Vaikka Jarppi Leppälän ja Jukka Hildénin (oik.) Duudson-temput vievät miehet vaaratilanteisiin, Jukka tunnetaan Duudsoneissa miehenä, joka aina huolehtii muista. Kuva: Jonna Öhrnberg
Vaikka Jarppi Leppälän ja Jukka Hildénin (oik.) Duudson-temput vievät miehet vaaratilanteisiin, Jukka tunnetaan Duudsoneissa miehenä, joka aina huolehtii muista. Kuva: Jonna Öhrnberg

Jukka Hildén kertoo uudessa Duudsonit-kirjassa isänsä taistelusta alkoholismia vastaan. Isän elämä oli päättyä jo ennen kuin Jukka syntyi, ja toisen kerran se oli katkolla Jukan ollessa parikymppinen.

Jukka Hildén, 34, kertoo tänään ilmestyneessä Duudsonit-kirjassa isänsä alkoholismista. Kirjan mukaan Jukan lapsuus ei ollut helppo, ja Jukka itse kuvailee sitä sanoilla "se oli mitä oli".

– Kun kirjoitin ylioppilaaksi, faija sortui uudestaan dokaamaan. Se oli hirveää aikaa. Yritin lukea ylioppilaskirjoituksiin, ja faija oli niin huonossa kunnossa, että joi eau de colognea ja laattaili verta. Mäkin yritin viedä sen katkolle, mutta ei se onnistunut. Sitä kesti pari vuotta, Jukka Hildén muistelee Jani Niipolan kirjoittamassa Härmästä Hollywoodiin – tositarina Duudsoneista -kirjassa.

Jukan mukaan hänen isänsä juominen loppui lopulta lääkärin suoriin sanoihin: "Jos otat vielä yhdenkin ryypyn, maksasi hajoaa ja sinä kuolet."

– Siinä vaiheessa faija heräsi. Ja siitä päivästä lähtien hän on ollut selvinpäin. Ei ole dokannut eikä polttanut. Ja urheilee tosi paljon, Jukka kertoo kirjassa.

Äiti pelasti isän kallioilta

Kirjasta selviää myös, että Jukan isän elämä oli vähällä loppua, ennen kuin Jukka edes syntyi. Isä oli alkoholisoitunut, liikkui väärissä porukoissa ja päätyi usein tappeluihin ja putkaan.

70-luvun lopulla hän oli jo päättämässä päiviään Helsingin Meilahden kallioilla, mutta yllättäen paikalle sattui sairaanhoitajatyttö. Tämä sai puhuttua miehen pois kallioilta. Nainen oli Jukan äiti.

– Siitä päivästä lähtien faija oli kuivilla melkein kaksikymmentä vuotta. Hienoa on se, että isä on näistä lähtökohdista pystynyt luomaan itselleen onnellisen elämän, joka hänellä on nyt. Sitä mä arvostan, Jukka kertoo kirjassa.

Ristiriitainen rooli vastuunkantajana

Jukka tunnetaan Duudsoneissa miehenä, joka huolehtii aina, että muilla on asiat hyvin. Hänet tunnetaan myös empaattisuudestaan ja oikeudenmukaisuudestaan. Rooli ja luonteenpiirteet ovat perua lapsuudesta, sillä Jukka oli jo silloin vastuunkantaja. Hän huolehti paitsi isästään myös veljestään.

Jukka oli myös äitinsä uskottu. Nuorena hän sai esimerkiksi tietää vanhempiensa erosta ennen muita, ja hänen piti salata asia puoli vuotta.

– On tosi epäreilua tehdä lapselle niin, Jukka sanoo kirjassa.

– Vähän myöhemmin sain äidiltä kirjeen, jossa hän kiitti minua kaikesta, mitä olen perheen eteen tehnyt.

Jukka myöntää, että vastuunkantajan rooli on tuntunut raskaalta, mutta samalla on hän ollut  ylpeä äitinsä osoittamasta luottamuksesta. Jukka korostaa kirjassa myös sitä, miten hänen äidillään on aina riittänyt lämpöä ja rakkautta.

Jani Niipola: Härmästä Hollywoodiin – tositarina Duudsoneista (Johnny Kniga) ilmestyi 21.10.2014

Lue myös:

Duudson-Jarppi kertoo amputoidun peukalonsa taustat: "Olin viikon kuollut peukalo kädessä"

Jukka Hilden ja Jarppi Leppälä: "Emme riitele edes raha-asioista"

10 kiloa laihtunut Duudson-Jarppi suostuu yhä tikkatauluksi

 

Lisää aiheesta:

Pate Mustajärven kahden vuoden ryyppyputki: haki tukea Apulannan Sipeltä juuri ennen sydänkohtausta

Absolutisti Tommy Lindgren: "Isän juominen tuntui sietämättömältä"

Neon 2 -yhtyeen Jussi Rainion rankka 90-luku: itsemurhayritys ja alkoholismi

Neljät häät Suomi -ohjelman morsiamen puvulla on liikuttava tarina. Juhlavieraiden arvioita tausta ei höllennä.

