Cheekin kaksosveli Jere Tiihonen tunnetaan myös vapaaottelijana. Kuva: Sanoma-arkisto / Panu Rissanen
Cheekin kaksosveli Jere Tiihonen tunnetaan myös vapaaottelijana. Kuva: Sanoma-arkisto / Panu Rissanen

Jere Tiihonen kertoo Yön sankarit -kirjassa hurjasta nuoruudestaan ja kotoa saamastaan mallista.

Cheekin eli Jare Tiihosen kaksosveli Jere Tiihonen, 33, kertoo tänään ilmestyneessä Yön sankarit – kasvoja punaisen köyden takaa rankasta nuoruudestaan ja työstään portsarina.

Jere kertoo saaneensa miehen mallin isältään, jota hän kuvailee lämpimäksi ja vahvaksi alfaurokseksi. Isä oli Jerelle iso auktoriteetti. Jeren ja Jaren isä kuoli 72-vuotiaana vuonna 2012.

– Tärkeimmät hänen korostamansa arvot olivat ”veljeä ei jätetä” ja "takaisin lyödään, jos tilanne sen vaatii”. Muistan, että iskä opetti meitä lyömään sohvatyynyihin ollessani vasta viisivuotias. Hän yritti sillä tavalla kasvattaa meitä miehiksi, Jere kertoo Teemu Potapoffin kirjoittamassa kirjassa.

Jeren mukaan isän kasvatusmetodit vaikuttivat myös siihen, että veljekset päätyivät tappelemaan kaduille kotikaupungissaan Lahdessa.

– Hän ei ehkä ajatellut loppuun asti sitä, kuinka tilanne muuttuu, kun meistä tulee vanhempia. Lapsena nujutessamme ketään ei sattunut oikeasti. Silloin hän vain naureskeli: ”pojat ovat poikia". Tilanne muuttui, kun olimme aikuisuuden kynnyksellä, mutta homma jatkui samanlaisena. Siinä vaiheessa se ei enää ollutkaan niin hyvä juttu, mutta ei iskä koskaan tuominnut sitä tappelemista.

Jere sanoo kokeneensa lapsuuden "lämpinämä ja turvallisena", vaikka saikin remmistä ja tukkapöllyä, jos ei käyttäytynyt kunnolla.

Halusi tarkkikselle, joutui sairaalahoitoon

Kirjan mukaan Jeren lyhyt pinna ja tappelualttius johtivat huonoon koulumenestykseen, ja hän saikin potkut peruskoulusta. Jere pyysi, että pääsisi tarkkailuluokalle, mutta opettajat eivät halunneet häntä sinne aggressiivisen käytöksen takia.

– Sen sijaan minut passitettiin sairaalahoitoon. Siellä tutkittiin, olenko hullu. Vuotta myöhemmin pääsin sorittamaan peruskoulun loppuun kansanopistossa.

"Oman juttunsa" Jere löysi vasta kolmekymppisenä, kun pääsi opiskelemaan urheiluhierojaksi. Hierojan työn ohella Jere on tehnyt portsarin töitä viitisen vuotta. Hän haaveili ovimiehen hommista jo aikaisemminkin, muttei saanut järjestyksenvalvojakorttia nuoruuden hölmöilyjensä takia.

– Onneksi minulla oli apunani konkariportsari, joka takasi viranomaisille, että olen muuttunut mies. Myös itse koin kypsyneeni, joten pelkoa hermojen menettämisestä ei ollut enää samalla tavalla kuin aiemmin.

Teemu Potapoff & Julius Konttinen: Yön sankarit – kasvoja punaisen köyden takaa (Docendo 2015) ilmestyi 2.9.2015. Kirjaan on koottu viidentoista portsarin tarinat.

Liikunta on yhä tärkeä osa Virpi Sarasvuon arkea, vaikka hän ei enää ehdikään liikkua entiseen malliin.

Entistä huippuhiihtäjä Virpi Sarasvuota nähdään harvoin parrasvaloissa. Eilen hän saapui Urheilugaalaan ilman puolisoaan Jari Sarasvuota.

– Työskentelen yrittäjänä. Sain juuri viime viikolla postissa valmentajan ammattitutkinnon paperit. Kasailen siihen liittyvää materiaalia valmiiksi, Virpi kertoi kuulumisiaan.

Virpi kertoi, että liikunta on yhä tärkeä osa hänen arkeaan.

– Liikun aktiivisesti, vaikka riippuu tietysti mihin vertaa. Urheilu-ura oli täysin eri elämä ja eri vaihe. Olisi tietysti kauhean kätevää, jos olisin nykyisessä arjessa yhtä hyvässä kunnossa kuin ammattiaikoina.

Virpillä ja Jarilla on kaksi yhteistä tytärtä, joiden elämää nainen ei halunnut tarkemmin kommentoida.

Gaalailtaan hän suhtautui odottavin mielin.

– Täällä on paljon ihmisiä, joita ei muuten tapaa. Elämä on aika lailla työtä ja arkea muuten.

Arttu Wiskarin mukaan pienet arjen muutokset ovat tärkeimpiä. 

Laulaja Arttu Wiskari on tehnyt vuoden ajan muutoksia hyvinvointiinsa.

– Aloitin pienten muutosten tekemisen viime vuoden alussa. Aloin liikkua ja katsoa ruokavaliossa pieniä juttuja. Kesän söin ja join miten halusin ja olin ihan puhki.

Syksyn alussa laulaja aloitti tipattoman ja aloitti treenaamaan personal trainerin kanssa.

– Neljän kuukauden tipaton oli iso muutos, ja sen aikana tein lisää pieniä muutoksia. Kun ne olivat hallussa, päätin tipattoman häämatkamme ajaksi, viime kesänä lastensa äidin kanssa avioitunut Arttu kertoo.

”Kaikki perheenäidit tietävät, miten vaikea säännöllisten liikunta-aikojen järjestäminen on.”

Arkisin Arttu tekee musiikkia ja hoitaa 2- ja 4-vuotiata lapsia kotona. Viikonloput hän keikkailee.

– En ole oikein ikinä lomalla. Kaikki perheenäidit tietävät, miten vaikeaa säännöllisten liikunta-aikojen järjestäminen on. Joskus pitää mennä salille aamulla, joskus illalla. Saatan usein mennä salille vasta yhdeksältä. Se, että jaksaa raahautua sinne, on pääjuttu. En aseta itselleni mitään älyttömiä tavoitteita, jotka saavutettuani repsahdan.

Arttu ei seuraa tarkasti kilojen tippumista, vaan yrittää vaalia pieniä muutoksia arjessaan.

– Eilen tehtiin kotona taas terveellistä safkaa. Paistoimme kasviksia, pinaattia ja lihaa.

Keikkalavojen lisäksi Wiskari nähdään Supermarsu-elokuvassa, joka saa ensi-iltansa ensi viikolla. Laulaja pitää päähenkilö Emilian isäpuolen Pertin roolia lähes luonneroolina.

– Pertissä on noin puolet Arttu Wiskaria. Vähän hömelömpi versio meikäläisestä se on.