Ella Jäppinen on 25-vuotias esiintyjä ja muusikko. Kuva: Jiri Halttunen
Ella Jäppinen on 25-vuotias esiintyjä ja muusikko. Kuva: Jiri Halttunen

Kun nuori musikaaliartisti sai yllättäen aivoinfarktin ja halvaantui puoliksi, ystävät laittoivat pystyyn keräyksen. Miksi kuntoutusta varten tarvitaan Suomessa tuhansia euroja omaa rahaa?

25-vuotiaan Ella Jäppisen ystävien järjestämä Iso käsi Ellalle -keräys on saanut paljon huomiota sosiaalisessa mediassa. Ella on esiintyjä ja muusikko, jonka piti loistaa kesällä musikaalin pääosassa. Sen sijaan hän on sairaalassa. Nuori nainen sai huhtikuussa täysin yllättäen kolme peräkkäistä aivoinfarktia. Hänet kiidätettiin sairaalaan, jossa häneltä poistettiin pala kalloa turvotuksen tieltä.

Kuntoutuksen taso huolestuttaa läheisiä

Ella selvisi hengissä, mutta hänen kehonsa vasen puoli on halvaantunut. Edessä on pitkä, kallis kuntoutus. Sitä varten hänen taiteilijaystävänsä keräävät nyt rahaa. Mutta tarvitaanko Suomessa tosiaan keräys, jotta on varaa parantua?

– Ella saa toki julkista kuntousta, mutta kuten Aivoliittokin on todennut, sen taso ei varsinaisesti ole loistava, sanoo Ellan ystävä ja keräyksen puuhanainen Säde Kajovaara.

– Suurin osa sairastuneista on yli 60-vuotiaita, ei suinkaan 25-vuotiaita. Voi miettiä, onko se riittävää kuntoutusta, että voi juoda kahvikupillisen ja lukea lehden kotona. Kun kyseessä 25-vuotias taiteilija, Ellan tavoitteet kuntoutukselleen ovat aivan erilaiset.

Keräyksellä rahoitetaan Ellalle lisää kuntoutuspalveluita yksityiseltä puolelta. Kajovaara painottaa, etteivät keräyksen järjestäjät halua kritisoida kuntoutuksen tasoa Suomessa. Se ei Ellan tukijoukkojen mukaan vain riitä kaikkeen.

– Tilanne on täällä varmasti parempi kuin monessa muussa maassa, Kajovaara pohtii.

Raha on tarpeeseen Ellan elämäntilanteessa myös siksi, että hän on toistaiseksi työkyvytön.

Neurologi: ”Kuntoutuksen taso ei välttämättä ole Suomessa kovin hyvä”

Neurologi Mika Koskinen on tutkinut aivoverenkiertohäiriö- eli AVH-kuntoutuksen tilaa Suomessa.

– Ellan tapaus kertoo saman kuin Aivoliiton tutkimus: kuntoutuksen taso ei välttämättä ole Suomessa kovin hyvä, Koskinen sanoo.

Hänen Aivoliitolle tekemänsä tutkimuksen mukaan työikäiset suomalaiset saavat Suomessa yleensä "riittävän kuntoutuksen" ja osa palaa työelämään. Usein sairastuneet kohtaavat kuitenkin vaikeuksia työssä, koska työelämä on nykyään hyvin raskasta.

Yli 65-vuotiaiden kuntoutus ei ole yhtä hyvällä tolalla kuin nuorempien. Esimerkiksi 66-vuotiaalle ei välttämättä järjestykään tarvittavaa kuntoutusta. Koskisen mukaan kuntoutuksen heikkous on juuri siinä, etteivät läheskään kaikki kuntoutusta tarvitsevat saa sitä.

– Kuntoutus on viritetty vain pienelle joukolle, koska resursseja ei yksinkertaisesti ole riittävästi.

Koskinen sanoo, ettei Ella ole yksittäistapaus. Vaikka aivoverenkiertohäiriöt ovat harvinaisia nuorilla, niitä kuitenkin sattuu. Iäkkäillä voidaan usein nähdä etukäteen riskitekijät, kuten verenpainetaudit ja sydämen rytmihäiriöt. Nuorilla esimerkiksi aivoinfarktin syy on yleensä muualla, kuten synnynnäisessä rakenteellisessa viassa tai geneettisessä sairaudessa. Koskisen mukaan tällaisten riskitekijöiden selvittäminen kaikilta nuorilta ei ole realistista.

– Nuoret sairastuneet ovat siinä mielessä hyvässä asemassa, että he menevät kuntoutuksessa kaikkien jonojen ohi, Koskinen sanoo.

Tarvitaanko keräysrahoja?

Koskinen kertoo, että kalliiseen kuntoutukseen tarvitaan moniammatillinen kaarti. Sairastuneen pitää usein opetella kävelemään ja hoitamaan arjen askareet uudestaan. Siihen tarvitaan fysio- ja toimintarapeuttia. Nieleminen ja puhuminen tuottavat usein aluksi vaikeuksia, missä auttaa puheterapeutti. Sosiaalityöntekijä hoitaa esimerkiksi sairastuneen taloudellisia asioita ja tukia.

– Varsinkin nuorelle ihmiselle sairastuminen on valtava sokki. Siksi tarvitaan myös psykologista apua ja neuropsykologia, Koskinen sanoo.

Koskisen mielestä on huono merkki, että Ellan läheiset ajattelevat, ettei nuori nainen saa tarpeellista kuntoutusta ilman tuhansien keräysrahoja. Siihen hän ei halua ottaa kantaa, tulisiko Ella toimeen ilman rahoja.

– En tiedä tapauksesta tarpeeksi. Olen tietoisesti jättänyt lukematta näitä lehtijuttuja, Koskinen sanoo.

Välittäminen koskettaa syvältä

Säde Kajovaara on melkein ällistynyt siitä, miten avuliaita suomalaiset ovat olleet.

–  Sellaisetkin, jotka eivät tunne Ellaa, ovat kertoneet omia kokemuksiaan AVH-sairauksista. Monet haluavat jakaa meille tietoa ja omia kontaktejaan. Tässä on avautunut uudenlainen hyväsydämisen auttamisen ja kaunismielisyyden maailma, Kajovaara kuvailee.

Kajovaara kertoo, että Ella on avusta kiitollinen ja häkeltynyt.

– Tapaus on hänelle valtava sokki, jonka käsitteleminen vie aikaa, Kajovaara sanoo.

Sunnuntaina järjestettiin Helsingissä Kulttuuriareena Gloriassa varainkeruukonsertti, jossa esiintyi Ellan taiteilijaystäviä, esimerkiksi laulaja Saara Aalto ja Tiisu-bändi. Juontajana toimi Marco Bjuström, ja esimerkiksi Pekka Hyysalo ja lauluyhtye Rajaton lähettivät videoterveisensä Ellalle. Ella pääsi itse paikalle ja kommentoi myöhemmin Facebookin tapahtumaseinällä näin:

"OLEN SANATON. Ikävää että mun piti mennä sairastumaan vakavasti kokeakseni jotakin näin huikeaa! Kuntoudun tällä ihan mihin tahansa kuntoon asti! Kiitos kaikille! Tämä oli välittämisen ja yhteistoiminnan suunnannäyttö maailmalle, enkä ihan heti keksi, mikä vois tuntua yhtä hienolta. Ehkä jäin henkiin kokeakseni juuri tämän."

Lue lisää keräyksestä tästä.

Lue myös:

Tutkimus: e-pilleri saattaa muuttaa aivoja

Vammautunut freestylelaskija Pekka Hyysalo: "Olen lopettanut pikkujuttujen murehtimisen"

mia

Näin aivoinfarktin saaneelle 25-vuotiaalle Ellalle kävisi, jos ystävät eivät keräisi rahoja kuntoutukseen

mä niin ymmärrän tän tapauksen. mamma sai myös huhtikuun alussa aivoinfarktin ja halvaantui toiselta puolelta. ensin sairaalassa haluttiin auttaa mutta kun tuli lähtö omaan terveyskeskukseen vuodeosastolle kuntoutus ja kaikki tyssäs siihen. nyt ei oo yli kuukauteen ees autettu sängystä ylös. makuuhaavoja vartalo täynnä ja elämän ilo hukassa. miten siinä voi edes haluta enää elää kun ei pysty itse edes paskalla käydä. tää on ihan hanurista koko homma. toivottavasti Ella saa parempaa hoitoa kun...
Lue kommentti
Kokenut

Näin aivoinfarktin saaneelle 25-vuotiaalle Ellalle kävisi, jos ystävät eivät keräisi rahoja kuntoutukseen

Tämä edelläkerrottuhan on ollut arkipäivää jo viimeiset kymmenkunta vuotta. Silloin kun ihminen/ potilas luokitellaan yhteiskunnalle tuottamattomaksi eli et hyödytä sitä työpanoksellasi tai oletetaan ettet tule kuntoutuksesta huolimatta kykenemään edellä mainittuun, loppuu yhteiskunnan tuki kuntoutukseen.
Lue kommentti

”Leimautumista en pelkää. Olen ollut aina kapinallinen raja-aitojen kaataja”, Katariina kertoo Ilta-Sanomille.

Kirjailija Katariina Souri, 49, sai vuosi sitten psykiatrilta diagnoosiksi persoonallisuushäiriön ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön. Hän kertoi asiasta ensimmäisen kerran viime viikon lopulla Instagramissa julkaisemassaan kuvassa, jossa kuvaillaan hänen tulevaa omaelämäkerrallista Sarana – tunnustuksia taitekohdassa -kirjaansa.

Kirjan kuvauksessa kerrotaan, että Katariina järkyttyi diagnoosia ja esimerkiksi sitä, miten psyykelääke vaikuttaa häneen

Katariina kertoo tilanteestaan myös Ilta-Sanomien haastattelussa.

– Ajattelin että hetkinen, mitä tapahtuu luovuudelleni, Katariina kertoo IS:lle.

Kirjaa kuvailevassa otteessa kerrotaan, että Katariina mietti diagnoosin saatuaan uskaltaako alkaa syödä lääkkeitä ja mitä jos diagnoosi onkin väärä. Iltalehdelle Katariina kertoo, ettei alkanut syödä lääkkeitä, vaikka saikin kaksi eri reseptiä. Sen takia hän ei myöskään päässyt terapiaan.

– Ymmärrän, että jotkut tarvitsevat lääkitystä. Itse en sitä koe tarvitsevani, koska en esimerkiksi ole milloinkaan ollut psykoosissa tai itsetuhoinen.

”Mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmän mietin, mitä muut ajattelevat.”

Katariinalla on aiemmin todettu kaksisuuntainen mielialahäiriö, ja hän on kertonut avoimesti myös kokemistaan paniikkihäiriöistä. Kirjassa hän kertoo myös ongelmistaan alkoholin kanssa. Kirjailija ei pelkää leimautumista mielenterveyspotilaaksi.

– Leimautumista en pelkää. Olen ollut aina kapinallinen raja-aitojen kaataja. Mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmän mietin, mitä muut ajattelevat, hän kertoo IS:lle.

Mt-hoitaja

Katariina Souri järkyttyi psykiatrin diagnoosista – kertoo IL:lle kieltäytyneensä lääkityksestä

Terapiaan pääsee, vaikka kieltäytyisi lääkkeistä. MUTTA, Kelan korvausta ei saa silloin. Terapiatunti maksaa noin 70-120,-/h. Joten jos varaa on ja apua ajattelee saavansa, niin kannattaa miettiä kokonaan itse maksettavan terapian vaihtoehtoa. Paniikkihäiriö ei ole osa kaksisuuntaista. Tiukan tulkinnan mukaan paniikkihäiriö ei edes ole mielenterveysongelma/-häiriö/-sairaus, vaan tilapäinen ahdistuskohtaus.
Lue kommentti

Timon ja hänen puolisonsa Maikin ensimmäinen yhteinen lapsi on poika. 

Timo Lavikaisen, 43, perheessä eletään jännittäviä aikoja.

Timo valmistautuu parhaillaan Putoukseen ja kuvaa sketsejä tammikuussa alkavaa ohjelmaa varten. Samaan aikaan on puhelimen oltava lähettyvillä, sillä Timon puolison Maikin laskettu aika on näillä hetkillä.

– Sitä ei tiedä, jos lähtö tulee tänään vaikka kesken näytöksen, Timo totesi, kun hän saapui 95-elokuvan kutsuvierasensi-iltaan Espoon kulttuurikeskukseen.

Timolla on niin sanotun ”tavallisen kansalaisen rooli” kaikkien aikojen suurimmassa suomalaisessa jääkiekkoelokuvassa. Elokuvaan liittyy jo nyt muitakin tärkeitä muistoja, Timo kertoo.

”Sitä ei tiedä, jos lähtö tulee tänään vaikka kesken näytöksen.”

– Kun minulla oli tässä viimeinen kuvauspäivä, vaimo teki positiivisen raskaustestin. Jouluvauvaa meille odotetaan.

Timolla on parikymppinen tytär, ja Maikilla on 10-vuotias tytär. Pian syntyvä lapsi on parin ensimmäinen yhteinen. Näyttelijä kertoo, että hartaasti odotettu vauva on poika.

– Meillä ehti olla useampi, kolme keskenmenoa ja sitten lopulta tärppäsi näin. Ne olivat kovia paikkoja.

Timo luottaa, että vauvan hoito palailee mieleen vanhasta muistista.

– Suhtaudun luottavaisesti. Uskon, että kasvattajana olen rennompi, kun kaikki ei ole ihan uutta.