Näyttelijä Elina Knihtilä on kärsinyt kiltteydestään, mutta nykyään hän ottaa teini-ikäisen poikansa kanssa yhteen päivittäin.
– Murrosikä aiheuttaa omat haasteensa vanhemmille, mutta se kuuluu kasvamiseen, Elina pohtii.

Näyttelijä Elina Knihtilän, 39, kanssa on vaikea pitää pokkaa, niin antaumuksella hän vääntää naamaansa. Peruslukemilla olevat kasvot saattavat sekunnissa muovautua mitä kummallisimpiin ilmeisiin.

Elinalla itsellään kesti kauan ymmärtää, että hän saattaisi olla muiden silmissä hauska. Omasta mielestään hän ei ole ”mikään kuoliaaksinaurattaja.” Vasta kollegoiden ja läheisten ystävien Pirjo Longan ja Mari Perankosken kanssa kuvatut sketsisarjat, kuten Ranuan kummit ja Sikanautaa, avasivat silmät.

– Pitkään aikaan en uskonut, että saisin ketään nauramaan. Olin siitä yllättynyt, vaikka toki minulla mielestäni on hyvä huumorintaju. Ymmärsin, että komiikassa on kyse tarkoista havainnoista ja liioittelusta.

Elina pääsee liioittelemaan myös seuraavassa elokuvassaan Hyvä poika, jossa hän esittää fiktiivistä näyttelijää Leila Mannerta. Leila pakenee pieleen mennyttä ensi-iltaa suvun kesähuvilalle kahden poikansa kanssa. Diivamainen nainen ei osaa pitää huolta itsestään, ja täysi-ikäinen poika Ilmari ottaa perheessä ylisuojelevan aikuisen paikan.

Riitaa pojan kanssa

Hyvässä pojassa Elinan roolihahmon ja tämän pojan suhde on kimurantti. Aihe herätti Elinan pohtimaan vanhemmuuden vastuuta. Hänellä on avomiehensä, näyttelijä Tommi Korpelan kanssa yhteinen poika, 14-vuotias Ilmari.

– Omassa elämässäni toivon kantavani vastuuta vanhempana. Virheiltä en äitinä tietenkään voi välttyä, mutta toivottavasti minulla on enemmän eskimoita iglussani kuin Leilalla.

Pojan syntyessä Elina oli juuri Teatterikorkeakoulusta valmistunut 25-vuotias näyttelijänalku.

Nyt Ilmari alkaa olla murrosiässä, mikä aiheuttaa välillä kinaa vanhempien kanssa. Elina harmittelee, ettei aina onnistu hillitsemään itseään kotioloissa.

– Riidellessä minulla on paha tapa taantua lapsen tasolle tai alemmaksi. Otankin poikani kanssa yhteen harva se päivä. Itse näyttelin murrosikäisenä kilttiä tyttöä kotona, paino sanalla näyttelin. Eikä siitä sen enempää, Elina nauraa.

Herkkäitkuinen diplomaatti

Elina pitää itseään kilttinä naisena ja toivoo, ettei hänestä löydy diivan elkeitä. Nuorempana hän jopa kärsi kiltteydestään.

–Ajattelin, että minun täytyisi olla ehdoton ja mustavalkoinen. Tulkitsin kiltteyden heikkoudeksi.

Elina ihaili ihmisiä, jotka uskalsivat nousta barrikadeille ja ilmaista kovaäänisesti omia mielipiteitään. Itse hän vältteli konflikteja viimeiseen asti.

– Olen aina ollut herkkäitkuinen. Jos ryhdyn pitämään puoliani, alaleukani alkaa helposti väpättää ja kyyneleet virrata. Ennen se hävetti.

Erityisen koville Elina joutui nuorena näyttelijänä, kun hänellä ei vielä ollut nykyisenkaltaista itsetuntoa. Muutaman tiukan ohjaajan opissa hän kävi läpi kunnon ryöpytyksen.

– Olin ihan pökkelö ja itkuinen näyttelijä, minkä vuoksi sain ohjaajilta kovaa palautetta. Koko ajan piti kyseenalaistaa, miksi edes teen tätä hommaa. Mutta se oli silloin tarpeen.

Elämänkokemuksen ja parantuneen itsetunnon ansiosta Elina
oppi pikkuhiljaa ymmärtämään, ettei kiltteys ole negatiivinen asia.

– En edelleenkään pidä konflikteista, mutta enää ne eivät ole niin pelottavia.

Ei kateutta

Elinan kotona keskustellaan paljon näyttelemisestä, koska puoliso on samalla alalla. Pari tapasi 18 vuotta sitten Q-teatterissa.

– En ole koskaan ollut kateellinen miehelleni. Päinvastoin, olen iloinnut, jos hän on onnistunut. Olemme molemmat saaneet tehdä todella mukavia töitä. Siitä pitää olla onnellinen.

Joskus Elina olisi kyllä valmis ottamaan Tommille tarjottuja  töitä, sillä hän haaveilee miesrooleista. Ne kun ovat usein paljon kiinnostavampia.

Myös Elinan ystäväpiiri koostuu pitkälti näyttelijöistä. Heitäkään Elina ei myönnä kadehtivansa. Ei vaikka kaveri veisi roolin nenän edestä.

– Kateus on tunne, joka jokaisen pitää käsitellä itse. On silti myytti, että naisnäyttelijät olisivat toisilleen kamalan kateellisia.

Näyttelijäntyön ulkonäkökeskeisyys saa Elinan näkemään punaista. Hän myöntää tunteneensa epävarmuutta uransa alkuaikoina. Valmistumisensa jälkeen Elina sai lapsen, eikä nuorta näyttelijää pahemmin pyydelty koekuvauksiin.

– Tunsin alemmuutta ulkonäöstäni ja pohdin, johtuuko roolien vähyys siitä. Onneksi tuo aika ei kestänyt kovin kauaa ja pääsin
siitä yli. Ymmärrän, että näyttelijöitä syynätään, onhan kehomme työvälineemme.

Sittemmin muuntautumiskyky on osoittautunut Elinan valttikortiksi. Hän on saanut näytellä hyvin erilaisia rooleja, koska ei ole lokeroitunut ulkokuoren perusteella vain yhteen kategoriaan.

– En ole ollut luokan prinsessa, mutta se on ollut vahvuus. Olen saanut tehdä inspiroivia juttuja ja ehkä säästynyt tylsiltä tyttöystävärooleilta. Eivätkä kaikki voi olla päältä kauniita, joten kannattaa mieluummin keskittyä sisäisen kauneuden kehittämiseen.

Elina Knihtilä

  • Syntyi 6.6.1971 Valkealassa. Asuu Helsingissä avopuolisonsa Tommi Korpelan ja 14-vuotiaan Ilmarin kanssa.
  • Tuttu muun muassa elokuvista Haarautuvan rakkauden talo, Matti ja Putoavia enkeleitä, josta voitti Jussi-palkinnon.
  • Mukana Kansallisteatterin näytelmässä Täällä Pohjantähden alla 2011. ”Debytoin suurella näyttämöllä. Siellä on hieno tunnelma ja historian siipien havinaa. Nöyräksi vetää ajatus, ketkä kaikki siellä ovat näytelleet.”
  • Näyttelee rikosylikonstaapelia dekkarisarjassa Virta, joka alkaaNelosella 7.4.
  • Esiintyy myös Unicef live -lähetyksessä MTV3:lla 12.3.
  • Hyvä poika leffateattereissa 25.3.

Oman äidin neuvo siitä, että työ on paras lääke, auttaa Aira Samulinia surussa.

Aira Samulinin, 91, tytär on kuollut.

– Tyttäreni Pirjo on kuollut. Kaikki on kesken, hautajaiset ja muut, Aira kertoo.

Pirjo-tytär sairasti pitkään skitsofreniaa. Hän menehtyi muutama viikko sitten. Tuolloin Aira ei päässyt paikalle, koska oli matkoilla. 

– Me elettiin yhdessä 71 vuotta, hän kuitenkin sanoo.

Tytär sai skitsofreniadiagnoosin teini-iässä ja oli laitoshoidossa 50 vuotta. Vuosien aikana Aira vieraili hänen luonaan aktiivisesti. Kuukausittaisista visiiteistä kertyi ainakin 500, ehkä jopa tuhat kertaa, Aira laskee.

Työ jatkuu

Hiljattaisen suru-uutisen johdosta tunteet ovat vielä sekavat.

– Turha yrittää muutamalla sanalla kuvailla.

”Äiti sanoi aina, että työ on paras lääke.”

Menetys ei ole vierasta Airalle. Hänen oman äitinsä kahdeksasta lapsesta vain kolme kasvoi aikuisiksi.

– Äiti sanoi aina, että työ on paras lääke. Hoidan työni ja käyn tilaisuuksissa, Aira toteaa Specsaversin tilaisuudessa.

Hänen kesänsä on kulunut Hyrsylänmutkassa sijaitsevan matkailuyrityksen parissa.

Tanssikoulu pystyyn yhdessä

Aira kertoo, että Pirjo-tytär oli hänen elämässään ”mahdottoman vaikuttava” henkilö.

– Hän viitoitti mun tieni. Läksin tekemään töitä hänen kanssaan, ja sitten hänen mielensä murtui. Minä olen jatkanut, Aira viittaa tanssikouluunsa.

Airalla on myös poika Jari, joka hänkin on kärsinyt mielenterveyden ongelmista.

Huomio! Juttu sisältää paljastuksen Vain elämää -sarjan tulevan jakson biisikattauksesta.

Tällä viikolla Vain elämää -ohjelmassa vietetään Anne Mattilan päivää. Annen päivänä muusikkojoukko versioi yli 20 vuotta uraa tehneen iskelmätähden kappaleita, joilla on vahva asema suomalaisen musiikin kaanonissa.

Päivän hauskimman version Annen kappaleesta tekee räppäri Pyhimys eli Mikko Kuoppala. Hän esittää oman versionsa Annen hittikappaleesta Perutaan häät.

Anne on innoissaan Pyhimyksen biisivalinnasta. Jo jakson alkupuoliskolla hän toteaa odottavansa, että joku vetää kyseisen kappaleen.

– Minulla on ollut viha–rakkaus-suhde tähän biisiin. Tämä on todella bilebiisi! Mihin vain menen ja tuo biisi tulee, kaikki osaavat sen ulkoa. Se on biisi, josta en pääse eroon, enkä haluakaan, Anne kertoo.

Pyhimyksen kanssa biisin tulee vetämään räppärit Heikki Kuula ja Voli. Kolmikko muodostaa yhdessä Teflon Brothers -rap-yhtyeen.

– Teflonit on Suomen keski-ikäisin poikabändi. Heti, kun kuulin, että Anne on tässä, tämä oli mulle ihan selkeä, että tämä biisi pitää tehdä ja nimenomaan Tefloneilla, Pyhimys kertoo.

”Teflonit on Suomen keski-ikäisin poikabändi.”

Teflon Brothersin versiota varten Pyhimys on laittanut Annen kappaleen sanoitukset uusiksi. Kaikista hauskin uudelleenversiointi löytyy tarttuvasta kertosäkeestä, joka menee alkuperäisversiossa näin: 

Perutaan häät, perutaan yhteinen hautapaikka

Perutaan siitä välistä kaikki mistä voisi matkalla murheita kantaa

Perutaan häät, perutaan kakku ja veljesi bändi

Tefloneiden versiossa suurin osa sanoista vastaa alkuperäistä, mutta veljen bändin sijasta perutaan ”mikä lie Anneli Mattila onkaan, kun ei meistä ollutkaan siihen hommaan.”

Säkeistö on selkeä silmänisku Annen siskoja Annelia, Anniinaa ja Anittaa kohtaan. Hekin tekevät musiikkiuraa, ja jaksossa Anne myös kertoo, että hänet toisinaan sekoitetaan siskoihinsa. Jaksossa Anne myöntää, että se on ärsyttävää.

Katso Tefloneiden hulvaton versio Annen biisistä jutun yläpuolelta!

Vain elämää -ohjelma Nelosella perjantaisin klo 20.00. Nelonen ja Me Naiset kuuluu samaan Sanoma-konserniin.