työn ja perheen. Nainen ei ollut pelkästään ruuanlaittaja ja perheen arjen ylläpitäjä. Näkemys oli hyvin radikaali, sillä naisilla ei ollut muuta elämisen mallia. Vain harvat yläluokan naiset olivat koulutettuja ja saattoivat menestyä yhteiskunnassa, Punainen kolmio -tv-sarjan (2015) ja Hertta-kirjan (2015) Kuusisesta tehnyt Heidi Köngäs kertoo Kotiliedelle.

Hertta Kuusinen on ensimmäinen suomalainen nainen, joka pääsi politiikan eturiviin. Kuva: Sanoma-arkisto
Hertta Kuusinen on ensimmäinen suomalainen nainen, joka pääsi politiikan eturiviin. Kuva: Sanoma-arkisto

Ketä vahvaa naista sinä arvostat? Kommentoi alla tai Twitterissä tai Instagramissa hashtageilla #häijymuija ja #menaiset!

Juttua muokattu 21.10.2016 klo 10:30. Minna Canthin kuolinvuosi korjattu.

Brittihovissa on hämmentävä kihlajaissuma. Erikoisesta hääeleganssistaan parhaiten tunnettu prinsessa Eugenie avioituu Jack Brooksbankin kanssa loppuvuodesta, mutta ihaninta tässä uutisessa on kosintatapa. Se oli kuin elokuvista.

Prinssi Andrew'n ja tämän entisen kohuvaimon Sarah Fergusonin nuorempi tytär prinsessa Eugenie, 27, astelee pian kohti alttaria.

Hovi tiedotti eilen, että Eugenie ja yökerhonomistaja Jack Brooksbank, 29, ovat sinetöineen seitsemän vuoden suhteensa.

Nuoripari meni kihloihin aiemmin tässä kuussa vieraillessaan Nicaraguassa. 

BBC:n haastattelussa kaksikko paljastaa, että kosinta oli juuri prinsessalle sopiva, siis vähintäänkin täydellinen.

Herra Brooksbank oli polvistunut kosimaan rakastettuaan tulivuori (!) taustanaan. Juuri ennen kosintaa kaksikko oli katsellut järvelle ja ihastellut sen ylle lankeavaa auringonlaskua.

– Järvi oli niin kaunis. Ja se auringonlaskun kajo oli erilainen kuin mikään ennen näkemäni. Olin juuri sanonut ääneen, että tämä on uskomattoman hieno hetki. Ja sitten hän täysin yllättäen kosi! Se oli täydellistä, prinsessa Eugenie kertoi BBC:n haastattelussa. 

Täydellinen kosinta viimeisteltiin täydellisellä sormuksella, jossa komeilee punertava Padparadscha-safiiri timanttiryppään keskellä. Häät pidetään loppuvuodesta, jolloin prinssi Harryn ja Meghan Marklen keväthäistä on ehtinyt kulua jo tovi.

No, prinsessa Eugenie ansaitsee onnensa. Edellisen kerran, kun hän nousi laajemman yleisön tietoisuuteen vuonna 2011, tilanne oli vähemmän mairitteleva.

Prinssi Williamin ja Katen häissä prinssin serkkujen Beatricen ja Eugenien vitsailtiin näyttävän aivan Tuhkimon pahoilta sisarpuolilta Anastasialta ja Drusellalta. 

Onneksi näissä 2000-luvun moderneissa prinsessasaduissa myös pahat sisarpuolet löytävät onnen!

Prinsessa Beatricen ja hänen siskonsa prinsessa Eugenien kuninkaallinen häätyyli herätti hilpeyttä vuonna 2011. Kuva: MV Photos
Prinsessa Beatricen ja hänen siskonsa prinsessa Eugenien kuninkaallinen häätyyli herätti hilpeyttä vuonna 2011. Kuva: MV Photos

Toni Wirtanen kertoo tällä viikolla tv:ssä syyttävänsä vaimonsa masennuksesta musabisnestä. ”Se on saakelin mylly, joka jauhaa ihmisen päreiksi.”

Apulanta-yhtyeen keulakuva Toni Wirtanen, 42, ja hänen muusikkovaimonsa Jannika B, 32, nähdään tämän viikon torstaina Yökylässä Maria Veitola -ohjelmassa.

Jaksossa Maria Veitola vierailee Tonin ja Jannikan kesämökillä Lahden kupeessa, Hollolassa. Pariskunta keskustelee Marian kanssa rakkaudestaan, perhe-elämästään ja kamppailuistaan mielenterveyden kanssa. Kumpikin pariskunnasta on puhunut avoimesti sairastaneensa masennusta.

Toni kertoo Marialle elämänsä vaikeimmaksi paikaksi sen, kun vuonna 2003 alkoi kärsiä paniikkihäiriöstä ja ahdistuksesta.

– Silloin kun meni järki, niin se oli kyllä aika paha. Siinä oli elämässä vähän kaikenlaista ja sitten tuli paniikkihäiriöshow’t ja ahdistuskysymys siihen perään, Toni sanoo.

– Se veti todella synkkyyteen. Se oli pahinta.

Tonin mukaan mielenterveyden kanssa painiskelu on musiikkialalla yleistä.

”Silloin kun meni järki, niin se oli kyllä aika paha.”

– Meidän alalla ei ole ketään, joka vetäisi ilman nappeja ja terapiaa, mikä on hyvin hämmentävää.

Myöhemmin Marian yökyläilyn aikana pariskunta kertoo myös Jannikan uupumuksesta ja masennuksesta, johon hän sairastui pari vuotta sitten. Jannikan mukaan hänen tilanteensa johtui monesta tekijästä. Yksi syistä oli se, että hän on painanut töitä 15-vuotiaasta saakka ilman kesälomia: kiireinen elämä ajoi siihen, ettei Jannika ehtinyt käsitellä vaikeuksiaan.

Toni toteaa, että hänen mielestään yksi syy Jannikan sairastumiseen löytyy musabisneksestä:

– Mä syytän tätä hiton musabisnestä. Se on saakelin mylly, joka jauhaa ihmisen päreiksi. Jannika on tehnyt aina helvetisti töitä ja uskonut siihen, että mitä enemmän tekee, niin se myös palkitaan. Mutta musa-ala ei toimi niin.

Rakkaus otti aikansa

Jannika ja Toni tapasivat ensimmäisen kerran vuonna 2011, kun Jannika lähestyi Tonia saadakseen apua artistinuralleen. Jannikan mukaan heidän ensimmäinen tapaaminen ei ollut erityisen innostava.

– Täytyy sanoa, etten ollut koskaan tavannut yhtä negatiivista ihmistä. Toni sanoi, että älä jätä työtäsi, älä tule alalle, tämä on perseala, Jannika kertoo.

Rakkaus ei syttynyt Jannikan mukaan todellakaan ensisilmäyksellä. Pariskunta tapasi kuitenkin uudelleen ja uudelleen yhteisten tuttujen kautta, ja lopulta se oli menoa.

”En ollut koskaan tavannut yhtä negatiivista ihmistä kuin Toni.”

– En tiedä miten, mutta tässä sitä ollaan. Olen sanonut kaikille, ettei koskaan kannata ensimmäisen hetken perusteella tehdä päätelmää ihmisestä. Rakastan tuota miestä joka päivä enemmän, Jannika kertoo.

Haastattelimme Jannikaa viime kesänä, kun hän oli toipumisprosessinsa alussa. Lue juttu tästä: