Äitiys ajoi laulaja Emma Salokosken uupumuksen ja ahdistuksen kierteeseen, josta ei tuntunut olevan ulospääsyä. Onneksi läheiset ymmärsivät auttaa.

Kuva Jouni Harala

Neljä vuotta sitten ystävät ja tutut kävivät ihastelemassa laulaja Emma Salokosken, 36, perheen uutta tulokasta ja kyselivät, miten menee. Ihan hyvin, vastasi Emma, vaikka ei ollut olostaan aivan varma.

Ensimmäiset viikot vastasyntyneen Emilin kanssa olivat rauhallisia. Sitten alkoi itku. Poika itse päivittäin vatsavaivojaan, ja niihin auttoi vain pojan jatkuva sylissä heijaaminen. Emma ja tuore isä, jazzrumpalina työskentelevä Olavi Louhivuori, 30, kantelivat vauvaa vuorotellen ja yrittivät helpottaa pojan oloa.

Väsymys tuntui tappavalta, lihakset olivat vauvan kantamisesta krampissa, ja seinät meinasivat kaatua päälle. Alkuviikkojen rauhoittava hiljaisuus oli muuttunut painostavaksi ahdistukseksi.

Ennen vauvan syntymää Emma oli vielä odottanut äitiyslomaa. Hän oli haaveillut kiireettömistä teehetkistä keittiön pöydän ääressä ja pianon soittamisesta vauvan päiväunien aikana. Hän oli ollut innoissaan ekologisista kestovaipoista ja imettämisestä.

– Kun arki sitten kaatui päälle, enkä osannutkaan täysillä iloita uudesta elämänvaiheesta, tunsin itseni surkeaksi äidiksi ja olin varma, että traumatisoin synkkyydellä poikani. Pienetkin vastoinkäymiset kasvoivat hormonimyrskyssä järjettömäksi epäonnistumiseksi. Tuntui siltä kuin minua ei olisi enää ollut olemassakaan.

Neuvolassa Emma täytti kaavakkeen, jonka avulla pyritään kartoittamaan tuoreiden äitien vointia. Varsinaista masennusdiagnoosia ei todettu, mutta neuvolatäti huomasi Emman uupumuksen. Samoin lähimmät perheenjäsenet, jotka riensivät avuksi.

Välillä ei huvita olla äiti

Ensimmäisen toivonpilkahduksen Emma koki, kun Emil täytti neljä kuukautta ja vatsavaivat hellittivät. Lohduton itku muuttui hymyksi ja pian myös jokelteluksi. Emman voimat alkoivat palata sitä mukaa, kun hän sai nukuttua pois univelkojaan ja järjestettyä itselleen omaa aikaa. Vapaailtoinaan hän teki laulukeikkoja.

– Yllätyin, miten paljon työtä kaipasin äitiyslomalla. Keikoista, muiden kollegojen tapaamisista tai piipahduksista levytysstudiolla tuli henkireikäni, jonka avulla jaksoin paremmin kotonakin.

Itsenäisyyden tarpeen Emma tunnistaa itsessään ajoittain yhä, vaikka hän on ollut miehensä kanssa yhdessä jo yksitoista vuotta eikä luopuisi perhe-elämästä mistään hinnasta.

– Olen hyväksynyt sen, että välillä tulee kausia, jolloin ei yhtään huvittaisi olla äiti. Silloin mieheni rientää apuun ja ottaa vetovastuun arjen pyörittämisessä. Meillä on hyvä, toimiva tiimi.

Olavi olisi valmis perheen kasvattamiseenkin, mutta Emma empii yhä.

– Olen kokenut hienoja asioita lapsen myötä, mutta pakko myöntää, että äitiys on ollut elämäni rankin kokemus. En tiedä, jaksaisinko aloittaa taas alusta. Emil on vielä nyt niin mahtavassa iässä, että haluan ottaa kaiken irti tästä ajasta hänen kanssaan.

Mäkilegenda Toni Niemisen ja Heidi-vaimon elämässä vaikeat ajat ovat vaihtuneet vauva-arkeen uudessa kodissa. – On käytävä pohjalla ennen kuin onnea osaa arvostaa. 

Ex-mäkikotka, yrittäjä Toni Niemisen, 42, ja Heidi-vaimon, 33, elämässä on uusi onnellinen vaihe. Vielä vuosi sitten tunnelma oli toinen. Heidi oli kokenut kipeän keskenmenon, ja raskauden toiveet tuntuivat murenevan yritys yritykseltä.

Vaikeuksia oli muitakin. Tonin talous oli ajautunut lähes konkurssitilaan, ja parin rahat olivat äärimmäisen tiukoilla. Arki oli toistuvaa riitelyä, syyttelyä, selviytymistä ja pettymyksiä.

Pari oli lähellä erota, mutta nyt kaikki on toisin: Tonin ja Heidin uusperheeseen on syntynyt poikavauva ja elämä on asettunut uomiinsa. Parilla on ennestään neljä tytärtä aiemmista liitoista: Heidillä kaksi ja Tonilla kaksi. 

– Ei onnea osaa oikeasti arvostaa ennen kuin käy todella elämän edessä kontallaan, Toni Nieminen sanoo.

– Kriiseistä tulee perspektiiviä, ja kaikella on tarkoituksensa. Kun saimme solmumme auki ja suhteen oikealle uralle, myös lapsi ilmoitti tulostaan. Kunnioitan ja rakastan Heidiä nyt, jos mahdollista, vieläkin enemmän kuin ennen tätä kaikkea.

Pari miettii syitä eron vuoden takaiseen eron uhkaan:

– Vuosi oli kohtuuttoman raskas. Siihen kun lisätään vielä omaa turhautumista ja väsymystä, ollaan äkkiä väärillä raiteilla. Kyllä meillä räiskyy yhä. Olemme molemmat temperamenttisia, mutta enää emme takerru riidoissakaan lillukanvarsiin, Toni sanoo.

Toni ja Heidi Nieminen kertovat uusperheen arjestaan Me Naisten numerossa 50–51. Tuoreen digilehden voit lukea täältä.

”Leimautumista en pelkää. Olen ollut aina kapinallinen raja-aitojen kaataja”, Katariina kertoo Ilta-Sanomille.

Kirjailija Katariina Souri, 49, sai vuosi sitten psykiatrilta diagnoosiksi persoonallisuushäiriön ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön. Hän kertoi asiasta ensimmäisen kerran viime viikon lopulla Instagramissa julkaisemassaan kuvassa, jossa kuvaillaan hänen tulevaa omaelämäkerrallista Sarana – tunnustuksia taitekohdassa -kirjaansa.

Kirjan kuvauksessa kerrotaan, että Katariina järkyttyi diagnoosia ja esimerkiksi sitä, miten psyykelääke vaikuttaa häneen

Katariina kertoo tilanteestaan myös Ilta-Sanomien haastattelussa.

– Ajattelin että hetkinen, mitä tapahtuu luovuudelleni, Katariina kertoo IS:lle.

Kirjaa kuvailevassa otteessa kerrotaan, että Katariina mietti diagnoosin saatuaan uskaltaako alkaa syödä lääkkeitä ja mitä jos diagnoosi onkin väärä. Iltalehdelle Katariina kertoo, ettei alkanut syödä lääkkeitä, vaikka saikin kaksi eri reseptiä. Sen takia hän ei myöskään päässyt terapiaan.

– Ymmärrän, että jotkut tarvitsevat lääkitystä. Itse en sitä koe tarvitsevani, koska en esimerkiksi ole milloinkaan ollut psykoosissa tai itsetuhoinen.

”Mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmän mietin, mitä muut ajattelevat.”

Katariinalla on aiemmin todettu kaksisuuntainen mielialahäiriö, ja hän on kertonut avoimesti myös kokemistaan paniikkihäiriöistä. Kirjassa hän kertoo myös ongelmistaan alkoholin kanssa. Kirjailija ei pelkää leimautumista mielenterveyspotilaaksi.

– Leimautumista en pelkää. Olen ollut aina kapinallinen raja-aitojen kaataja. Mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmän mietin, mitä muut ajattelevat, hän kertoo IS:lle.

Mt-hoitaja

Katariina Souri järkyttyi psykiatrin diagnoosista – kertoo IL:lle kieltäytyneensä lääkityksestä

Terapiaan pääsee, vaikka kieltäytyisi lääkkeistä. MUTTA, Kelan korvausta ei saa silloin. Terapiatunti maksaa noin 70-120,-/h. Joten jos varaa on ja apua ajattelee saavansa, niin kannattaa miettiä kokonaan itse maksettavan terapian vaihtoehtoa. Paniikkihäiriö ei ole osa kaksisuuntaista. Tiukan tulkinnan mukaan paniikkihäiriö ei edes ole mielenterveysongelma/-häiriö/-sairaus, vaan tilapäinen ahdistuskohtaus.
Lue kommentti