Vaikka erityisherkkyys rajoittaa elämää, Anne Kukkohovi näkee siinä paljon hyvääkin. Kuvat: Jouni Harala
Vaikka erityisherkkyys rajoittaa elämää, Anne Kukkohovi näkee siinä paljon hyvääkin. Kuvat: Jouni Harala

Kun juontaja Anne Kukkohovi kuuli terapeutilta olevansa erityisherkkä, hän sai selityksen moniin ahdistuksiinsa. Piirteen kanssa eläminen on jatkuvaa tasapainottelua, mutta se on myös auttanut häntä vaikeina aikoina.

Kaatosade piiskaa katukivetystä Helsingin keskustassa. Anne Kukkohovi, 44, istuu hotellin autiossa aulabaarissa ja hörppää valkoviiniä.

– Rakastan tuota ilmaa. Ketään ei ole missään, Anne huokaisee.

Eletään keskikesää, mutta Anne ei viihdy ihmisiä vilisevillä kesäkaduilla, hälyisissä ravintoloissa tai täyteen pakkautuneilla festareilla. Ihmismassojen, kovien äänien ja kirkkaiden valojen yliannostus aiheuttaa hänelle ahdistusta, päänsärkyä ja sydämentykytystä.

Syy selvisi, kun terapeutti totesi Annen olevan erityisherkkä.

– Se oli helpottavaa ja selkeyttävää. Ahaa, näinhän se on, Anne kuvailee.

Suomen erityisherkät ry:n mukaan erityisherkkyys on synnynnäinen hermostollinen ominaisuus, joka saa hermoston reagoimaan aistien välittämiin ärsykkeisiin muita herkemmin. Erityisherkät eläytyvät helposti muiden tunteisiin ja havainnoivat tarkasti. Ympäristön ärsykkeet myös kuormittavat heitä enemmän kuin muita.

Erityisherkkyys ei ole sairaus, eikä sille ole virallista diagnoosia. Sen toteaminen perustuu omiin kokemuksiin ja suuntaa antaviin testeihin. Moni tunnistaakin erityisherkkyyden piirteitä itsessään. Syksyllä aiheesta ilmestyy psykologi Heli Heiskasen kirjoittama kirja.

Skeptisimmät ovat kritisoineet erityisherkkyyttä huuhaaksi ja testejä rahastukseksi. Anne ei ole kokenut vähättelyä mutta uskoo, että tunteiden laajan kirjon ymmärtäminen voi olla muille vierasta.

– Harva käsittää, miten vääränlainen musiikki, häly ja kakofonia erityisherkkään vaikuttavat. Ne ajavat hulluksi.

Juuri nyt Annea väsyttää erityisen paljon. Hän toipuu vielä poskiontelotulehduksesta, mutta käynnissä on jo tiukka kuvausputki. Anne kuvaa tv-ohjelmia Vuosia nuoremmaksi ja Amerikan unelmavävy ja pyörittää omaa luonnonkosmetiikkayritystään.

– Olen tosi väsynyt, kaikilla mahdollisilla mittareilla. Olen kyllä sanonut ihan suoraan kaikille, että minulla on riittävästi töitä loppuvuodeksi.

Ahaa-elämys

Annen erityisherkkyys todettiin lopulta kaksi vuotta sitten. Sitä ennen hän oli kärsinyt jatkuvasti poskiontelotulehduksesta, päätä särki ja niskat olivat jumissa. Ahdisti, unettomuus vaivasi ja kierroksia oli vaikea saada alas.

Anne halusi puhua olostaan lääkärin kanssa, mutta ystävä ehdotti käyntiä hyväksi toteamallaan hypnoterapeutilla. Terapeutti tarttui heti erityisherkkyyden tuntomerkkeihin ja pyysi Annea tekemään testin.

Tulos oli reippaasti yli keskiarvon.

– Työpaikkalääkärikin oli huomauttanut minulle vilkkaasta sympaattisesta hermostosta. Olen tosi nopea ja välillä tuskastun valtavan hitaasti puhuviin ihmisiin.

Terapeutin diagnoosi tuntui selittävän monta asiaa. Jokainen kuormittuu joskus liikaa, mutta Annelle kuormitus aiheuttaa ahdistusta.

– Olin miettinyt, onko tämä sitä kuuluisaa masennusta. En kuitenkaan kokenut olevani masentunut. Sehän tarkoittaa, ettei saa mitään tehtyä. Minulla oli päinvastoin.

Piirre näkyy Annen arjen valinnoissa: hän välttelee meluisia ravintoloita sekä supermarketteja, joissa on kova, kirkas valo. Kun Anne työskentelee kotona, hän joutuu sulkemaan huomiota kerjäävän kissan toiseen huoneeseen. Muuten hän ei voi keskittyä.

– Miestäni se ei voisi vähempää häiritä. Minä taas noteeraan ympäristöäni tosi paljon, Anne sanoo.

Koska ärsykkeet rasittavat Annea, hän viihtyy parhaiten pienissä porukoissa. Edustusjuhlissa Anne usein vain piipahtaa. Hauskimmat illat hän on viettänyt juoksutrikoissa sattumalta terassille päättyneen lenkin jälkeen. Vapaa-ajallaan Anne ei pidä huomion keskipisteeksi joutumisesta, vaikka töissä jopa nauttii siitä.

Entisessä kodissaan Annen henkireikä oli sauna meren rannalla, nyt hän haaveilee mökistä. Kesäisin Annen salapaikka on Villingin saaressa, jonka myrskyisille kallioille harva löytää. Kirkas vesi huuhtoo meren laakeiksi hiomia kiviä, Anne levittää eväät viltille ja joogaa.

– Saareen ei ole edes venekuljetusta. Sain erään kalastajan numeron, ja hän heittää meidät muutamasta kympistä edestakaisin.

 


Anne ja Joni asuivat ennen meren rannalla. ”Kun muutimme keskustaan, ajattelin välillä, että menkää helvettiin täältä, haluan olla yksin.”

 

Vastakohtien parisuhde

Annen erityisherkkyys vaikuttaa myös parisuhteeseen. Vaikka Anne ja puoliso Joni jakavat yhteiset arvot, arjessa he ovat toistensa vastakohtia. Joni ei kaipaa luontoon, Anne vaeltaa Miska-pojan kanssa rannikkokaupunkeja tukka viimasta sekaisin. Joni on systemaattinen, Annea ja Miskaa ei haittaa pyöräillä harhaan.

– Olemme vastakohtia lähestulkoon kaikessa. Mutta entä sitten? Pitää olla oma elämä, ura ja intressit.

Annesta tuntuu, että Joni ei aina pysy hänen monimutkaisen mielensä perässä. Hän kokee asiat syvästi ja pyörittelee niitä mielessään. Kun Joni kehottaa unohtamaan, Anne ei pysty.

Anne pitää Jonia suoraviivaisempana tyyppinä.

– Olen pirstaloituneempi mieleltäni kuin Joni. Aivoni ovat erilaiset. Joni kyllä arvostaa minua ja kunnioittaa rohkeuttani, mutta tätä puolta minussa hän ei taida tajuta. Se on joskus ärsyttävää, Anne pohtii.

– Ymmärretyksi tuleminen on perustavanlaatuinen tarve, ja saan sen kyllä monelta muulta. Totta kai Jonikin yrittää, mutta hän vain on hyvin mustavalkoinen.

Nuorena Anne ajatteli, että yhden ihmisen on täytettävä elämän kaikki tarpeet. Nyt hän uskoo pitkän parisuhteen salaisuudeksi sen, että elämässä on muitakin. Anne ja Joni ovat itsenäisiä eivätkä roiku toisissaan. Anne uskoo avioliittonsa toimineen pitkään juuri siksi, etteivät he kuormita jatkuvasti vain toisiaan.

– On ihan tervettä, että kummankin elämässä on erityyppisiä ihmisiä.

Annella on esimerkiksi Teri Niitti, jonka kanssa hän juuri kuvasi Vuosia nuoremmaksi -ohjelmaa. Terin kanssa Anne ”höpsöttää ja on ihan tyhmä”. Sarkastisen Jonin kanssa vitsaillaan eri tavoin.

Annea ja Jonia yhdistävät myös rankat lapsuuden kokemukset.

– Olen kokenut paljon rankkoja asioita. Minulle on sanottu, että olen selvästi tarvinnut näitä herkkyyden taitoja elämäni alkutaipaleella. Silloin piti olla koko ajan korvat ja silmät auki. Nyt voin vähän rentoutua. Sen oppiminen on ollut vaikeaa.

Kilpaillessaan Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa Anne omisti tanssin edesmenneelle isoveljelleen, joka kuoli Annen ollessa 12-vuotias. Hän kuvaa kisaa rankaksi mutta elämänsä parhaaksi tv-kokemukseksi.

– En muista, koska olisin itkenyt ja nauranut niin paljon.

Trubaduuri ja erakko

Annen olemus on kaukana erityisherkän stereotypiasta: hän ei ujostele tai vetäydy vaan puhuu paljon ja poukkoillen.

– Kuulun siihen erityisherkkien 20 prosenttiin, jotka ovat ekstrovertteja. Kun innostun asioista, haen lähes ihmiskoemaista fiilistä.

Anne hakeutuu tiukkoihin paikkoihin usein. Vaikka kokemukset rasittavat, hän myös saa niistä paljon. Siksi elämä erityisherkkyyden kanssa on tasapainottelua.

– Erityisherkkyyden kannalta työvalintani on helvettiä. Mutta minussa elää trubaduuri-Anne ja erakko. Se on elämäni dilemma. On pakko toteuttaa kumpaakin puolta.

Kun Anne tekee tv-töitä, elämään ei mahdu muuta. Hän ajattelee kuvausputkia urakoina, joilla on selkeä päättymispäivä ja joiden aikana hän elää vain meneillään olevalle tuotannolle.

– Kun noina aamuina laitan aamiaista kotona, olen henkisesti muualla.

Kuvauspaikoilla Anne välillä pakenee hälyä omaan rauhaansa. Hän istuu vessassa vain hengittelemässä, kansi kiinni ja farkut jalassa. Jos edessä on työmatka, Anne kertoo kuvausryhmälle matkustavansa mielellään yksin.

– On ihanaa, kun ei tarvitse puhua mitään.

Erityisherkkyyteen liittyy myös syvä empatian kokeminen. Kun kuvauksissa on käsitelty rankkoja tarinoita, Anne on keskittänyt ajatuksensa vaikkapa ilmapalloihin, ettei empatia ottaisi valtaa.

– Koen voimakkaasti toisten puolesta ja otan maailman murheita liikaakin harteilleni. Minulla on korjaajan mentaliteetti.

 


 

Kalsaripäiviä

Tiukkojen työputkien aikana Anne vetäytyy omiin oloihinsa myös vapaalla. Hän lämmittää infrapunasaunan, haahuilee kalsareissaan, ripustaa pyykkiä ja rauhoittuu. Vapaalla on levättävä, koska ärsykkeet saavat hänet ylikierroksille.

Aamuisin Anne herää aikaisin saadakseen olla hetken hiljaisuudessa. Puoliso ymmärtää sen, mutta konfliktejakin syntyy.

– Yhtenä aamuna Jonikin nousi aikaisin ja kysyin pettyneenä, että joko sinä heräsit. Silloin kyllä pyysin häneltä anteeksi, Anne kertoo.

– Ihailen miestäni. Hän jaksaa vierellään naista, joka ensimmäisenä kotiin tullessaan ilmoittaa, ettei halua puhua tänään sanaakaan. Joni on vain että okei.

Pitkien kuvauspäivien aikaan Anne on huonoa seuraa myös ystävilleen.

– Tunnen huonoa omatuntoa, kun joku pyytää kahville enkä jaksa mennä. Mutta on pakko keskittyä perheeseen, kotiin ja yksin olemiseen. Se on oleellista minulle.

Anne ei ole kertonut erityisherkkyydestään kovin monelle. Hänellä on muutama läheinen ystävä, jotka tietävät hänestä kaiken.

– Bestikselleni voin sanoa, että en jaksakaan nähdä, eikä hän syyllistä minua koskaan. Hän sanoo vain, että kerro, kun jaksat. Se on tosi ihanaa. En tarvitse ympärilleni paljon ihmisiä.

Vaikka erityisherkkyys rajoittaa elämää, Anne näkee siinä paljon hyvääkin. Hän osaa nauttia pienistäkin asioista: maisemista, musiikista, lapsen kanssa olosta, kohtaamisistaan ihmisistä.

– Olen hyvä aistimaan muiden fiiliksiä. Se on ehdoton plussa, vaikka voi se jäädä vähän päällekin, Anne sanoo.

– Lisäksi minulla on sisäistä, intuitiivista tietoa. Se on arvokasta.

Anne Kukkohovi

Juontaja ja entinen malli syntyi 3.10.1970 Vaasassa. Asuu Helsingissä aviomiehensä Joni Kukkohovin ja pariskunnan 14-vuotiaan Miska-pojan kanssa. Perheeseen kuuluu myös kissa.

Annella on oma luonnonkosmetiikkamerkki Supermood.

Juontaa tv-ohjelmia Vuosia nuoremmaksi sekä Amerikan unelmavävy.

multidiagnoosi

Erityisherkkyydestä kärsivä Anne Kukkohovi: “Mieheni ei aina ymmärrä pirstaleista mieltäni”

Kaiken maailman diagnooseja haetaan, jotta saatais oikeutus omalle hankaluudelle. Ilmoittaa nyt ovelta puolisolle, että "tänään ei puhuta, pidä suus ummessa huomiseen asti". Apua.... Kummallista erityisherkkyyttä. Huomiontarve ja minän korostaminen ja "ärsykkeiden" pariin hakeutuminen kumminkin melkoista. Ei osu, ei uppoa.
Lue kommentti

Muusikko ja tutkija Linda Urbanskin isä lähti, kun Linda ja hänen kehitysvammainen sisarensa Sandra olivat pieniä. Siitä saakka Linda on miettinyt, missä menevät rakkauden ja anteeksiannon rajat.

Tutkija ja muusikko Linda Urbanski, 32, viettää tänäkin vuonna joulun kuten aina – äitinsä, tätinsä, isäpuolensa ja pikkusiskonsa Sandran kanssa.

Sandralla on Downin syndrooma. Siskosten välit ovat läheiset.

– Olisin sydämestäni toivonut, että Sandra olisi saanut olla terve. Toisaalta olen kiitollinen siitä, että hän on elämässäni juuri sellaisena kuin on. Hän on opettanut minulle suvaitsevaisuutta, armollisuutta ja hetkistä nauttimista, Linda kertoo.

Sandran Downin syndrooma todettiin heti synnytyslaitoksella. Vuosi Sandran syntymän jälkeen Lindan isä jätti perheensä. Tuli avioero, isä aloitti tahollaan uuden elämän.

– Isäni ei kestänyt erityislapsen syntymää. Isä oli minulle tosi rakas. Yhtäkkiä häntä ei enää näkynyt. Kaipasin isää hirveästi koko lapsuuteni ajan, Linda sanoo.

”On asioita, jotka jollakin tasolla voi ymmärtää, vaikkei niitä hyväksykään.”

Vuosia myöhemmin, kun Lindan isä oli vakavasti sairas, hän pahoitteli esikoistyttärelleen tapahtunutta.

– Perheen hylkääminen on äärimmäisen julma teko, mutta annoin sen isälle anteeksi. Halusin antaa hänelle rauhan. Mikä oli tapahtunut, oli tapahtunut, Linda Urbanski sanoo.

– Maailma ei ole mustavalkoinen. On asioita, jotka jollakin tasolla voi ymmärtää, vaikkei niitä hyväksykään. Anteeksianto on valtavan tärkeää.

Linda Urbanski kertoo, millainen hänen suhteensa pikkusiskoonsa on, millaista oli yhdistää tutkijan ammatti muusikon työhön ja miten Sandra auttaa häntä rentoutumaan Me Naisten uudessa numerossa 50–51. Tuoreen digilehden voit lukea täältä.

Oletko samassa tuloluokassa Kerttu Niskasen, Manuela Boscon vai kenties Jutta Gustafsbergin kanssa?  

0–5 000 euroa tienasivat juontaja Axl Smith, laulaja Petra Gargano ja pyöräilijä Lotta Lepistö.

5 001–10 000 euroa tienasivat malli, yrittäjä Lotta Näkyvä ja hiihtäjä Kerttu Niskanen.

10 001–15 000 euroa tienasivat tanssija Jukka Haapalainen ja kestävyysjuoksija Alisa Vainio.

15 001–20 000 euroa tienasivat malli Kirsi Pyrhönen, laulaja James Nikander, eli Musta Barbaari, ja laulaja Jannika Wirtanen, eli Jannika B.

20 001–25 000 euroa tienasivat entinen alppihiihtäjä Kalle Palander ja räppäri Sini-Maria Makkonen, eli Sini Sabotage.

25 001–30 000 euroa tienasivat Miss Suomi 2016 Shirly Karvinen ja laulaja Jonna Tervomaa.

Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.
Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.

30 001–35 000 euroa tienasivat ruokakirjailija, bloggaaja Hanna Gullichsen ja lumilautailija Enni Rukajärvi.

35 001–40 000 euroa tienasivat mentalisti Noora Karma ja pikaluistelija Mika Poutala.

40 001–45 000 euroa tienasivat malli ja yrittäjä Janina Fry, juontaja sekä koreografi Marco Bjurström ja laulaja Ilkka Lipsanen, eli Danny.

45 001–50 000 euroa tienasivat juontaja ja muusikko Tapio Huuska, eli Cristal Snow, ja tubettaja Maiju Voutilainen, eli Mansikkka.

50 001–55 000 euroa tienasivat näyttelijä Manuela Bosco ja tubettaja Maria Verho, eli Mariieveronica.

55 001–60 000 euroa tienasivat näyttelijä Pihla Viitala ja muusikko Iiro Rantala.

60 001–65 000 euroa tienasivat yrittäjä Kaarina Kivilahti, mallitoimiston johtaja Laila Snellman sekä yrittäjä, juontaja ja malli Anne Kukkohovi.

Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.
Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.

65 001–70 000 euroa tienasivat näyttelijä Lena Meriläinen ja sarjakuvapiirtäjä Juba Tuomola

70 001–75 000 euroa tienasivat juontaja Anni Hautala ja näyttelijät Antti Holma sekä Antti Luusuaniemi

75 001–80 000 euroa tienasivat juontaja Esko Eerikäinen ja laulaja Saara Aalto.

80 001–85 000 euroa tienasivat näyttelijä Lauri Tilkanen ja bloggaaja Sara Vanninen.

85 001–90 000 euroa tienasivat tanssija, koreografi Jorma Uotinen ja juontajat Jenni Alexandrova ja Kimmo Vehviläinen.

90 001–95 000 euroa tienasivat kehonrakentaja Jari ”Bull” Mentula, kansanedustaja Jani Toivola ja fitness-malli Eevi Teittinen.

95 001–100 000 euroa tienasivat juontaja Jone Nikula ja stand up -koomikko Heli Sutela.

100 001–105 000 euroa tienasivat yrittäjä Jutta Gustafsberg ja radiojuontaja, toimittaja sekä kirjailija Anna Perho.

Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.
Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.

105 001–110 000 euroa tienasivat juontaja Sami Kuronen, näyttelijä Tiina Lymi ja ohjaaja Antti Jokinen.

110 001–115 000 euroa tienasivat yrityskouluttaja Juhani ”Tami” Tamminen ja sarjakuvapiirtäjä Pertti Jarla.

115 001–120 000 euroa tienasivat koomikko Krisse Salminen, ex-jääkiekkoilija Jere Karalehti, radiojuontaja Juha Perälä ja psykoterapeutti, tietokirjailija Maaret Kallio.

120 001–125 000 euroa tienasivat bloggaaja Natalia Tolmatsova ja laulaja Sanni Kurkisuo.

125 001–130 000 euroa tienasivat muusikko Tuure Kilpeläinen ja näyttelijä Kari Ketonen.

130 001–135 000 euroa tienasivat räppäri, kirjailija Henri Pulkkinen ja näyttelijä Aku Hirviniemi.

135 001–140 000 euroa tienasivat laulaja Thomas Kirjonen, eli Kasmir, ja ohjaaja Johanna Vuoksenmaa.

140 001–145 000 euroa tienasi juontaja Vappu Pimiä.

145 001–150 000 euroa tienasi ohjaaja Aku Louhimies.

150 001–155 000 euroa tienasivat laulajat Toni Wirtanen ja Olli Lindholm sekä juontaja Janne Kataja.

Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.
Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.

155 001–160 000 euroa tienasivat stand up -koomikko Sami Hedberg ja laulaja Maija Vilkkumaa.

160 001–165 000 euroa tienasivat tanssikouluyrittäjä Anitra Ahtola ja laulaja Paula Koivuniemi.

165 001–170 000 euroa tienasi radio- ja tv-juontaja Jari ”Jaajo” Linnonmaa.

170 001–175 000 euroa tienasivat näyttelijä Esko Salminen ja huutokauppakeisari Aki Palsanmäki.

175 001–180 000 euroa tienasivat laulajat Kimmo Laiho, eli Elastinen, ja Jenni Vartiainen sekä ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen.

180 001–185 000 euroa tienasi laulaja Elisa Tiilikainen, eli Elli Haloo.

185 001–190 000 euroa tienasivat tähtitieteilijä Esko Valtaoja ja näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius.

190 001–195 000 euroa tienasi entinen painija ja olympiavoittaja Jouko Salomäki.

195 001–200 000 euroa tienasivat laulaja Juha Tapio ja juontaja, toimittaja Tuomas Enbuske.

Yli 200 000 euroa tienasivat muiden muassa räppäri Jare Tiihonen (201 411 euroa), eli Cheek, kirjailija Laura Lindstedt (201 590 euroa) ja laulaja Kaija Kokkola, eli Kaija Koo (313 464 euroa).

Tulot perustuvat vuoden 2016 verotietoihin. Lähde: Ilta-Sanomat.