Hollywood sai uuden ykkösparin, kun näyttelijät Charlize Theron, 38, ja Sean Penn, 53, rakastuivat tunnettuaan toisensa 18 vuotta. – En ole koskaan unelmoinut avioliitosta, Charlize sanoo.

Entisen ballerinan liikkeissä on kissamaista sulavuutta, kun Charlize Theron, 38, pujahtaa sviittiin Malibun Bel Air Clubissa.

Herkästä olemuksestaan huolimatta näyttelijä ei ole mikään hempeä runotyttö. Hän kiroilee kuin merimies ja naukkailee silloin tällöin tequilaa.

Paraikaa Charlize opettelee surf­faamaan ja pelaa golfia äitinsä mieliksi.

– En halua katua kuolinvuoteellani, että en elänyt elämääni täysillä, Charlize ­sanoo.

Myös kuumat ­romanssit kuuluvat Charlizen täysillä ­elämisen filosofiaan.

– Pidän miehistä ja haluan useita prinssejä elämääni. On vaikea määritellä, mikä tietyssä miehessä viehättää tai miksi jokin suhde toimii. Kyse on kemiasta, jota ei voi pukea sanoiksi. Elämän ­kauneus onkin juuri selittämättömissä asioissa.

Charlize Theronin ja Sean Pennin ystävyys syveni rakkaudeksi.

Uutta elokuvaansa esittelevä Charlize juttelee sanojaan sensuroimatta ja vaikuttaa avoimelta, mutta varoo samalla paljastamasta tunteitaan liikaa. Se, että ­nainen on ­umpirakastunut, ei näy mitenkään hänen olemuksessaan.

Ulkopuolisille tuli yllätyksenä, kun Charlizen 18 vuotta kestänyt tuttavuus näyttelijä Sean Pennin, 53, kanssa lämpeni romanssiksi viime vuoden lopulla. ­Onhan näyttelijöillä 15 vuotta ikäeroa, ja Charlize on aiemmin viihtynyt ikäistensä söpöläisten kainalossa. Sen sijaan Seanille nuori vaalea kaunotar on kuin uusi ­sulka hattuun.

Seurustelusuhteeseen ryhtyminen oli suuri askel, jota Charlize ei ottanut ­harkitsemattomasti.

– Meidän piti pohtia sitä, mutta lopulta päätös oli vaivaton ja kaikki tapahtui luontevasti. Läheiseni näkevät, miten suhde on vaikuttanut minuun, se on ­tehnyt elämästäni paremman, hän sanoi äskettäin Voguessa.

Charlizella ja Seanilla on paljon ­yhteistä: he ovat kiinnostuneita politiikasta, lapsirakkaita ja hyvässä asemassa Hollywoodissa. Kumpikin voitti Oscarin vuonna 2004, Charlize elokuvasta Monster – Aileen Wuornos ja Sean tuolloin ­rikosdraamasta Mystic River. Seanilla on kaksi lasta ex-vaimonsa Robin Wright-Pennin kanssa, kun taas Charlize on ­kaksivuotiaan adoptiopojan äiti.

Charlize adoptoi Jacksonin jäätyään sinkuksi 9 vuoden suhteesta.

Rakkauselämässä kumpikin tunnetaan pitkien suhteiden tyyppinä. Charlize on seurustellut muun muassa Third Eye Blind -laulajan Stephan Jenkinsin sekä näyttelijä Stuart Townsendin kanssa. Yhdeksänvuotinen suhde Stuartiin päättyi vuonna 2010, ja heti eron jälkeen Charlize adoptoi poikansa Jacksonin. Hän on sanonut, ettei erilainen näkemys perheestä kuitenkaan ollut eron syy.

Charlizesta vanhemmuus on tuntunut paremmalta kuin hän osasi kuvitella.

– Saan pojaltani energiaa tehdä enemmän asioita, olla luovempi ja kysyä vaikeita kysymyksiä. ­Samalla toivon, että saisin nukkua enemmän, hän virnistää.

Ei avioliitolle

Charlize ei kaipaa hääkellojen kuminaa ollakseen onnellinen.

– Olen aina viihtynyt parisuhteessa, mutta en usko viettäväni loppuelämääni yhden ja saman miehen kanssa. Ihmiset tulevat elämääni tietyksi ajaksi. Olisi ahneutta ajatella, että miehen pitäisi ­olla rinnallani kunnes kuolema meidät erottaa. Olen kiitollinen ystävistäni ja rakastajistani. Elämääni on mahtunut uskomattomia rakkauksia, mutta en ole ­koskaan unelmoinut avioliitosta.

Charlize kunnioittaa äitinsä Gerdan mieli­piteitä.

Suhtautuminen liittyy ainakin osittain Charlizen lapsuudenkokemukseen. Charlie-isällä oli alkoholiongelma, ja ­äiti Gerda ampui miehen, kun tämä hyökkäsi äidin kimppuun aseen kanssa. Charlize oli 15-vuotias todistaessaan isänsä väkivaltaisen kuoleman.

– Vanhempieni avioliitto ei todellakaan ollut hyvä esimerkki, mutta avioerokaan ei ollut hyväksytty vaihtoehto. Teemme monia asioita vain koska meiltä odotetaan tiettyä käytöstä. Itse yritän elää omien arvojeni mukaan. Olen ­onnellisessa asemassa, kun perheeni ei pidä minua ­likaisena huorana, vaikken ole naimisissa.

Aiemmassa haastattelussaan Charlize on kuitenkin vakuuttanut, että ei ole avioliittoa vastaan.

– Kun äitini halusi uudelleen naimisiin, minä saattelin hänet alttarille. Se oli hieno kokemus. Minua kuitenkin häiritsee kirkon ja valtion kielteinen asenne samaa sukupuolta olevien avioliittoon, moni ystäväni ei siksi pääse naimisiin, vaikka on perustanut perheenkin. En ­halua elää yhteiskunnassa, jossa kaikilla ei ole samoja oikeuksia. Ehkä se on suurin syy, miksi en mene naimisiin.

Sean puolestaan on ollut naimisissa kahdesti. Äkkipikaisen Pennin ja ­Madonnan suhteesta muistetaan lähinnä väkivaltaiset yhteenotot.

Charlize on Madonnan tapaan hyvin suorapuheinen, eikä pyytele anteeksi mielipiteitään.

Kaksivuotiaan kiroilukontrollia

Charlizen suorapuheisuus on kasvatuksen peruja, hänen äitinsäkin on samanlainen totuuksien laukoja. Näyttelijä kunnioittaa äitinsä mielipiteitä, ja naisilla on läheiset välit. Tänä vuonna äiti nähtiin Charlizen vierellä Oscar-gaalassakin.

– Meillä on tervehenkinen suhde. Äiti on hauska ja pidän hänestä, mutta hän ei yritä olla kaverini. Joidenkin elokuvieni hän on sanonut olevan täyttä sontaa, mutta arvostan hänen rehellisyyttään. Uskon häntä silloinkin, kun hän sanoo pitävänsä jostain työstäni.

Charlizen ura alkoi tyttöystävärooleista, mutta Monster – Aileen Wuornos -leffasta tuli sen käännekohta. Roolia varten Charlize lihoi 15 kiloa, poistatti kulmakarvansa ja puki suuhunsa tekohampaat. Charlize alettiin nähdä vakavasti otettavana näyttelijänä.

– Haluan kehittää itseäni jokaisessa uudessa projektissa, mutta en koskaan osannut unelmoida tällaisesta urasta.

Charlizen mukaan hänen asenteensa työhön ei ole muuttunut äitiyden vuoksi. Hänen uusimman elokuvansa Miljoona tapaa kuolla lännessä on kirjoittanut ja ohjannut roisista huumoristaan tunnettu Seth McFarlane.

– Kaikki näyttelijät eivät halua esiintyä synkkäaiheisissa elokuvissa, kun ovat saaneet lapsia. Se ei ole minun ­tapani reagoida vanhemmuuteen. ­Tämä leffa on juuri minun huumoriani  ja pidän myös Sethin animaatio­sarjasta Family guy. Poikani katsoo sitä liikaakin: kirosanatulvan vähentämiseksi minun on pitänyt rajoittaa sarjan katselua!

Kun länkkäri nyt tulee ensi-iltaan, Charlize on jo uusien haasteiden parissa. Mad Max -elokuva Fury Road saatiin ­kuvattua Australiassa ja Namibiassa, ja seuraavaksi on vuorossa yhteistyö Sean Pennin ohjaamassa The Last Facessa. Kun juttu kääntyy Seaniin, Charlize ­vetäytyy takaisin kuoreensa.

– Hyvä yritys, Charlize nauraa ja hipsii huoneesta yhtä vaivihkaa kuin tulikin

Charlize Theron

■ Näyttelijä syntyi 7.8.1975 Benonissa, Etelä-Afrikassa. Jätti lupaavan balettitanssijan uran polvivamman takia.

■ YK:n rauhan­lähettiläs vuodesta 2008.

■ Tunnetuimpia elokuvia The Italian Job, Monster – Aileen Wuornos, Hancock, Prometheus. Miljoona tapaa kuolla lännessä ensi-illassa 30.5.

Jenna Rantonen on ollut työttömänä vuodesta 2014 asti. Hänen mielestään aktiivimalli on loukkaus työttömiä kohtaan. ”Teen kaikkeni työllistyäkseni. Siitä huolimatta paskaa tulee niskaan.”

Jos joku asia on puhuttanut suomalaisia vuonna 2018 niin työttömyysturvan aktiivimalli – eikä se ole mikään ihme.

Aktiivimalli vaikuttaa valtavan monen suomalaisen elämään. Suomessa oli huhtikuussa noin 233 000 työtöntä. Huhtikuussa hieman alle puolet heistä menetti työttömyystukiaan 4,65 prosenttia, koska ei pystynyt täyttämään tammi–maaliskuussa aktiivimallin ehtoja.

Aktiivimallia on kritisoitu monin sanoin. Sitä on kutsuttu esimerkiksi rankaisukeinoksi, joka ei aidosti auta ketään työllistymään.

Samoin mallista ajattelee myös 22-vuotias Jenna Rantonen. Lahtelainen Jenna on yksi niistä, joiden työttömyystukea aktiivimalli on rokottanut, vaikka hän hakee aktiivisesti töitä.

– Olen tehnyt ja teen kaikkeni työllistyäkseni. Siitä huolimatta paskaa tulee niskaan, koska en onnistunut täyttämään aktiivimallin ehtoja. En usko, että malli auttaa ketään työllistymään. Minulle se ei ole ainakaan niin tehnyt, Jenna kertoo.

Satojen työhakemusten vuodet

Jenna valmistui vuonna 2014 lähihoitajaksi. Lonkkien virheasennon takia hän kärsii kovista kivuista selässä ja alaraajoissa. Kipujen takia fyysinen hoitotyö ei kuitenkaan onnistu.

– Olen tilanteessa, jossa en tarvitse sairauslomaa, mutta en voi tehdä koulutustani vastaavaa työtä terveyteni takia, Jenna kertoo.

Valmistumisensa jälkeen Jenna on tehnyt pari lyhyttä pätkää oman alansa töitä. Sen lisäksi hän on osallistunut työkokeiluihin ja opiskellut hammashoitajaksi puoli vuotta. Suurimmaksi osaksi Jenna on viimeiset neljä vuotta ollut työttömänä. Oman arvionsa mukaan hän on vuosien aikana lähettänyt satoja työhakemuksia.

”Ajatus opiskelusta antaa vähän valoa muuten toivottomalta tuntuvaan tilanteeseen.”

Tälläkin hetkellä Jenna etsii työpaikkoja viikoittain. Sopivia paikko ei kuitenkaan ole juuri tarjolla.

– Selkäni rajoittaa työnhakua. Voin tehdä vain toimistotöitä. Mutta moniin paikkoihin vaaditaan korkeakoulutus, jota minulla ei ole. Toki voisin laittaa hakemuksia sellaisiinkin paikkoihin, mutta en rehellisesti sanottuna tiedä, ketä se hyödyttäisi.

Heikko työllisyystilanne on saanut Jennan miettimään uutta urasuuntaa. Syksyllä hän tähtää haastatteluihin, jotta pääsisi opiskelemaan terveydenhuollon sihteeriksi.

– Toivottavasti se lykästää. Ajatus opiskelusta antaa vähän valoa muuten toivottomalta tuntuvaan tilanteeseen.

Arjen avaaja

Aktiivimallia on kritisoitu myös siitä, ettei se tunnu ymmärtävän työttömän arjesta tai työnhaun realiteeteista juuri mitään. Myös Jenna yhtyy kritiikkiin.

– Työttömän elämää ohjaa päätökset, jotka on tehnyt ihmiset, jotka eivät ymmärrä, millaista on olla työtön. Se tuntuu epäoikeudenmukaiselta.

Millaista työttömän arki ja työnhaku oikeasti on? Pyysimme Jennaa kirjoittamaan elämästään kolmen viikon ajan päiväkirjaa:

VIIKKO 1

Maanantai

Aamuni ovat melkein aina samanlaisia. Herään kahdeksan maissa, luen puhelimesta uutiset ja lähden koirani kanssa lenkille. Baron on minulle tärkeä kaveri, joka auttaa pitämään päivärytmini tasaisena.

Aamutoimien jälkeen tsekkaan työvoimatoimiston verkkosivut. Käyn läpi ja hyväksyn oman suunnitelmani, jonka päivitin työkkärin työntekijän kanssa viime viikolla puhelimitse.

Sen jälkeen teen kotitöitä. Illalla lähden ystävän kanssa Mäkkäriin. Se on harvinaista herkkua.

Tiistai

Juon päiväkahvit ulkona ja samalla tsekkaan työkkärin tarjonnan. Mitään minulle sopivaa ei löydy. Tuttuun tapaan tilanne turhauttaa. Haluaisin niin kovasti töihin.

Työttömyys vaikuttaa mielialaani todella paljon. Se stressaa, ahdistaa ja tulee uniin. Ahdistuneena ruokakaan ei maistu.

Välillä mietin, yritänkö tarpeeksi, kun en joka hetki ole etsimässä uutta työtä ja fiksaamassa ansioluetteloa. Voisinko tehdä vielä enemmän? Kaikista eniten synkkyyteen vetää se, kun ehtii jo innostua työpaikasta ja odottaa haastattelukutsua, mutta sitten sähköpostiin tuleekin viesti, jossa lukee ”valitettavasti sinua ei valittu tällä kertaa.”

”Yritän ajatella, että tilanteeni on kuitenkin loppupeleissä ihan hyvä.”

Arjen tärkein kaveri.
Arjen tärkein kaveri.

Kun huolet painavat, on pakko ottaa aikalisä omiin ajatuksiin. Yritän ajatella, että tilanteeni on kuitenkin loppupeleissä ihan hyvä. Asun avopuolisoni kanssa ja minulla on perhe, joka tukee. Vaikka terveyteni ei ole ihan paras, huonomminkin voisi mennä.

Loppupäivän yritän rentoutua. Katselen sarjoja ja luen lempiblogejani.

Keskiviikko

Herään tavallista aiemmin. Selkäni on päättänyt pitää vapaapäivän, ja säryt tekevät liikkumisesta vaikeaa. Aamutoimien jälkeen lähden koiran kanssa ulos. Loppupäivän kuuntelen selän vointia. Päivä kuluu hitaasti, ihan kuin koomassa.

Luen eräästä blogista kokemuksia työttömyydestä, yrittäjyydestä ja osa-aikatyöstä. Se herättää minussa surua. Miksi työttömän elämä ja toimeentulo on tehty niin vaikeaksi? Mitä pitää tehdä, jos työtä ei saa, vaikka kuinka yrittää? Miksi aktiivimalli rankaisee minua, vaikka yritän kaikkeni?

Torstai

Lähden kaupungille ja käyn ostoksilla. Tiukan budjetin kanssa ostan vain sen, mitä tarvitsen. Alennukset syynään tarkkaan. Alkuillasta käyn apteekissa. Astmalääkkeisiin kuluu 34 euroa. En ole vielä saanut lääkettä varten lääkäriltä Kelaan lausuntoa, joten joudun maksamaan täyden hinnan. Se on kova lasku, mutta lääkkeet on pakko ostaa. Ei niistä voi tinkiä.

Perjantai

Mietin puoleenpäivään asti, lähdenkö läheisen kotieläinpihan avajaisiin. Päätän lähteä. On päästävä ulos kotoa.

Joskus päiviin on vaikea keksiä tekemistä. Epäilen, että arkeni vaikuttaa muiden silmään tylsältä. Itse yritän välttää ajattelemasta niin. Kyllä jokaiseen päivään jotain keksii.

”Epäilen, että arkeni vaikuttaa muiden silmään tylsältä. Itse yritän välttää ajattelemasta niin.”

Yhteiskunnan työttömille tarjoama toiminta ei tunnu minulle omalta. En käy työttömien ryhmissä, koska en näe, että ne auttaisivat minua mihinkään suuntaan. Niissä ei käy edes käy omanikäistäni porukkaa, joiden kanssa voisi jutella. Ne tuntuvat vain ylimääräiseltä kuluerältä, koska bussimatkat maksavat niin paljon.

Lauantai & sunnuntai

Viikonloppuaamuisin menemme yhdessä avopuolisoni kanssa lenkittämään koiraa. Se on mukavaa. Joskus saattaa mennä useita päiviä ilman, että juttelen kenenkään muun kuin avopuolisoni kanssa. Minulla on rakkaita ystäviä, mutta suuren osan ajastani olen omissa oloissani. Työttömänä elämä on usein yksinäistä.

Joskus minua hävettää kertoa muille, että olen työtön. Huomaan myös tuntevani kateutta muita samanikäisiä kohtaan, koska heillä on töitä tai he opiskelevat. En tunne juurikaan itseni ikäisiä työttömiä. Vertaistukea on vaikea saada.

Lauantaina menemme avopuolisoni äidille syömään ja illalla lenkille. Pelaamme erän sulkapalloa. Sunnuntaina herään huonosti nukutun yön jälkeen siihen, että selkä kiukuttelee. Aamulla avopuoliso saa lenkittää koiran yksin. Koko päivä tuntuu löysältä.

”Työttömänä elämä on usein yksinäistä.”

Viikon yhteenveto: ”Tällä viikolla oli paljon puuhaa! Yhteinen kaupunkireissu äidin kanssa ja kotieläinpihan avajaiset jäivät mieleen.”

VIIKKO 2

Maanantai

Pidän siivouspäivän. Saan touhuun kulumaan useamman tunnin. Sen jälkeen otan rennosti ja odotan, että avopuolisoni pääsee töistä, jotta pääsemme kauppaan.

Olemme sopineet, että puolisoni hoitaa kauppalaskut, koska minulla ei yksinkertaisesti ole siihen rahaa. Minun rahani ovat jatkuvasti tiukassa. Mihinkään ylimääräiseen ei ole varaa. Lopetin kuntosalilla käymisenkin, koska se maksoi niin paljon. Onneksi on koira, jonka kanssa voin lenkkeillä.

”Harmittaa, että toinen joutuu elättämään minut.”

Puolisoni on keskituloinen. Hänen tulojensa takia en saa Kelan työttömyyskorvauksen lisäksi asumistukea tai toimeentulotukea. Työttömyyskorvauksesta lähtee vielä 20 prosenttia veroa. Kuukaudessa saan siis 494 euroa käteen.

Minua harmittaa, etten voi auttaa rahallisesti avopuolisoani tai olla itsenäinen. Minua harmittaa, että toinen joutuu hoitamaan melkein kaikki laskut ja elättämään minut. Se on nöyryyttävääkin.

Kannan oman korteni yhteiseen kekoon tekemällä kotityöt. Se on vähintä, mitä voin tehdä.

Tiistai & keskiviikko

Lähdemme tiistaiaamuna siskoni kanssa äidille kylään. Vierailulla menee pitkälle iltapäivään ilman, että ajankulua edes huomaa.

Keskiviikkona käyn verkossa läpi avoimia työpaikkoja ja tarkistan CV:n, jotta se on ajan tasalla. Tarkistan myös työvoimatoimiston lähettämät työtarjoukset. Mitään ei ole taaskaan saatavilla.

Torstai & perjantai

Päivärytmini rikkoo ainoastaan lääkärin soitto. Saan B-lausunnon, jotta saan astmalääkkeet jatkossa halvemmalla. Olo on helpottunut.

Äidiltäni leikattiin torstaina lisäkilpirauhanen. Hän pääsee kotiin perjantaina. Menen hänen seurakseen yöksi.

”Kyllä elämästä pitää välillä nauttiakin.”

Ylppäreihin lähdössä!
Ylppäreihin lähdössä!

Matkalla sairaalaan ostan torilta pari rasiaa kotimaisia mansikoita piristykseksi. Ne ovat kalliita, mutta sen arvoisia. Kyllä elämästä pitää välillä nauttiakin.

Lauantai & sunnuntai

Vierailen sukulaisen ylioppilasjuhlissa. Laitan päälleni saman mekon, joka itselläni oli päällä pari vuotta sitten omissa juhlissani. Olisipa varaa uuteen, mutta ei vain ole. Kummoista lahjaakaan en voi antaa.

Päivä kuluu nopeasti juhliessa iltaan asti. Sunnuntaina käymme kaupassa ja avopuolisoni tekee ruokaa. Päivä on ihanan leppoisa.

Viikon yhteenveto: ”Siskoni ja minun yhteinen vierailu äidin luona oli viikon kohokohta. B-lausunto sai hieman huokaisemaan helpotuksesta. Myös ylioppilasjuhlat olivat mahtavat.”

VIIKKO 3

Maanantai

Tälle päivälle ei ole akuutteja kotitöitä. Tsekkaan jo aamulla avoimet työpaikat. Masentaa, kun taaskaan ei löydy mitään sopivaa.

Odotan jo kuumeisesti lääkäriaikaa, joka on varattu kesäkuun lopulle. Toivottavasti silloin saan tietää selän kunnosta enemmän. Toivon, että se auttaisi tilannettani.

Lounaalla teen pikapyttipannua ja katson Muumeja. Ne piristävät aina, kun elämä potkii.

Tiistai

Masentaa. Mietin liikaa raha-asioita, töitä ja koulua. Minusta ei juuri nyt tunnu olevan yhtään mihinkään. Vietän koko päivän tekemättä mitään.

Keskiviikko

Hoidan heti aamusta koiran ihottumat. Sen jälkeen mietin, jaksanko lähteä mihinkään. Rahaa ei ole. Ehkä voisin lähteä ulos valokuvaamaan? Päätän tehdä niin.

”Tuntuu siltä, että elämä romahtaa, kaikki ahdistaa ja vituttaa.”

Koko viikko on taas yksi niistä, jolloin mikään ei onnistu. Tuntuu siltä, että elämä romahtaa, kaikki ahdistaa ja vituttaa. Onneksi minulla on avopuolisoni. Hän tukee vaikeassa paikassa.

Torstai & perjantai

Olo on ankea. Olen tsekannut pitkin viikkoa avoimia työpaikkoja. Mitään sellaisia, mitä voisin hakea, ei ole tullut vastaan. Joko puuttuu koulutus tai työ ei vain sovellu selälleni. 

Valokuvauspäivän satoa.
Valokuvauspäivän satoa.

Lauantai & sunnuntai

Lauantaina käymme kansainvälisillä suurmarkkinoilla. En osta mitään. Rahat ovat lopussa ja voin hakea vasta seuraavalla viikolla työttömyyskorvausta.

”Työ on arvokasta muutenkin kuin vain rahan takia. Enpähän ole koko ajan kotona.”

Onneksi ensi viikolla on luvassa uudenlaista tekemistä. Menen alkuviikosta vapaaehtoisena hoitamaan maahanmuuttajaperheiden lapsia, kun heidän äitinsä opettelevat suomea.

Vaikka työstä ei saa rahaa, se piristää. Harmi kyllä vapaaehtoistyö ei kerrytä minulle aktiivisuutta. Se ei siis suoraan nosta toimeentuloani. Mutta kyllä työ on arvokasta muutenkin kuin vain rahan takia. Enpähän ole koko ajan kotona.

Viikon yhteenveto: ”Viikko oli masentava ja lannistava. Itkun kanssa se kuitenkin meni ohi. Tällaisia viikkoja mahtuu elämään aina välillä.”

Juttua muokattu 19.6. klo 9.47. Korjattu ajatusvirhe kohdasta, jossa kerrotaan Jennan saamista työttömyyskorvauksista. 

Entinen pitkäaikaistyötön, nyk...

Millaista työttömän arki oikeasti on? Pitkäaikaistyötön Jenna, 22, piti päiväkirjaa kolme viikkoa

Toivon tosissaan että jokainen ketä siellä huutelee että aktiivisuutta ja "kyllä tekevälle aina töitä löytyy" tämän tyyppisiä juttuja, joutuvat oikeasti joskus kokemaan työttömyyden ja sen jatkuvan pettymyksen mikä työn hakemiseen liittyy..voisi olla sen jälkeen eri ääni kellossa..KUKAAN kuka ei ole henkilökohtaisesti joutunut pitkäaikaistyöttömyyttä kokemaan, ei sitä ymmärrä.
Lue kommentti
Raakel ja Nicke yhteiskuvassa vuonna 2013. Kuva: Sanoma-arkisto
Raakel ja Nicke yhteiskuvassa vuonna 2013. Kuva: Sanoma-arkisto

90-luvun alusta saakka tunteneella pariskunnalla on viisi yhteistä lasta.

Raakel ja Nicke Lignell juhlivat tänään 23. hääpäiväänsä. Päivän kunniaksi Raakel julkaisi Instagram-tilillään ihastuttavan hääkuvan pariskunnasta 23 vuoden takaa.

– 23 vuotta sitten sanoimme TAHDON. Tahdon myös tänään. Kiitos Nicke, Raakel kirjoittaa kuvan alla.

 

A post shared by Raakel Lignell (@raxlig) on

Yli 20 vuotta sitten otetussa mustavalkoisessa hääkuvassa Raakel ja Nicke poseeraavat melko vakavina. Raakelilla oli hääpäivänään yllään pitkä huntu ja olkapäät paljastava hääpuku.

Ihan niin kuin ennenkin

Raakel ja Nicke tapasivat ensimmäisen kerran 90-luvun alussa. Nyt heillä on viisi lasta: Greta, Edith, Poujou, Joel ja Eliel.

Pariskunnan yhteisiin vuosiin on mahtunut paljon. Hieman yli kymmenen vuotta sitten nokkakolarissa rattijuoppo törmäsi Nicken autoon. Ensiavussa todettiin, että hän oli saanut törmäyksessä kallonmurtuman ja aivoverenvuodon. Nicke on kertonut avoimesti, että kolari muutti hänen suhtautumistaan elämään. 

– Kun palasin töihin, pelkäsin aluksi mokaavani. Entä jos pää ei pelaa? Ei auttanut muu kuin ottaa armeliaampi asenne itseä kohtaan. Eihän mokaaminen niin vaarallista ole. Opin myös ymmärtämään nyt-hetken tärkeyden. Huomisesta emme tiedä mitään.

Nicke paljasti vuonna 2013 kaksikon pitkän suhteen salaisuudeksi sen, että he tuntevat toisensa niin hyvin.

– Tunnemme toisemme hyvin ja tulemme hemmetin hyvin juttuun, olemme olleet yhdessä niin pitkään. Raksun kanssa me tykkäämme toisistamme aika tavalla, ihan niin kuin ennenkin.