Me Naiset
|
inka simola
Cheekin kaksosveli Jere Tiihonen tunnetaan myös vapaaottelijana. Kuva: Sanoma-arkisto / Panu Rissanen
Cheekin kaksosveli Jere Tiihonen tunnetaan myös vapaaottelijana. Kuva: Sanoma-arkisto / Panu Rissanen

Jere Tiihonen kertoo Yön sankarit -kirjassa hurjasta nuoruudestaan ja kotoa saamastaan mallista.

Cheekin eli Jare Tiihosen kaksosveli Jere Tiihonen, 33, kertoo tänään ilmestyneessä Yön sankarit – kasvoja punaisen köyden takaa rankasta nuoruudestaan ja työstään portsarina.

Jere kertoo saaneensa miehen mallin isältään, jota hän kuvailee lämpimäksi ja vahvaksi alfaurokseksi. Isä oli Jerelle iso auktoriteetti. Jeren ja Jaren isä kuoli 72-vuotiaana vuonna 2012.

– Tärkeimmät hänen korostamansa arvot olivat ”veljeä ei jätetä” ja "takaisin lyödään, jos tilanne sen vaatii”. Muistan, että iskä opetti meitä lyömään sohvatyynyihin ollessani vasta viisivuotias. Hän yritti sillä tavalla kasvattaa meitä miehiksi, Jere kertoo Teemu Potapoffin kirjoittamassa kirjassa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Jeren mukaan isän kasvatusmetodit vaikuttivat myös siihen, että veljekset päätyivät tappelemaan kaduille kotikaupungissaan Lahdessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Hän ei ehkä ajatellut loppuun asti sitä, kuinka tilanne muuttuu, kun meistä tulee vanhempia. Lapsena nujutessamme ketään ei sattunut oikeasti. Silloin hän vain naureskeli: ”pojat ovat poikia". Tilanne muuttui, kun olimme aikuisuuden kynnyksellä, mutta homma jatkui samanlaisena. Siinä vaiheessa se ei enää ollutkaan niin hyvä juttu, mutta ei iskä koskaan tuominnut sitä tappelemista.

Jere sanoo kokeneensa lapsuuden "lämpinämä ja turvallisena", vaikka saikin remmistä ja tukkapöllyä, jos ei käyttäytynyt kunnolla.

Halusi tarkkikselle, joutui sairaalahoitoon

Kirjan mukaan Jeren lyhyt pinna ja tappelualttius johtivat huonoon koulumenestykseen, ja hän saikin potkut peruskoulusta. Jere pyysi, että pääsisi tarkkailuluokalle, mutta opettajat eivät halunneet häntä sinne aggressiivisen käytöksen takia.

– Sen sijaan minut passitettiin sairaalahoitoon. Siellä tutkittiin, olenko hullu. Vuotta myöhemmin pääsin sorittamaan peruskoulun loppuun kansanopistossa.

"Oman juttunsa" Jere löysi vasta kolmekymppisenä, kun pääsi opiskelemaan urheiluhierojaksi. Hierojan työn ohella Jere on tehnyt portsarin töitä viitisen vuotta. Hän haaveili ovimiehen hommista jo aikaisemminkin, muttei saanut järjestyksenvalvojakorttia nuoruuden hölmöilyjensä takia.

– Onneksi minulla oli apunani konkariportsari, joka takasi viranomaisille, että olen muuttunut mies. Myös itse koin kypsyneeni, joten pelkoa hermojen menettämisestä ei ollut enää samalla tavalla kuin aiemmin.

Teemu Potapoff & Julius Konttinen: Yön sankarit – kasvoja punaisen köyden takaa (Docendo 2015) ilmestyi 2.9.2015. Kirjaan on koottu viidentoista portsarin tarinat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla