– Moni ihmettelee yhä, miksi en lähtenyt tästä liitosta. Mutta elämä ei ole niin mustavalkoista, sanoo Ilkka Kanervan puoliso Elina Kiikko.

Elina Kiikkoa, 39, ei ole uskoa samaksi naiseksi, joka vuosien ajan on poseerannut Ilkka Kanervan, 60, rinnalla lehtien seurapiiripalstoilla. Ilman meikkiä ja jakkupukua hän näyttää paljon kuviaan tyttömäisemmältä, ja hillityn ulkokuoren alta paljastuu hyväntahtoinen, vahva nainen.

Itsetuntonsa hän paljastaa viimeistään silloin, kun nauraen toteaa, ettei koskaan saa Ilkalta tekstiviestejä.

– Sen sijaan soittelemme päivittäin. Itse inhoan tekstiviesti¬en näpyttelemistä, se on vaikeaakin näin pitkillä kynsillä, Elina näyttää.

Kymmenen vuotta kestäneen seurustelun aikana Elina on tietoisesti pitänyt matalaa profiilia ja ollut esillä vain juuri sen verran, kun miehen työ kansanedustajana, eduskunnan varapuhemiehenä tai ulkoministerinä on edellyttänyt. Ironista kyllä, viime kevään tekstiviestikohun ja miehensä erottamisen yhteydessä Elina sai osansa huomiosta tavalla, jota ei olisi ikinä osannut kuvitella. Alun perin kahden ihmisen välistä henkilökohtaista asiaa selvitti kohta koko kansa.

Moni mietti silloin, miten jaksaa nainen ja puoliso, joka tahtomattaan on joutunut kohun keskelle. Ja miten kestää suhde, jota niin koetellaan?

– Moni ihmettelee yhä, miksi en lähtenyt tästä liitosta. Mutta elämä ei ole niin mustavalkoista, sanoo Elina rauhallisesti.

Elina on tullut Turusta Helsinkiin eduskuntaan kiirehtineen miehensä kyydissä. Pariskunnalla on muutama päivä yhteistä aikaa, ennen kuin Elina lentää takaisin Saksaan. Hän työskentelee viikot it-alan yrityksessä Düsseldorfissa, hotellien suoravarausjärjestelmästä vastaavana sovelluspäällikkönä. Työ vaatii välillä 24-tuntista päivystystä. Viime aikoina uudet versiopäivitykset ovat venyneet niin, että Elinan syyskuuksi suunniteltu loma on siirretty lokakuulle.Vasta silloin hän voi kunnolla hengähtää yhdessä 15-vuotiaan Mariam-tyttärensä ja Ilkan kanssa.

Kohu oli kova paikka

Elina myöntää, että takana on rankka kevät ja kesä, vaikka hän onkin urheasti seisonut miehensä tukena. Ulkoministerin erottamisen jälkeiset kaksi viikkoa Elina vietti tiiviisti miehensä kanssa ensin Turussa ja myöhemmin Turun saaristossa mökillä, jonne he vetäytyivät rauhoittumaan ja miettimään tulevaisuutta. Tapahtumat käytiin läpi hämmentyneissä ja yllättyneissä tunnelmissa. Keskusteluissa punnittiin perusteellisesti rakkauteen, anteeksiantoon, luottamukseen ja toisen kunnioittamiseen liittyviä perimmäisiä kysymyksiä. Sen jälkeen niihin ei ole tarvinnut palata.

– Onhan tämä ollut kova paikka meille molemmille. Keväiset tapahtumat herättivät minussa voimakkaita tunteita, sellaisia, joita en tiennyt olevankaan. Mutta kun näin, miten lyöty mieheni oli, ei käynyt edes mielessä jättää häntä. Olisinko lyönyt jo lyötyä? Minulta on pyydetty anteeksi ja anteeksi olen antanut, Elina kuvailee tunteitaan.

– Jotkut ajattelevat varmaan, että minä olen se loukattu osapuoli, mutta en koe niin. Päinvastoin, kaiken jälkeen minulle tuli vahva olo, että tiedän, mikä meidän välinen suhteemme on. Silloin ei ole niin väliä, mitä muut siitä ajattelevat.

Elina kyllä myöntää, ettei taannoinen viestittely ollut mukavaa ja hän tietysti halusi selvittää asian perin pohjin. Hänen mielestään tapahtunut sai kuitenkin liian suuret mittasuhteet. Miehensä erottamista Elina pitää epäoikeudenmukaisena, sillä hänestä kyse oli yksityisasiasta, jonka ei olisi pitänyt vaikuttaa hyvin hoidettuun ministerin työhön.

– Ilkka on leikkimielinen hassuttelija ja nyt se kostautui. Työnsä hän kuitenkin hoiti moitteettomasti. Hänen teoissaan ei myöskään ole kyse mistään sellaisesta syvällisestä kanssakäymisestä, joka uhkaisi meidän liittoamme tai minua naisena. Meidän suhteemme on vakaalla pohjalla ja siinä on tärkeämpiä koossa pitäviä asioita, Elina sanoo.

Jotkut ehtivät tulkita Elinan kärsivällisyyttä niinkin, että ehkä tämä pariskunta on sopinut elävänsä kumpikin tahoillaan vapaata elämää. Sen Elina kumoaa.

– Kyllä uskollisuus on parisuhteen perusasia ja kaikista tärkeintä rakkaudessa on luottamus. Jos luottamus häviää, häviää kaikki muukin. En ole missään vaiheessa tuntenut, että luottamukseni olisi petetty.

Aluksi Ilkan seura jännitti

Elina tapasi miehensä kymmenen vuotta sitten Turun lentoasemalla, jossa hän työskenteli asiakaspalvelutehtävissä. Ilkka tuli kyselemään aikatauluja, ja muutaman päivän päästä he jo istuivat yhteisellä illallisella. Aluksi Elina oli varautunut, sillä hän tunsi kansanedustaja Kanervan vain julkisuudesta.

– Pakko myöntää, että minulla oli ennakkoluuloja. En ajatellut, että suhteestamme tulisi mitään pysyvää. Alkuvaiheessa hänen seuransa jännitti, mutta pian huomasin, että Ilkka on helposti lähestyttävä, ihmisläheinen ja karismaattinen mies. Opin tuntemaan hänet lämpimänä ja hyväsydämisenä ihmisenä.

Kaksi kiireistä ihmistä huomasi vähitellen viihtyvänsä hyvin yhdessä. Elinan pidättyväisyydestä kertoo kuitenkin, ettei hän suhteen kolmena ensimmäisenä vuonna esiintynyt julkisesti miehensä rinnalla. Suhde tuli viralliseksi Linnan juhlissa vuonna 2002, kun silloinen eduskunnan varapuhemies Kanerva esitteli seuralaisensa.

Elina sanoo, että he sopivat luonteiltaan hyvin yhteen eivätkä koe 20 vuoden ikäeroa ongelmana. Elinasta on päinvastoin helpottavaa, kun rinnalla on kokeneempi mies.

– Meidän on helppo olla yhdessä ja meillä on samanlainen huumorintaju. Olen itse melko rauhallinen, mutta tilanteen mukaan temperamenttiakin löytyy. Saatan suuttua, mutta myös lepyn nopeasti.

Suhteen suurimmat riidat syntyvät Elinan taipumuksesta myöhästellä.

– Kaava on aina sama: minulle huomautetaan asiasta, minä suu
tahdan ja mökötän aikani, kunnes asia on pois päiväjärjestyksestä, Elina kertoo.

Äiti hoitaa viikot tytärtäni

Ilkkaa ja Elinaa yhdistää myös avioero, jonka kumpikin on tahoillaan käynyt läpi. Ilkalla on liitostaan kaksi aikuista tytärtä, Laura ja Juulia, Elinalla teini-ikäinen Mariam.

– Omaan erooni ei liittynyt mitään dramatiikkaa. Solmin liittoni nuorena, olin vain 21-vuotias mennessäni naimisiin ja muuttaessamme Turusta Tukholmaan. Suoritin siellä aikuisoppilaitoksessa ruotsin kielen kursseja. Mariam syntyi Tukholmassa.

Liitto kesti viitisen vuotta. Suomeen palattuaan Elina sai töitä Finnairilta ja muutti yksinhuoltajana Helsinkiin.

– Mariamin isä asuu yhä Tukholmassa, ja tytär tapaa häntä harvoin. Sen sijaan Ilkasta on tullut tyttärelleni tärkeä aikuinen, vaikken osaakaan puhua hänestä Mariamin isäpuolena. Ilkka on kuitenkin ollut läsnä tyttäreni elämässä yli puolet hänen elinajastaan. He tulevat hyvin toimeen.

Myös Elina tulee toimeen Ilkan tyttärien kanssa.

– Hehän ovat jo aikuisia ihmisiä, mutta eivät uusperheen ihmissuhteet silti välttämättä aina helppoja ole. Meillä on tapana käydä koko perheen voimin yhdessä syömässä. Joskus käymme naisten kesken ostoksilla.

Viime aikoina perheessä on eletty riemukkaissa tunnelmissa, kun Juulia sai esikoislapsensa ja Ilkka Kanervasta tuli näin isoisä.

– Hän on tietysti innoissaan ensimmäisestä lapsenlapsestaan. Oma roolini on vielä hakusessa, Elina sanoo.

Elinalle ja Ilkalle oli suhteen alusta lähtien selvää, että lapsia ei hankita.

– Päätös on yhteinen. Kummallakin on jo lapset, emme halunneet aloittaa sitä pyöritystä uudelleen.

Elina on itse kotoisin perheestä, jossa on viisi lasta.

– Olemme tosi läheisiä ja kun olen Suomessa, tapaamme toisiamme melkein päivittäin. Isältäni kysyn yhä neuvoa kaikissa suurissa kysymyksissä.

Elinan äiti hoitaa Mariamia sillä aikaa, kun Elina työskentelee Saksassa.

– Äitini asuu viikot meillä tyttäreni kanssa. Voin tehdä työni rauhassa, kun tiedän, että Mariam on hyvissä käsissä. Hänen seuranaan on myös kultainennoutaja, neljän vuoden ikäinen Nuutti.

Molemmilla oma asunto

Sekä Ilkka että Elina ovat kotoisin Turusta, joka on yhä heidän kotipaikkansa. Molemmilla on siellä omat erilliset asuntonsa, mutta kun he ovat kaupungissa yhtä aikaa, he asuvat yhdessä jomman kumman kodissa.

– Yhteinen vapaa-aika kuluu ulkoillen ja usein ulkona syöden. Emme ole kumpikaan erityisiä keittiöihmisiä tai ruuanlaittajia. Minusta on vähitellen tullut kokonaan kasvissyöjä.

Elina on koko suhteen ajan pitänyt kiinni omasta työstään ja reviiristään, sillä hän sanoo viihtyvänsä hyvin myös yksin ja tyttärensä kanssa.

– Ilkastakin on ollut tärkeää, että minulla on oma työni ja omat menoni. Ilkan rinnalla olen kyllä päässyt kurkistamaan uusiin asioihin. Olen jonkin verran matkustanut hänen kanssaan. Se on ollut antoisaa, sillä matkoilla tutustuu aina kiinnostaviin ihmisiin.

Myös urheilutapahtumissa pariskunta on tuttu näky.

– Nautin urheilun seuraamisesta, vaikka en itse urheile nykyään lainkaan. Ilkka ja vanhempani pelaavat golfia. Kai minunkin täytyisi opetella.

Elina on tottunut siihen, että julkisesti liikkuessaan he harvoin saavat olla kaksin. Nykyisen parlamentin pitkäaikaisemmalla jäsenellä on laajat verkostot, ja selkään taputtelijoita ja neuvon kysyjiä riittää edelleen.

– Olen hyväksynyt sen, se kuuluu Ilkan ammattiin. Hänellä täytyy olla aikaa kuunnella ihmisiä. En voisi olla hänestä mustasukkainen.

Meistä on tullut läheisimpiä

Viime kuukausina Elina on elänyt todeksi kliseemäistä ilmaisua: aika parantaa haavat. Kaiken keskellä Elina päätti, että elämän on jatkuttava ja ihmisten ilmoille on palattava.

– En ole kovin masentuvaa tyyppiä. Ajattelin myös, etten ryhdy aristelemaan ihmisiä. Tärkeintä oli paluu normaaleihin arkirutiineihin. Ympäristön reagointi onkin ollut yllättävää. Ihmiset ovat antaneet arvon sille, että olemme kaikesta huolimatta jaksaneet yhdessä. Moni on tullut sanomaan, että tuossa suhteessa täytyy olla jotakin todellista, kun se on kaiken tämän kestänyt.

Eniten Elinaa on kantanut hänen puolisonsa optimismi ja positiivisuus.

– Ilkalla on kyky nousta vaikeistakin paikoista ja jatkaa elämää. Näinä kuukausina meistä on tullut vieläkin läheisimpiä. Suhteemme on vahvistunut ja yhteenkuuluvuuden tunne on nyt entistäkin suurempi. Vallalla tai asemalla ei ole mitään tekemistä aitojen tunteiden kanssa tai sen Ilkan kanssa, jonka minä olen oppinut tuntemaan.

Elina on jo pystynyt unohtamaan ikävät asiat.

– Eihän tästä suhteesta mitään tulisi, jos ne jäisivät vaivaamaan. Anteeksiantaminen sisältää sen, ettei käytä hyväkseen toisen heikkouksia tai virheitä. Se vaatii kypsyyttä, mutta on edellytys tasa-arvoisen suhteen jatkumiselle.

Elina ja Ilkka eivät ole suunnitelleet kihloja tai naimisiinmenoa, mutta tulevaisuuden he näkevät silti yhteisenä.

– Nyt meidän tärkein yhteinen projektimme on löytää ikioma saaristomökki jostain Turun lähettyviltä. Meri on meille kummallekin elementti, jonka äärellä rauhoitumme, Elina sanoo.

Elinan kännykkä soi. Ilkka siellä jo kyselee, koska saa viedä puolisonsa illalliselle.

Helsingin kirjamessujen ohjelmajohtajalla on monta muutakin rautaa tulessa. Kuva: Sanoma-arkisto
Helsingin kirjamessujen ohjelmajohtajalla on monta muutakin rautaa tulessa. Kuva: Sanoma-arkisto

Kun on aikaansaava, nuori ja menestynyt, ihmettelijöitä riittää.

Ronja Salmi, 25, on oman firmansa perustanut yrittäjä, joka on juontanut ja käsikirjoittanut lukuisia lasten- ja nuortenohjelmia sekä kirjoittanut viisi kirjaa. Hänet valittiin juuri Helsingin Kirjamessujen ohjelmajohtajaksi. Linnan juhliinkin Ronja on jo päässyt. Kaiken huipuksi Ronja sai juuri nimeään kantavan tv-ohjelman; sellaisesta haaveilee moni pidemmänkin uran tehnyt tv-kasvo.

Mitä mietit, Ronja Salmi? -ohjelman aiheet liikkuvat pillusta maailmanloppuun. Millaista palautetta olet saanut?

”Megapositiivista! Moni nuori nainen on tullut kiittämään sanoen, että on miettinyt samoja asioita. Joskus toki tulee ikävämpää palautetta vastaan. Hirvein palaute tulee vanhemmilta miehiltä. Heillä on joskus vähän vaikeaa. Ilmeisesti jo se, että olen nuori nainen, on epäammattimaisuuden merkki.”

Tosiaan, miten olet ehtinyt jo 25-vuotiaana niin monen alan menestyjäksi?

”Tämähän kaikkia tuntuu kiinnostavan: miten voin olla niin nuori. Itse en mieti ikääni. Mutta minulla on parin vuoden etumatka siksi, etten ole käynyt kouluja. Pääsin lukioikäisenä Ylen koululaistenohjelmien juontajaksi, ja olen oikeastaan sillä tiellä. Olen hoitanut aina työni tunnollisesti, ja sillä erottuu yllättävän usein joukosta. En ole missään Suomen paras, mutta olen aikaansaava ja ahkera.”

”En ole missään Suomen paras, mutta olen aikaansaava ja ahkera.”

Kerrot tekeväsi paljon ja intohimoisesti töitä; myös lomilla. Mitä mietit meistä tavallisista lössyköistä, jotka odottelemme tässä jo kesälomaamme?

”Jokainen käyttää aikansa miten parhaiten katsoo. En koe, että olisi minun oikeuteni ottaa kantaa muiden ajankäyttöön ja arvoihin.”

Olet Helsingin kirjamessujen uusi ohjelmajohtaja. Anna lukuvinkki!

”Vaikka Riikka Pulkkisen Paras mahdollinen maailma. Kuuntelin teoksen äänikirjana, ja se oli todella koskettava. Toivottavasti kirjoitan itsekin vielä yhtä hienon romaanin jonain päivänä.”

Mitä mietit, Ronja Salmi? TV1 maanantaisin klo 21.30

Kolmen firman pyörittäminen yhdistettynä lasten ja kodin hoitamiseen saivat Jenni Aholan uupumaan. – En tunnustanut itselleni, että olin haalinut ja hyväksynyt liikaa asioita kontolleni. 

Muotialan yrittäjä ja ex-malli Jenni Ahola, 42, kertoo, että ruuhkavuodet vaativat veronsa. Muutama vuosi sitten Jenni veti kolmea yritystä ja hoiti perheen lapsia Klaudiaa, 10, ja Kristiania, 6. Lisäksi aikaa kului Tampereen asuntomessualueella sijaitsevan 500-neliöisen omakotitalon hoitamiseen.

– Olin todella uupunut kaiken taakan alle. Jälkikäteen ajateltuna se oli liian iso paketti, Jenni kertoo.

– Olin silloin jopa anorektisen laiha. Olen nytkin hoikahko, mutta olin tästä seitsemän kiloa hoikempi. Pahimmassa vaiheessa ruoka ei vaan enää maistunut, mutta en luokittelisi tilannetta kuitenkaan anoreksiaksi. Sitä oli vain niin kierroksilla. Kun tulin töistä kotiin, tuntui kuin kotona olisi alkanut uusi työpäivä kodin- ja lastenhoidon parissa. Ei ollut sellaista hetkeä, että olisin istunut sohvalle ja lukenut lehteä tai katsonut telkkaria.

”Avioero sai minut havahtumaan, että minun on muutettava asioita.”

Jenni havahtui uupumukseen vasta, kun hän erosi aviomiehestään Ville Keskisestä 14 yhteisen vuoden jälkeen.

– Olen aina ollut sellainen persoona, joka haluaa tehdä asioita ja menestyä elämän eri osa-alueilla. En tunnustanut itselleni, että olin haalinut ja hyväksynyt liikaa asioita kontolleni. Avioero sai minut havahtumaan, Jenni kertoo.

Jenni johtaa nykyisin omaa mallitoimisto Promodelia ja Tommy Hilfigerin konseptimyymälää Lempäälän Ideaparkissa.

– Teen aika pitkää päivää yrittäjänä, mutta yrittäjyys tuo myös vapauksia. Kun lapset ovat luonani, teen lyhyempiä työviikkoja. Viikonloppuisin mennään lasten ehdoilla. Toteutamme viikonloppuisin yhden kivan jutun: menemme kylpylään tai vaikka pyöräretkelle, Jenni kertoo.

Lisäksi Jenni lähtee tyttärensä Klaudian kanssa pian kahdestaan Pariisiin.

– Hän sai päättää 10-vuotislahjaksi matkan johonkin Euroopan kohteeseen. Kesällä lähden koko perheen kanssa Kreikan Santorinille.

Liikunnan iloa

Avioeron jälkeen Jenni ja ex-mies myivät omakotitalon. Jenni muutti hetkeksi vuokralle, kun hän alkoi rakentaa omaa omakotitaloa. Samalla uusiksi menivät elämäntavat.

– Päätin, että rauhoitan elämäni ja panostan asioihin, jotka tuovat minulle iloa, hyvinvointia ja jaksamista, Jenni kertoo.

”Liikunta auttoi minut takaisin jaloilleni. Kaikki on nyt tasapainossa.”

Nuoresta asti liikunnallinen Jenni ohjasi parikymppisenä ryhmäliikuntatunteja, mutta ruuhkaisina vuosina liikunta jäi vähemmälle. Nyt liikunnan ilo on löytynyt uudestaan.

– Liikunta auttoi minut takaisin jaloilleni. Kaikki on nyt tasapainossa: olen treenannut sopivasti, syönyt äärettömän terveellisesti ja muistanut pitää riittävästi lomaa.

Jenni pyrkii liikkumaan kolmesti viikossa. Nyt Jenni tosin on kuukauden pakkolevolla.

– Juoksin talven nastalenkkareilla, enkä tajunnut, että akillesjänteet kipeytyivät. Olin juuri ortopedillä, joka laittoi kortisonipistokset akillesjänteisiin.

Oma unelmatalo

Jenni kertoo, että nyt elämässä on kaikki hyvin. Yksi iso ilonaihe on vuosi sitten valmistunut omakotitalo. Tampereen ja Lempäälän rajalla Vuoreksessa sijaitsevassa korkeakattoisessa talossa on lähes 200 neliötä.

– Talo on kauniilla tontilla. Olohuoneen ikkunat avautuvat metsämaisemaan. Iso eteinen on viiteen metriin auki, ja katossa on kultainen valaisin. Eteisen loppupuolella on lasikäytävä, jossa lattia ja kaiteet ovat kokonaan lasia, Jenni kertoo.

– Kohta funkkishenkinen talo rapataan valkoiseksi ja siihen tulee mustia kontrasteja. Pääpihalta puuttuu vielä mustat industrial-tyyliset kierreportaat, jotka nousevat lähes 30-neliöiselle aurinkoterassille. Kun itse saa aikaiseksi näin isoja asioita, talosta nauttii valtavasti.

”Kun taloudesta ei tarvitse huolehtia, voin keskittyä muuhunkin, kuten lapsiin ja liikuntaan.”

Jennillä ei ole alan koulutusta, mutta häntä pyydetään usein suunnittelemaan muidenkin asuntoja.

– Yrittäjänä pohdin koko ajan, missä jutuissa voisin olla mukana. Asunto- ja sisustusala on tulevaisuudessakin vahva vaihtoehto, Jenni kertoo.

– Yrittäjänä minun pitää tehdä nyt jo rahat, joilla elän eläkepäivinä. Vaateliikkeelläni menee hyvin, ja mietin parhaillaan, miten sijoittaisin järkevästi sieltä tulleita rahoja.

Jennille on tärkeää olla taloudellisesti itsenäinen.

– Kun taloudesta ei tarvitse huolehtia, voin keskittyä muuhunkin, kuten lapsiin ja liikuntaan.

Jennin seuraava projekti liittyy hyvinvointiin: hän lanseeraa pian oman naisille suunnatun terveysjuoman.

– Se on ikäisilleni ja minua vanhemmille liikunnallisille naisille suunnattu juoma, Jenni paljastaa Jussi 69:n Reburn-juoman lanseerausjuhlissa.