Janni pystyy jo vitsailemaan omasta ulkonäöstään. ”Huonoinakin päivinä ajattelen, että onneksi minulla on kroppa, joka toimii.”
Janni pystyy jo vitsailemaan omasta ulkonäöstään. ”Huonoinakin päivinä ajattelen, että onneksi minulla on kroppa, joka toimii.”

Janni Hussi kesti jatkuvaa nälkää ja uupumusta saavuttaakseen täydellisen vartalon. Sitten keho pakotti lopettamaan.

Käsi ei vain nouse, vaikka kuinka ajatus käskee. Miten ihmeessä on mahdollista, että en jaksa heittää koiralle tennispalloa, vaikka nostan rautaa vähintään viidesti viikossa?

On heinäkuun alku 2014, ja fitnessmalli Janni Hussi on avopuolisonsa, NHL-jääkiekkoilija Lauri Korpikosken ja villakoiransa Harrin kanssa koirapuistossa. Äkkiä Janni lysähtää puiston hiekalle ja alkaa itkeä.

– Ainoa ajatus oli: en jaksa mitään, en pysty mihinkään, Janni, 23, muistelee nyt vuoden takaisia tuntemuksia.

Janni oli polttanut itsensä loppuun. Takana oli viisi vuotta tiukkaa treeniä erilaisiin fitnesskisoihin. Kaksi edellistä vuotta Janni oli lisäksi järjestänyt Suomen Fitnessmalli-kilpailua. Näiden päälle Janni loi uraa fitnessmallina, liikunnanohjaajana ja treeniguruna, jonka vinkkejä tehokkaisiin pakaraliikkeisiin janottiin ja jonka sporttiseen elämään haluttiin kurkistaa Tavallista elämää -tosi-tv-sarjassa sekä Instagramissa.

Janni oli saavuttanut kaiken, mitä hän oli suunnitellut, mutta itsensä voittamisesta oli tullut loputon kierre.

– Olin kadottanut liikunnan ilon ja vain suorittanut treenejä. Oikeasti olisin halunnut lähteä muiden kanssa Ruisrockiin, mutta jäin yksin nostelemaan kahvakuulaa. En ollut koskaan luovuttanut missään, joten oli kova paikka lopulta myöntää, etten enää jaksa, hän kertoo.

Käynnistyi vuoden mittainen prosessi, jonka aikana Janni opetteli elämään ilman suorittamista ja sikspäkkiä.

Portaat ylös sprintaten

En varmasti syö, siinä on rasvaa! Pekonipasta on kauhein kaloripommi, jota ihminen voi itseensä tunkea.

Näin ajatteli yläasteikäinen Janni, jolle ruuasta oli tullut pakkomielle. Terveellisen elämän tavoitteluun hän hurahti terveystiedon tunneilla.

– Kaivoin netistä tietoa mielestäni terveellisestä ruokavaliosta ja tulin siihen tulokseen, että ruoka on hyvää, kun se on vähärasvaista. Kun ostin kaupasta perus-elintarvikkeita, saatoin viettää tunninkin tutkaillen tuoteselostuksia.

Jannin äiti ja isä eivät säikähtäneet teini-ikäisen hysteerisen tarkkaa ruoka-valiota. Kouvolalaisen perheen arjessa kerma, pasta ja punainen liha olivat tavallista kaapintäytettä ja tyttären tiedonjanosta oltiin vain hyvillään: kiva, että joku perheessä oli kiinnostunut ruuan terveysvaikutuksista.

Todellisuudessa Jannin ruokavalio oli kaukana terveellisestä. Kanasalaatti, ruisleipä ja maitorahka eivät riittäneet poltto-aineiksi nuorelle naiselle, joka urheili kymmeniä tunteja viikossa.

– Kävin viisi kertaa futistreeneissä, joiden jälkeen saatoin tehdä vielä kymmenen kilometrin juoksulenkin. Lisäksi juoksin koulumatkat, vedin kaikki portaat sprintaten ja kävin viisi kertaa viikossa jumpassa. Koulussa saatoin mennä välitunnillakin tekemään vatsalihaksia vessaan. Hyvä, etten tehnyt pakarajännityksiä pulpetissa. Koin onnistuvani, kun liikuin paljon ja söin terveellisesti.

Jannilla ei ole koskaan ollut paino-ongelmia, joiden vuoksi hänen olisi tarvinnut tarkkailla syömisiään ja liikkumisiaan. Kaveripiiri olisi sallinut hänen olevan minkä mallinen tahansa. Epävarmuus omasta kehosta syntyi vertailemalla itseä langanlaihoihin malleihin ja kaveriin, joka sattui olemaan luonnostaan hoikka ja pitkä.

– Inhosin jalkapalloilijan paksuja reisiäni ja pohkeitani. Heiluttelin jalkojani äidilleni ja tivasin häntä katsomaan, miten ne hyllyvät. Todellisuudessa jalkani olivat pelkkää lihasta, Janni muistelee.

Timmin kehon ja superterveellisen elämän lisäksi Janni toivoi, että rakkaasta jalkapalloharrastuksesta tulisi vielä ammatti. Haave kariutui, kun hän 18-vuotiaana teloi kentällä polvensa pelikieltoon.

Korvaavan lajin Janni löysi punttisali-treenistä. Lopulta se maistui liian hyvin: Janni urheili yhdeksän kertaa viikossa, koska hän sekä ohjasi tunteja että teki omat treeninsä.

Samalla Janni tarkkaili ruokavaliotaan entistä järjestelmällisemmin, koska lihasmassan kasvattaminen vaati kaikkia ravintoaineita, myös rasvoja. Terveys-intoilun lisäksi lukioaikana Janni työskenteli viidessä paikassa: jumppaohjaajana, huoltoasemalla, Kouvolan Sanomien urheilutoimituksessa ja promootiohenkilönä sekä raviradalla kilpailusihteerinä.

– Joillekin teini-ikä on ihanaa aikaa, mutta minulle se oli raastavaa. Olin koko ajan kammottavan väsynyt ja nälkäinen.

Hopea on häpeä

 


Nyt Janni käy vaa’alla vain silloin tällöin ja treenaa silloin, kun siltä tuntuu. ”Aluksi en katsonut salikenkiini viikkokausiin”, Janni sanoo.

 

Sama nälkä ja väsymys ovat läsnä, kun Janni palkitaan Fitnessmalli -kilpailussa syksyllä 2010.

19-vuotias Janni on ensimmäisissä fitnesskisoissaan saavuttanut tavoitteensa: pystynyt samaan kuin idolinsa, fitnesslehden kansikaunotar Yasemin Kaymaz.

Kroppa on niin kuiva, että kieli on kuivunut kitalakeen. Se on kuitenkin tois-sijainen tunne, sillä adrenaliini kohisee suonissa ja ilon kyyneleet valuvat poskille. Hän on voittaja.

– Fiilis oli uskomaton! Voitin itseni, ja minusta oli tullut paras versio itsestäni. En ollut koskaan aikaisemmin ollut niin timmissä kunnossa, Janni muistaa.

Mutta kireiden lihasten ja öljyrusketuksen alla piili mieli, joka ruoski Jannia ankarasti eteenpäin.

– Voittaminen oli minulle tärkein tavoite. Päivät treenasin ja yöt valvoin, koska olin koko ajan kammottava nälkäinen. Elämäni pyöri treenien ja ruokavalion ympärillä. Sivuutin tapaamisia kavereiden kanssa, koska piti keittää parsaa ja olla salilla.

Kun melkein rasvattomaksi trimmattu keho palautui kisan jälkeen normaaliksi, Janni ei kestänyt muutosta.

– Koko kova työ valui silmissä hukkaan. Tuntui, että takapuoleen tuli viisi kiloa lisää vain siitä, että kävelin karkkikaupan ohi. Paino nousi 47 kilosta jopa 12 kiloa, ja sikspäkki katosi muutamissa viikoissa. Päätin alkaa treenata heti seuraaviin kisoihin, koska silloin normaali kroppa olisi vain ikävä välivaihe.

Mutta itsensä voittaminen ei Jannille riittänyt. Vuonna 2013 Janni sijottui fitnesskilpailussa kolmanneksi ja vuonna 2014 Bikini fitneksen nuorten SM-kisoissa toiseksi. Vaikka Janni hehkutti menestymistään kisojen jälkeen Instagramissa #hopeeeioohäpee -tunnuksella, oli hän todellisuudessa valtavan pettynyt.

– Olin niin hyvässä kunnossa enkä voinut ymmärtää, etten voittanut. Se oli todella kova paikka. Niinpä päätin aloittaa heti valmistautumisen seuraavan vuoden kisoihin.

Rytmihäiriö ei pysäytä

Jatkuva itsensä ylittäminen oli lopulta liikaa Jannin keholle. Viime vuoden tammikuussa hän alkoi kärsiä rytmihäiriöistä, samoista, jotka olivat vaivanneet jo teininä. Selitystä niille ei ollut löytynyt.

Jannin mieli ei kuitenkaan halunnut pysähtyä: Ylikuntoa se ei ole, ei voi olla. Vähän lepoa ja uuteen nousuun. Janni sivuutti rytmihäiriöt ja jatkoi itsepintaisesti tähtäämistä syksyn 2015 Bikini fitness -lavalle. Siellä hän voittaisi.

Mutta puoli vuotta myöhemmin Janni löysi itsensä itkemästä poikaystävänsä Laurin sylissä keskellä koiranpissaista hiekkakenttää.

–Olen aina ollut suorittajaluonne ja joko on- tai off-tilassa, Janni perustelee luonteenlujuttaan.

– Olin elänyt vuosikausia itsekeskeisessä fitnesskuplassa, joka lopulta puhkesi. Olin perustanut identiteettini sille, miten fit olen. Ei siinä ole järjenhiventäkään.

Kun hän lopulta tajusi oman väsymyksensä, ei elämänmuutos ollutkaan vaikea tehdä.

– Lopetin kisaamisen ja samalla ulkonäöstäni stressaamisen. Päätin, että on aivan sama, kuinka fit tai fat olen. Olin perustanut elämäni monta vuotta sille, miltä näytän. En halunnut elää sellaista elämää.

Kehu muita

Jos jollain on kivat lenkkarit tai nätti hymy, sen voi sanoa ääneen eikä vain ajatella asiaa. Tämän Janni on oppinut asuessaan kolme viime vuotta Arizonassa NHL:ssä pelaavan poikaystävänsä kanssa.

Kun Janni ja Lauri tulevat kesäisin Suomeen, samaa kehumiskultturia ei täällä ole.

– Arvostan ihmisissä hyviä tapoja ja kohteliaisuutta. Enää ei ole minulta pois, jos joku toinen näyttää hyvältä. Suomalaiset eivät osaa kehua toisiaan kuten jenkit, Janni sanoo.

Etenkin itsensä kehuminen voi olla vaikeaa. Janni ei ole päässyt täysin eroon ulkonäköpaineistaan, mutta hän on opetellut viihtymään kehossaan vähitellen. Se näkyy myös melkein 30 000 Instagram-seuraajalle, joista monelle Janni on treeni-idoli ja esikuva.

– Ajattelin teininä olevani ruma ja lihava. Nyt en määrittele itselleni minkäänlaisia kauneusihanteita. Haluan vain olla vahva ja terve, Janni sanoo.

– Instagramiin laitan kuvia itsestäni meikittömänä ja viisaudenhampaan poiston jälkeen, en täydessä tällingissä tai pylly paljaana. Haluan näyttää, että voi olla kaunis ilman filttereitä ja kuvankäsittelyä.

Vastuuntunto some-seuraajista on saanut aikaan muutakin. Missi ja malli Lotta Hintsan kanssa Janni on pannut pystyyn Girl Like Me -kampanjan, jonka tavoitteena on vähentää nuoriin naisiin kohdistuvia ulkonäköpaineita. Kaksikko kannustaa kaikkia naisia jakamaan somessa luonnollisen hymykuvan tunnuksella #uskallanhymyillä.

Syksyllä Janni ja Lotta kiertävät kymmenessä koulussa puhumassa yhdeksäsluokkalaisille itsetunnosta. Siihen vaikuttaminen olisi Jannille iso voitto.

– Nuorten ulkonäköä ja arvoa määritellään sillä, omistavatko he Michael Korsin laukun ja tykätäänkö somessa selfieistä. Se on todella riipaisevaa, Janni sanoo.

Jos viisi vuotta sitten Janni hölskytteli ja vihasi muka pulleita jalkojaan, nyt hän ei löydä itsestään virheitä. Se on merkinnyt hänelle aivan uudenlaista itsensä voittamista.

– Voi olla, että jonkun mielestä pienet rintani tai lyhyet jalkani ovat virheitä, mutta minä en näe sitä niin. Huonoina päivinäkin ajattelen, että minulla on kroppa, joka toimii.

Poikaystävänsä kanssa Jannilla on lupa vitsaillakin ulkonäöstä. Ammattijääkiekkoilija Lauri on Jannille ”ankanperse” ja taskuraketin kokoinen Janni Laurille ”veneentappi”.

– Itseään ei pidä ottaa vakavasti. Silloin elämästä pystyy nauttimaan.

Lue lisää:

Fitnessmalli Janni Hussi: "Kuvittelin, etten koskaan pompi miehen mukaan"

Janni Hussi: "Tästä syystä en ikinä ota silikoneja"

Janni Hussi tunnustaa: "Tästä paheesta en ole luopunut"

Tällainen on Janni Hussin ruokavalio – lue fitnessurheilijan ruokapäiväkirja

 

Janni Hussi

Fitnessmalli ja Fitnessmalli-kilpailun organisaattori syntyi Kouvolassa 14.9.1991.

Valmistunut liikunnan-ohjaajaksi.

Asuu poika-ystävänsä, NHL-jääkiekkoilija Lauri Korpikosken ja Harri-villakoiran kanssa Phoenexissa Arizonassa, kesät Turussa. Pari muuttaa syksyllä Kana-dan Edmontoniin, jossa Laurin ura jatkuu Edmonton Oilersissa.

Harrastaa luonnossa liikku-mista, omistaa myös metsästyskortin.

Pamppa

Fitnessmalli Janni Hussi sai tarpeekseen riutumisesta: “Elin vuosikausia itsekeskeisessä fitnesskuplassa”

Naiset kuvittelevat olevansa haluttavia kun ovat laihoja ja lihaksikkaita, mutta harva mies pitää sellaista naista seksikkäänä, jolla on sikspäkki ja vinttikoiran rasvaprosentti. Miksi ihmeessä nainen haluaa näyttää nuorelta pojalta ja mitä liikkuu sellaisen miehen päässä joka sellaisesta kiihottuu...
Lue kommentti

Kansanedustaja Sari Sarkomaa kertoo suru-uutisesta Facebookissa.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa, 52, kertoo virallisilla Facebook-sivuillaan suru-uutisesta: hänen nuorin pikkuveljensä on kuollut. 

– Nuorin pikkuveljeni on menehtynyt. Suruviesti saavutti minut 7.12. iltapäivällä. Jupan ystäville suru-uutinen tiedoksi. Jupaa ei enää ole, Sarkomaa on kirjoittanut Facebookiin.

Sarkomaa on omistanut päivityksessään koskettavan runon veljelleen.

