"Minua on hymyilyttänyt, kun minusta puhutaan hienostorouvana Kauniaisista. En ole koskaan ollut kiinni tavaroissa tai omaisuudessa." Kuva: Heli Blåfield
"Minua on hymyilyttänyt, kun minusta puhutaan hienostorouvana Kauniaisista. En ole koskaan ollut kiinni tavaroissa tai omaisuudessa." Kuva: Heli Blåfield

Elisabeth Rehn on kokenut, miten politiikassa toimivia naisia härnätään. –Kieli valuen odotettiin, että milloin munaan oikein kunnolla.

OPPI SODASTA: EI MITÄÄN IHANNOITAVAA

”Helsinki on pantu syntymäpaikakseni, mutta Mäntsälässä vietin lapsuuteni. Äiti kävi vain Eiran sairaalassa synnyttämässä minut.

Olen sodan lapsi. Olin neljävuotias, kun talvisota syttyi. Jatkosodan ajan muistan hyvin. Muistan, miten odotin, että täyttäisin kahdeksan vuotta ja pääsisin Pikku-Lottiin kuten siskoni. Iltaisin me naisväki kuuntelimme rämisevää radiota. Mannerheimkin puhui joskus, ja joskus kuului propagandaa Venäjän puolelta.

"Me Pikku-Lotat olimme kunniavartiona sankarihaudoilla."

Kun nuoret pojat tulivat kotiin arkuissa, me Pikku-Lotat olimme kunniavartiona sankarihaudoilla.

Ajattele kahdeksanvuotiaita lapsia nyt. Minulla on yksi kahdeksanvuotias lapsenlapsenlapsi, toinen kymmenenvuotias. On aika mielenkiintoista miettiä, kuinka he suhtautuisivat sellaiseen tilanteeseen.

Poliittinen ilmapiiri oli raskas, mutta niinhän se on nytkin. Minusta tuntuu, että julkisessa keskustelussa ollaan aivan sotahulluja tällä hetkellä. Ja tässä puhuu nyt entinen puolustusministeri, joka oli mukana ostamassa Hornetit. Olen huolissani, että rauhanneuvottelutahto on jäänyt toissijaiseksi, samoin YK:n rooli. Puolustusmenoja vain kasvatetaan, Suomessa ja muualla.

Sillä, että koin itse lapsena sotavuodet, on ollut suuri merkitys myöhemmissä tehtävissäni. En olisi ikinä pärjännyt yhtä hyvin kansainvälisissä konfliktitehtävissä ilman tätä lapsen kokemusta. Uhrin aseman ymmärtämistä.

Sodassa ei ole mitään ihannoitavaa. Sen kyllä tietävät kaikki rintamalla olleet.”

OPPI MIEHISTÄ: NAISTA YRITETÄÄN KAMPITTAA

”Kun toimin ensimmäisenä naisena puolustusministerinä, minua yritettiin kovasti kampittaa. Kieli valuen odotettiin, että milloin munaan oikein kunnolla.

Paavo Väyrynen yritti saada minua erilaisiin ansoihin, mutta ei onnistunut. En mokannut sitten kuitenkaan.

"Määrätietoisia naisia härnätään, ei uskota heidän kykyihinsä."

Se, mikä minua naisena kismittää, on tämä asenne. Miten määrätietoisia naisia härnätään, ei uskota heidän kykyihinsä. Naispääministereistä tai ainoasta naispresidentistämmekin puhutaan eri tavalla. Nyt sanotaan ilkeästi, että ’se nyt oli sitä Halosen aikaa’.

Minulla on sellainen tunne, että Tarja Halonen on niin itsepäinen taistelija, että hän ei ole antanut itsensä lamaantua puheista vaan jatkaa hyvää työtään.”

OPPI HISTORIASTA: SUOMIKIN OLI RUTIKÖYHÄ

”Me helposti unohdamme, että Suomi oli ensimmäinen maa, joka sai apua, kun Unicef perustettiin. Tänne tuli keskoskaappeja ja nahkaa kenkien valmistukseen, tämmöistä arkista apua. Olimme niin rutiköyhiä.

"Minuun jäi lapsuuden vuosilta syvä isänmaallisuus.”

On uskomatonta ajatella, että pystyimme uudelleenasuttamaan 400 000 evakkoa. Olen saanut pitkin korviani, kun olen sanonut, että teknisesti aika varakkaalla nyky-Suomella olisi kyllä mahdollisuus asuttaa 30 000 pakolaista. Voisimme tehdä tämän, jos haluaisimme.

Me-henki sodan jälkeen oli niin valtava. Minuun jäi lapsuuden vuosilta syvä isänmaallisuus.”

OPPI KRIISEISTÄ: PÄRJÄÄN OMILLANI

”Kun aloitin Balkanin ihmisoikeusraportoijana 1995, ei ollut vielä edes aselepo. Kun tulin Sarajevoon ensimmäisen kerran, jouduin näkemään kaiken.

Minulle on tarjottu vuosien varrella kovastikin ammattiapua traumaattisten kokemusten purkamiseen, niin traumaterapeutit kuin piispat ovat tarjonneet. Olen katsonut, että pärjään ilman, omillani.

"Tuntui pahalta, että korvaus europarlamentaarikon työstä oli niin valtava."

Samaan aikaan olin Brysselissä europarlamentaarikkona. Minut oli saatu presidentinvaalien jälkeen sopivasti plaseerattua sinne. Siellä parlamentaarikot ryntäilivät käytävillä eri suuntiin ja istuivat otsa kurttuisena miettimässä asioita, jotka Sarajevon tilanteen rinnalla tuntuivat aika vähäpätöisiltä. Että millainen etiketti pitää olla jugurttipurkeissa.

Tuntui pahalta, että korvaus europarlamentaarikon työstä oli niin valtava. En ole koskaan ollut niin hyvissä tienesteissä kuin silloin. Jopa YK:n alipääsihteerinä ansaitsin huomattavasti vähemmän.”

OPPI NETISTÄ: OLEN VANHA HURUHURRI

”Nykyinen politiikka ihmetyttää aika lailla tällaista vanhaa konkaria.

Kun minä olin kansanedustajana, meillä ei ollut minkäänlaista henkilökohtaista assistenttia. Kaikki tehtiin itse, itse vastattiin puhelimeen. Olimme aina tavoitettavissa.

Nykyisin kansanedustajien pitää pysyä ryhmäkurissa ja ruodussa. Puhutaan omantunnonkysymyksistä, joissa saa poiketa. Minulla oli aikanaan aika väljä omatunto ja äänestin sen mukaan, mistä ei aina pidetty. Se antoi kuitenkin mielikuvan, että yksittäisillä kansanedustajilla on jokin merkitys.

Kävin Rautatientorilla juttelemassa turvapaikanhakijoiden kanssa mielenosoitusleirissä. He olivat itse kutsuneet minut. Joku oli sitten saanut siitä kännykkäkuvan, ja sitä levitettiin netissä – haukuttiin, että mitä entinen puolustusministeri tuolla tekee. Joku oli kommentoinut, että ’onko se vanha huruhurri vielä hengissä’. Siitä minä ilahduin. Se oli kiva titteli.”

OPPI OVESTA: MINUT VOITTI MÄÄRÄTIETOISUUDELLA

”Aviomieheni Ove oli luokkaa korkeammalla. Lukiossa satuimme yhteiselle hiihtolomamatkalle Vuokattiin. Vähän niin kuin sille matkalle sitten jäätiin.

Hän oli hyvin määrätietoinen. Oli siinä muitakin, jotka olivat kiinnostuneita. Minä olin nätti nuori tyttö. Mutta me jotenkin viihdyimme yhdessä.

"Kun olin aloittanut opiskelut, kävi niin, että tulin raskaaksi."

Vanhemmat sisareni, joista toinen oli yliopistolla lukemassa filosofiaa ja toinen mikrobiologiaa, sanoivat minulle, että sinun pitää mennä ruotsinkieliseen kauppakorkeakouluun Hankeniin, että sinusta tulee jotain. Minä tottelin.

Kun olin aloittanut opiskelut, kävi niin, että tulin raskaaksi. Meille tuli hätä mennä nopsasti naimisiin. Kun Ove kuoli vuonna 2004, olimme olleet naimisissa 49 vuotta.”

OPPI KONKURSSISTA: KESTIN SENKIN

”Perheyrityksemme ajautui konkurssiin vuonna 1980. Jouduimme luopumaan rakkaasta talostamme Hilassa ja muuttamaan ystäviemme pihamökkiin 150 markan näennäistä kuukausivuokraa vastaan.

"Ajattelin, että kestänkö minä tätä."

Muistan, miten kävelin kilometrin entiseltä kotitaloltamme tälle mökille ämpärin ja siivousvälineiden kanssa. Silloin kyllä ajattelin, että kestänkö minä tätä.

Se oli kovaa aikaa. Hiirten ja myyrien haju oli koko ajan vaatteissa. Kuljin töihin aamulla eduskunnan saunan kautta, että pääsin eroon hajuista.”

"Lapsuudenkodissani lapset pantiin töihin. Olen jatkanut samaa omien lasteni kanssa." Kuva: Heli Blåfield
"Lapsuudenkodissani lapset pantiin töihin. Olen jatkanut samaa omien lasteni kanssa." Kuva: Heli Blåfield

OPPI POLITIIKASTA: LÄHELTÄ EI SAA APUA

”Politiikka on tismalleen niin likaista, kuin millaiseksi sen itse tekee.

Jokaisessa puolueessa on samat sisäiset kuviot, saman vaalipiirin ehdokkaat omasta puolueesta ovat ne kaikkein hankalimmat. Koskaan ei saa odottaa, että sieltä saisi apua.

Nyt huomaan, miten valtavan hyvin tulen toimeen varsinkin muiden puolueiden entisten työtovereiden kanssa. Kun silloin aktiivivuosina ei oikein voinut kilpailevien puolueiden poliitikkoja kiittää ja ihailla, niin nyt on ollut valtavan kiva jutella heidän kanssaan.

On ollut ihan kiva myöntää, että siellä on lahjakkaita ihmisiä. Ja muutama vanha toveri hyvinkin vasemmalta on tullut sanomaan, että ’mä kuule äänestin sinua presidentinvaaleissa’.”

OPPI PRESIDENTINVAALEISTA: HETKI MENEE OHI

”Olin huojentunut, ettei minusta tullut presidenttiä. Heti samana iltana, kun tulokset vuonna 1994 tulivat. Kun kaikki muut itkivät ja surivat, minä olin tiennyt tuloksen jo.

Uma Aaltonen oli antanut minulle edellisenä iltana kaksi koiranpentua. Ajattelin, että minusta tulee parempi emäntä niille. Presidentin adjutantitkin olivat kuulemma helpottuneet, kun eivät joutuneet koiranpentujen pissittäjiksi.

"Vuoden 2 000 presidentinvaaleissa olin häviäjä."

Sehän oli odottamatonta ja jotenkin mahdotonta, että pärjäsin niin hyvin. Ei kukaan pitänyt minua silloin häviäjänä, vaikka toiseksi tulinkin.

Toisella yrityksellä vuoden 2 000 presidentinvaaleissa olin häviäjä. Silloin minut pakotettiin siihen.”

OPPI ITSESTÄ: MINULLA ON PÄTEMISEN HALU

”Minua on hymyilyttänyt tämä ajatus, kun minusta puhutaan hienostorouvana Kauniaisista. En ole koskaan ollut kiinni tavaroissa tai omaisuudessa. Koko elämäni olen tehnyt töitä, ei minulla nytkään ole siivoojia tai semmoista. Ikkunoita yritän pestä, vaikka selkä on rämänä.

"Apua en oikein ota vastaan."

Minulla on aina ollut pätemisen halu. Apua en oikein ota vastaan. Nyt kun ei ole enää ketään muuta, jolle pätisin, niin päden itselleni. Haluan näyttää, että pärjään.”

Elisabeth Rehn

Syntynyt 6.4.1935.

Puoliso Ove Rehn (1933–2004). Neljä lasta.

Entinen puolustusministeri, kansanedustaja, YK:n alipääsihteeri, europarlamentaarikko, RKP:n presidenttiehdokas 1994 ja 2000.

Ministerin arvonimi 2005.

– Olen tehnyt itselleni kylmästi selviytymisstrategian, sillä minulla ei ole kuin kaksi vaihtoehtoa. Romahtaa tai selvitä, Anne Kukkohovi sanoi Me Naisten haastattelussa ystävänsä Teri Niitin poismenon jälkeen. Kuva: Jouni Harala

Anne Kukkohovi kertoo sosiaalisessa mediassa, että hänen äitinsä on kuollut.

Juontaja ja malli Anne Kukkohovi kertoo Facebookissa, että hänen äitinsä on menehtynyt.

Kukkohovi kirjoittaa, että hänen äitinsä diagnoosista on kulunut kymmenen kuukautta.

– Se sama päivä kuin Teri menehtyi. Syyskuu Pariisissa 2016 olimme yhdessä ensimmäisellä ja viimeisellä matkallamme. Meillä oli kivaa, juoksimme sadetta pakoon ja flirttailimme miesten kanssa. Tänään minusta tuli äiditön tytär. 23.10. kello 8.10. R.I.P. rakas äiti, Kukkohovi suree menetystään Facebookissa.

Hänen ystävänsä, stylisti Teri Niitti kuoli vain 43 vuoden ikäisenä tammikuussa 2017. Kukkohovi kertoi sen jälkeen Me Naisille, kuinka parikymmentä vuotta kestänyt ystävyys Terin kanssa oli hänen henkireikänsä. Tuolloin hän kertoi myös joutuneensa tekemään järjestelyjä, jotta voisi olla kuluvan vuoden aikana sairastuneen omaisensa tukena toisessa kaupungissa.

Kukkohovi kertoi Facebookissa syyskuussa vierailevansa Vaasan keskussairaalassa. Toisessa syyskuisessa päivityksessään hän kertoi vievänsä äidille sairaalaan proteiinilettuja. Lokakuussa hän kertoi vierailleensa Vaasan sairaalan saattohoito-osastolla.

Maria Veitola on yksi Tähdet, tähdet -ohjelman tuomareista. Kuva: Sanoma-arkisto / Jonna Öhrnberg

”Kyllä se tavallaan olis ollut aika räikeää, että ihminen, josta liikkuu paljon kertomuksia naisten huonosta kohtelusta, olisi jatkanut mukana”, Veitola kommentoi.

Laulaja Tomi Metsäketoa ei nähty eilisessä Tähdet, tähdet -ohjelman lähetyksessä. Katsojille Metsäkedon hyllyttäminen ohjelmasta ei näkynyt erityisen silmiinpistävästi. Myös Ilta-Sanomien haastattelemat ohjelman muusikot totesivat, että tunnelma kuvauksissa oli samanlainen kuin ennenkin.

Ohjelman yksi tuomareista Maria Veitola kertoi IS:lle olevansa tyytyväinen siihen, ettei Metsäketoa enää nähdä ohjelmassa.

– Mun mielestä kaikelle tuollaiselle pitää olla nollatoleranssi. Kyllä se tavallaan olis ollut aika räikeää – varsinkin nyt, kun on ollut tuo Me too -kampanja – että ihminen, josta liikkuu paljon kertomuksia naisten huonosta kohtelusta, olisi jatkanut mukana. On varmaan hänellekin parasta, että hän ei ole tässä enää, Veitola kertoi.

”Kaikella tuollaisella” Veitola viittaa syytöksiin, joita julkisuudessa on esitetty Metsäketoa kohtaan. Viime torstaina Seiska uutisoi, että viisi naista syyttää Metsäketoa sopimattomasta käytöksestä.

Sivuun tuotantorauhan takaamiseksi

MTV3-kanava tiedotti lauantaina hyllyttävänsä Metsäkedon ohjelman tulevista jaksoista. Kanava kertoi tiedotteessaan haluavansa taata tuotantorauhan.

Viikonloppuna Metsäketo kommentoi poisjääntiään ohjelmasta Facebook-sivullaan ja lähettämässään tiedotteessa. Kirjoituksessaan hän kertoo työkiireistään, isänsä kuolemasta, kärkkäästä naisseuran hakemisesta, stressistä, vauhtisokeudesta ja juhlimisesta, joka on hänen sanojensa mukaan välillä karannut käsistä.

Hän myönsi hakeneensa naisseuraa ”joskus liiankin suurella yksipuolisella tahdonvoimalla” ja ”olleensa monille ihmisille öykkärimäinen”. Samalla hän pyytää anteeksi.

– Jos voisin kääntää kelloa taaksepäin, niin sen myös tekisin. Tiedän, että anteeksianto on vaikeaa, mutta sitä nyt tässä kuitenkin hartaasti toivon, Metsäketo kirjoitti.

#MeToo

Parin viime viikon ajan julkisuudessa on keskusteltu paljon häirinnästä, ahdistelusta ja asiallisen kohtelun rajoista. Syynä on Me too -kampanja, jonka tarkoituksena on tehdä näkyväksi, kuinka yleistä seksuaalinen häirintä on.

Myös Me Naiset on kirjoittanut kuluneen viikon aikana useita juttuja aiheesta. Lue ne kaikki tämän linkin takaa

Jo riittää!

IS: Maria Veitola kommentoi Tomi Metsäkedon jäämistä pois Tähdet, tähdet -ohjelmasta: ”Varmaan hänellekin parasta”

Todisteet Metsäketoa vastaan ovat niin laajat ja vakuuttavat, että puolustelijat eivät joko tiedä keissistä mitään, tai eivät yksinkertaisesti halua tasa-arvoa tähän maailmaan. Sikailu naisia (ja ketä tahansa kohtaan) on kuvottavaa! Hyssyttely ja toisaalle katsominen taas on sikailun mahdollistamista. Moinen käytös tulee tuomita ja teilata niin monta kertaa, että se loppuu. Kiitos, Maria, rohkeudestasi!
Lue kommentti