Neljät häät Suomi -ohjelmassa neljä toisilleen ennestään tuntematonta morsianta pääsee vieraiksi toistensa häihin. Kukin morsian arvioi häät pisteyttämällä. Pisteitä annetaan niin juhlapaikasta, hääpuvusta, ruuasta kuin tunnelmasta. Parhaat pisteet saanut morsian voittaa kumppaninsa kanssa häämatkan.

Tänään nähtävässä jaksossa yksi illan morsiamista kertoo avioituvansa edesmenneen serkkunsa hääpuvussa.

– Serkkuni piti mennä 2007 naimisiin, mutta hän sairastui vakavasti ja heidän häät jouduttiin peruuttamaan.  2011 mun serkku kuoli. Ajattelin, että nyt serkkuni on jollakin tavalla häissä mukana, Marianne kertoo jakson muille morsiamille Sabahille, Jonnalle ja Elisalle.

Edesmenneen serkun puvun käyttäminen on kolmikon mielestä ihana ajatus ja hieno ele. Yksi asia kuitenkin mietityttää porukkaa:

– Toivottavasti serkulla on ollut hyvä tyylitaju, Elisa sanoo.

”Ehkä olisi ollut järkevämpi valita itselle sopiva puku eikä ottaa toisen valitsemaa ja itselle sopimatonta pukua.”

Kun Marianne kävelee alttarille, muut morsiamet eivät näytä innostuneilta. Puku ei herätä hurraahuutoja, ja puheet kauniista eleestä unohtuvat nopeasti.

– Puvulla on tosi kaunis tarina, mutta ei se ole ihan mun tyyppinen hääpuku. En itse pukisi sellaista päälleni, Jonna kertoo.

– Se näytti roolipuvulta. Prinsessapuvulta näytelmästä, Elisa sanoo.

– Mun mielestä siinä oli vähän liikaa kaikkea. Oli ruusua, rypytystä ja nauhaa… Ei ollut mun mieleinen, Sabah toteaa.

Elisan mielestä Mariannen hääpukuvalinta oli suorastaan sopimaton.

– Ehkä olisi ollut järkevämpi valita itselle sopiva puku eikä ottaa toisen valitsemaa ja itselle sopimatonta pukua, hän sanoo.

Katso jutun yllä olevalta videolta, miten Sabah, Jonna ja Elisa kommentoivat Mariannen pukua! 

Neljät häät Suomi -ohjelma nähdään keskiviikkoisin klo 21 Livillä. Me Naiset ja Liv kuuluvat samaan Sanoma-konserniin.

Oman äidin neuvo siitä, että työ on paras lääke, auttaa Aira Samulinia surussa.

Aira Samulinin, 91, tytär on kuollut.

– Tyttäreni Pirjo on kuollut. Kaikki on kesken, hautajaiset ja muut, Aira kertoo.

Pirjo-tytär sairasti pitkään skitsofreniaa. Hän menehtyi muutama viikko sitten. Tuolloin Aira ei päässyt paikalle, koska oli matkoilla. 

– Me elettiin yhdessä 71 vuotta, hän kuitenkin sanoo.

Tytär sai skitsofreniadiagnoosin teini-iässä ja oli laitoshoidossa 50 vuotta. Vuosien aikana Aira vieraili hänen luonaan aktiivisesti. Kuukausittaisista visiiteistä kertyi ainakin 500, ehkä jopa tuhat kertaa, Aira laskee.

Työ jatkuu

Hiljattaisen suru-uutisen johdosta tunteet ovat vielä sekavat.

– Turha yrittää muutamalla sanalla kuvailla.

”Äiti sanoi aina, että työ on paras lääke.”

Menetys ei ole vierasta Airalle. Hänen oman äitinsä kahdeksasta lapsesta vain kolme kasvoi aikuisiksi.

– Äiti sanoi aina, että työ on paras lääke. Hoidan työni ja käyn tilaisuuksissa, Aira toteaa Specsaversin tilaisuudessa.

Hänen kesänsä on kulunut Hyrsylänmutkassa sijaitsevan matkailuyrityksen parissa.

Tanssikoulu pystyyn yhdessä

Aira kertoo, että Pirjo-tytär oli hänen elämässään ”mahdottoman vaikuttava” henkilö.

– Hän viitoitti mun tieni. Läksin tekemään töitä hänen kanssaan, ja sitten hänen mielensä murtui. Minä olen jatkanut, Aira viittaa tanssikouluunsa.

Airalla on myös poika Jari, joka hänkin on kärsinyt mielenterveyden ongelmista.