Pikkuveljelleni

Ikinä ei tiedä onko aikaa paljon vai vähän
Yhtäkkiä elämäsi loppuikin tähän

Lähdit niin hiljaa
Että vain aamu kuuli
Sylissään matkalle sinut kantoi tuuli

Kiitos yhteisistä lapsuuden vuosista
Ja vuosista sen jälkeen
Uskon että sinun on nyt hyvä 
Taivaan kodissa olla

Näyttelijä Elisabeth Moss on television uuden kultakauden ykkösnainen. – Olisin tyytyväinen, vaikka tekisin tv-sarjoja lopun elämääni.

Kun Elisabeth Mossin, 35, tähdittämää The Handmaid’s Tale -sarjaa käsikirjoitettiin, Donald Trumpin tie presidentiksi näytti vielä melkein mahdottomalta. Mutta sitten lähes koko maailman yllätykseksi Trump valittiin Yhdysvaltain johtoon ja The Handmaid’s Talesta tuli äkkiä pelottavan ajankohtainen.

– Me halusimme vain tehdä mahdollisimman hienon sarjan. Tapa, jolla The Handmaid’s Tale koskettaa nyt katsojia, tuntuu karmaisevalta, näyttelijä Elisabeth Moss kertoo cannesilaisen hotellin patiolla.

Moss esittää tulevaisuuteen sijoittuvassa sarjassa Offred-nimistä naista, joka on pakotettu synnytyskoneeksi. Margaret Atwoodin Orjattaresi-romaaniin perustuva tarina on lähes kauhuelokuvamainen. Kun Trumpin valtaantulon jälkeen Yhdysvaltain hallinto ryhtyi ajamaan naisten oikeuksien rajoittamiseen tähtääviä lakeja, dystopia ei enää näyttänytkään etäiseltä.

Elisabeth Moss on sarjassa mukana myös tuottajana.

– Joskus taiteessa saavutetaan osin tiedostamattakin jotain olennaista tästä ajasta, hän sanoo.

Kahdeksan kuukauden avioliitto

Syyskuussa Moss valittiin arvostetussa New York Magazinessa television uuden kultakauden kuningattareksi. Mossin ansiolistalla ovat myös The Handmaid’s Talea edeltäneet Mad Men ja Top of the Lake, joiden naissankarit ovat monella tapaa edelläkävijöitä. Mad Menin Peggy Olsonin roolista Moss sai vuosien varrella peräti kuusi Emmy-palkintoa.

– Urallani ei ole ollut vaihetta, jolloin olisin joutunut todella taistelemaan ja torjumaan epätoivoa, Moss myöntää menestyksensä.

Mad Menin alkutaipaleella Moss näytti talkshow-esiintymisissään usein hieman hermostuneelta. Kiitosten ja palkintojen kertyessä varautuneisuus on kuitenkin vaihtunut lennokkuudeksi.

”Toisaalta rakastan laittautumista. Olen aina rakastanut.”

Nytkin Moss hymähtelee usein haastattelun lomassa. Hän nauraa kertoessaan, kuinka vaikeaa on saada ylle Cannesin punaiselle matolle tarkoitettu iltapuku.

– Toisaalta rakastan laittautumista. Olen aina rakastanut, Moss sanoo.

Top of the Lake -sarjan ohjannut Jane Campion on kuvaillut Mossia Mona Lisaa muistuttavaksi hahmoksi.

– Roolihahmoni Robin on ehkä monalisamainen. Hän kätkee tunteensa ja motivaationsa. Mutta en kai ole sellainen tosielämässä, Moss arvelee.

Yksityiselämästään Moss on ollut joka tapauksessa vähäsanainen. Viime vuonna hänen huhuttiin seurustelevan brittinäyttelijä Tom Hiddlestonin kanssa, mutta sitten Hiddleston alkoi tapailla laulaja Taylor Swiftiä. Syyskuussa Moss saapui Emmy-gaalaan seuralaisenaan oma äitinsä Linda.

Se tiedetään, että Moss meni vuonna 2010 naimisiin koomikko Fred Armisenin kanssa. Liitto kesti kahdeksan kuukautta. Myöhemmin Moss on kuvaillut suhdetta traumatisoivaksi ja itseään 15 vuotta vanhempaa Armisenia epänormaaliksi.

Mutta on Mosskin ristiriitainen hahmo. Hän kertoo olevansa feministi ja tekee hyväntekeväisyystyötä naisasia- ja perhesuunnittelujärjestöjen puolesta. Toisaalta hän kuuluu skientologiakirkkoon. Vaikka näyttelijä ei yleensä avaudu yksityisasioistaan, elokuussa hän yllättäen puolusti skientologiaa julkisesti. Taustalla oli Instagram-kommentissa esitetty kritiikki: miten autoritaarisesta maailmasta varoittavan The Handmaid’s Talen tähti voi kuulua lahkoon, joka kohtelee jäseniään kuin sarjan painajaismaailman hallinto? Moss vastasi lyhyesti ilmoittamalla, että uskonnonvapaus, suvaitsevaisuus ja tasa-arvo ovat hänelle tärkeitä.

Kylpytakissa töllön ääressä

Suomessa odotetaan yhä Top of the Laken toista tuotantokautta, joka valmistui melkein vuosi sitten. Ensimmäinen kausi esitettiin Ylellä, mutta toista kautta ei ole ostettu siitä yksinkertaisesta syystä, että se on niin kallis. Mossin nimestä voi nyt pyytää isoja rahoja.

Aikoinaan elokuvanäyttelijät olivat tähtiä, ja jos joku siirtyi televisioon, kyseessä oli askel alaspäin ja pysyvä arvonalennus. Moss on kiistatta tähti, mutta ei tee silti Hollywoodissa elokuvia oikeastaan lainkaan.

– Olisin tyytyväinen, vaikka tekisin sarjoja lopun elämääni, hän kommentoi.

Mossilla on kuitenkin uusi työkenttä eurooppalaisissa elokuvissa. Näyteltyään parissa brittielokuvassa hän otti vastaan roolin ruotsalaisessa satiirissa. Ruben Östlundin ohjaama The Square voitti tänä vuonna Cannesin elokuvajuhlien Kultaisen palmun.

”Juhlavuus ei ainoastaan kuulu asiaan, se on kaiken työn keskellä kivaa.” Toukokuussa näyttelijä Elisabeth Mossin tähdittämä The Square voitti Cannesin elokuvajuhlilla Kultaisen palmun.
”Juhlavuus ei ainoastaan kuulu asiaan, se on kaiken työn keskellä kivaa.” Toukokuussa näyttelijä Elisabeth Mossin tähdittämä The Square voitti Cannesin elokuvajuhlilla Kultaisen palmun.

Moss nauraa muistellessaan, millaista oli lukea käsikirjoitus ensimmäisen kerran.

– Se oli aivan hullu! Yhdysvalloissa elokuvat ovat yleensä sellaisia, että ne on mahdollisimman helppo selittää. Perusidean pitää olla näppärä, jotta leffa ylipäänsä rahoitetaan. Media selittääkin ne sitten puhki.

Mossin roolihahmoja yhdistää eräs seikka: he pistävät luun kurkkuun turhantärkeille miehille.

– Minua kiinnostaa kaksinaismoraalisuuden paljastaminen huumorin keinoin. Saarnaamisella tavoitat vain samanmieliset. Ajattelutapojen muuttamiseen sen sijaan tarvitaan oivalluksia ja uusia näkökulmia.

Vapaa-ajan puutettaan Moss pahoittelee vasta päästessään mehustelemaan, miten hän sen käyttäisi.

– Luksusta on se, että saan olla vähän aikaa yksin. Joskus en halua nähdä ketään. Olen kylpytakissa ilman meikkiä ja katson televisiota. Sellainen on lomaa.

Näyttelijä syntyi 24.7.1982 Los Angelesissa Yhdysvalloissa.

Tunnetaan mm. rooleistaan tv-sarjoissa Mad Men, Top of the Lake ja The Handmaid’s Tale.

Saanut mm. parhaan naispääosan Golden Globen ja peräti kuusi Emmyä Mad Men -sarjan Peggy Olsonina.