Maarianhaminassa asuva Gerts Friman rakastaa yhä merta. Kuva: Susanna Kekkonen
Maarianhaminassa asuva Gerts Friman rakastaa yhä merta. Kuva: Susanna Kekkonen

Gerts Friman menetti tsunamissa vaimonsa ja lapsensa. Nykyinen avopuoliso Liisa Suonsivu jakaa saman kokemuksen.

Gerts Friman, 60, selvisi täpärästi tsunamista, joka iski Thaimaan Khao Lakiin tapaninpäivänä 2004. Hänen pelastukseen koitui palmu, josta vesimassojen vietäväksi joutunut mies sai viime hetkellä otteen. Gertsin koko muu perhe, puoliso Yvonne sekä 3- ja 4-vuotiaat lapset Jesper ja Kajsa sen sijaan menehtyivät. Gerts kertoo tarinansa tänään ilmestyneessä ET-lehdessä.

Joulukuussa tsunamista tuli kuluneeksi kymmenen vuotta. Muistot lapsista palaavat Gertsin mieleen säännöllisesti.

– Kun näen ryhmän 15-vuotiaita tyttöjä, tajuan, että he olisivat nyt Kajsan kavereita, Gerts kertoo haastattelussa.

Gerts sai rakkaittensa ruumiit Suomeen puoli vuotta tsunamin jälkeen. Kaksi viikkoa hautajaisten jälkeen hän osallistui viikonlopun terapiaryhmään, jonka jäsenet olivat menettäneet tsunamissa koko perheensä. Siellä hän tapasi nykyisen avovaimonsa Liisa Suonsivun.

– Olimme neljän hengen ryhmässä. Meitä oli kaksi miestä ja kaksi naista. Voimakkaasti läsnä olivat myös 14 puuttuvaa ihmistä, menehtyneet puolisot ja lapset. Juttelimme hyvin avoimesti kaikista asioista, Gerts kertoo ET:n jutussa.

He jakoivat kokemuksiaan kirjoittamalla, ja pikkuhiljaa muutkin tunteet heräsivät. Muutama vuosi sitten pari kihlautui.

– Ihastuin Liisassa kaikkeen. Hän on tosi reilu, sanoo suoraan miten asiat ovat, Gerts kuvailee.

Nyt kymmenen vuoden jälkeen Gerts aikoo palata menneisiin tapahtumiin ja tunteisiin kirjoittamalla. Suunnitelmissa on myös matkustaa taas Khao Lakiin, tsunamin ja surun maisemiin.

– Haluaisin nähdä omin silmin, missä minua vietiin mopolla, lava-autolla ja ambulanssilla.

Lue myös:

Tsunamissa koko perheensä menettänyt Anne: ”Koko ajan on vähän helpompi hengittää”

Miehensä ja lapsensa tsunamissa menettänyt Anne vuonna 2005: ”On annettava anteeksi”

Kuvat tsunamin uhrien tavaroista pysäyttävät

Ida Paul ja Kalle Lindroth ovat Emma Gaalassa ehdolla vuoden tulokkaaksi. 

Duona esiintyvän Ida Paulin ja Kalle Lindrothin työtilanne ei ole tavanomaisin, sillä Ida Paul opiskelee toista vuotta maailman parhaaksi rankatussa Harvardin yliopistossa.

”Jenkeissä keskityn kouluun ja teen kappaleita.”

– Lensin yöllä juuri takaisin Suomeen. Teemme töitä periodeissa. Suomessa teemme keikkoja ja musajuttuja. Kun olen Jenkeissä keskityn kouluun ja teen kappaleita, Ida Paul kertoi tänään Emma-ehdokkaiden julkistustilaisuudessa.

Ida Paulin äiti on suomalainen ja isä yhdysvaltalainen. Lapsena hän on asunut Amerikassa lyhyen aikaa, jolloin haave amerikkalaisessa yliopistossa opiskelusta lujittui. 

Hakuprosessi Harvardiin kesti puoli vuotta, jonka aikana Ida Paul keräsi suosituksia opettajilta ja kollegoilta, kirjoitti esseitä ja teki SAT-pääsykokeen. Ida Paul teki jo tuolloin, 19-vuotiaana, kappaleita Warnerin artisteille.

– Toki arvosanat pitää olla kouluun riittävän hyvät, mutta pitää olla lisäksi joku asia, jossa on ihan huippu. Minulla se oli tämä musajuttu, joka on yhä minulle numero yksi.

”Kaikki eivät ole tiedehörhöjä”

Harvardissa Ida Paul ei ole vielä päättänyt pääainettaan, mutta on opiskellut yhteiskuntatieteitä, naistutkimusta sekä sivuaineina tanssia ja teatteria. Hän asuu kampuksella asuntolassa.

”Koulu on ihan oma ekosysteeminsä.”

– On kivaa, kun parhaat kaverit asuvat ihan naapurissa. Koulu on ihan oma ekosysteeminsä, kaikki tarvittava on kävelymatkan päässä. 

– Vaikka koulussa on lahjakkaita ihmisiä, ei kaikki todellakaan ole mitään tiedehörhöjä, jotka ovat hautautuneet laboratorioon. Sinne haetaan joka vuosi entistä monipuolisempi vuosiluokka opiskelijoita.

Harvardiin pääsy ei jää rahasta kiinni

Lukuvuosimaksu Harvardissa on yli 50 000 dollaria eli yli 42 000 euroa. Ida Paul painottaa, että Harvard kuuluu need blind -haun piiriin, jossa maksut räätälöidään opiskelijalle maksukyvyn mukaan. Loput maksusta kuitataan lahjoituksilla, joita yliopisto on saanut.

– Tiedän opiskelijoita, jotka eivät maksa opiskelusta mitään. Jotkut käyvät opintojen ohella töissä. Kenelläkään ei jää pääsy rahoituksesta kiinni.

”Musa on ainut pysyvä asia mun elämässä.”

Ida Paulilla on tällä hetkellä koti Suomessa ja Amerikassa, mutta hän uskoo panostavansa tulevaisuudessa eniten musiikkiin. Ida Paulin ja Kalle Lindrothin ensimmäinen albumi julkaistaan helmikuussa.

– Musa on ainut muuttumaton, pysyvä asia mun elämässä. Vaikka elämä ja vaatimuksen Harvadissa ovat joskus stressaavia, se varmasti kannattaa. Mitä enemmän koen, sitä enemmän minulla on myös lauluihin kirjoitettavaa.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa kertoo suru-uutisesta Facebookissa.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa, 52, kertoo virallisilla Facebook-sivuillaan suru-uutisesta: hänen nuorin pikkuveljensä on kuollut. 

– Nuorin pikkuveljeni on menehtynyt. Suruviesti saavutti minut 7.12. iltapäivällä. Jupan ystäville suru-uutinen tiedoksi. Jupaa ei enää ole, Sarkomaa on kirjoittanut Facebookiin.

Sarkomaa on omistanut päivityksessään koskettavan runon veljelleen.

Pikkuveljelleni

Ikinä ei tiedä onko aikaa paljon vai vähän
Yhtäkkiä elämäsi loppuikin tähän

Lähdit niin hiljaa
Että vain aamu kuuli
Sylissään matkalle sinut kantoi tuuli

Kiitos yhteisistä lapsuuden vuosista
Ja vuosista sen jälkeen
Uskon että sinun on nyt hyvä 
Taivaan kodissa olla