Kuva: Sanoma-arkisto / Janne Aaltonen
Kuva: Sanoma-arkisto / Janne Aaltonen

Britannian X Factor -ohjelman tuomarit ylistivät eilen Saara Aallon laulua. Esitys kuitenkin herätti myös kysymyksiä.

Brittilehti Daily Mail kritisoi, että olet liian kokenut osallistuaksesi laulukilpailuun, koska teet ammattiartistin uraa Suomessa. Myös Suomessa on noussut esiin kysymyksiä siitä, tiesikö tuomaristo taustaasi. Mitä ajatuksia kritiikki herättää sinussa, Saara Aalto?

– En ole todellakaan unohtanut kertoa, että olen tehnyt paljon musiikkia aiemminkin! Kun osallistuin ensimmäisiin koelauluihin Manchesterissa, taustani syynättiin tarkasti läpi. Siinä vaiheessa tuli selväksi, ettei aiempi urani ole este kilpailuun osallistumiselle. Jos olisin ison levy-yhtiön listoilla, se olisi este. Mutta minä teen musiikkia oman yritykseni kautta, joten ongelmaa ei ole.

”Kun osallistuin ensimmäisiin koelauluihin Manchesterissa, taustani syynättiin tarkasti läpi.”

– Tässä kilpailussa ihminen otetaan vastaan sellaisena kuin hän on. Tuotantoyhtiön mielestä kokemukseni on ainoastaan siisti asia. He ovat olleet siitä todella innoissaan.

Oliko idea kilpailuun osallistumisesta omasi vai tuliko se jostain muualta?

– Ideani oli omani. Bongasin netissä ilmoituksen, jossa kilpailuun haettiin osallistujia. Katsoin sitä ja aloin miettiä, että tämähän on maailman suurin laulukilpailu, joka varmasti avaa uusia ovia. Siitä se ajatus sitten lähti.

Aiemmin esiintyessäsi suomalaisissa laulukilpailuissa olet saanut kuulla ikäviäkin luonnehdintoja persoonastasi. Nyt sait maailman musiikkimoguleilta ylistystä. Näetkö paikkasi enemmän kansainvälisillä areenoilla kuin Suomessa?

– Olen aina jollain tasolla tiennyt, että sovin ulkomaille paremmin. Aina, kun olen tehnyt ulkomaalaisten kapellimestareiden ja kokoonpanojen kanssa töitä, olen saanut superhienoja kokemuksia ja olen kokenut, että minua ymmärretään.

”Olen aina jollain tasolla tiennyt, että sovin ulkomaille paremmin.”

– Ihmisillä on Suomessa minusta etukäteisodotus. Itsevarmuuteni ja iloisuuteni tuntuvat olevan joillekin liikaa. Olen Suomessa joutunut usein pienentämään persoonaani, ettei se herättäisi niin voimakasta reaktiota.

– X Factorissa minun ei tarvinnut pienentää itseäni. Oli mahtavaa, kun sain hymyillä ja näyttää innostukseni. Siellä kehotettiin koko ajan olemaan rohkeasti vieläkin innostuneempi ja hymyilemään enemmän. Suomessa minulle ei ole koskaan sanottu niin. Reaktio persoonaani oli aivan päinvastainen kuin Suomessa. Pidin siitä todella paljon, minkä takia olin myös esiintyessäni todella rauhallinen.

Mistä luulet johtuvan, että Suomessa iloisuuteesi suhtaudutaan negatiivisesti?

– Pakko sanoa, että on minulla Suomessakin ihan mielettömiä faneja. Saan Suomessa elantoni musiikistani, joten kyllä täälläkin ihmiset pitävät tekemisestäni.

– Mutta olen kyllä vuosien varrella joutunut miettimään, miksi Suomessa on niin negatiivinen asenneilmapiiri. Ainoa mieleeni tuleva selitys on se, että ihmiset eivät pysty saavuttamaan omia unelmiaan. Jos itse ei pääse omiin haaveisiinsa, toisen menestymisestä tulee paha mieli.

”Olen vuosien varrella joutunut miettimään, miksi Suomessa on niin negatiivinen asenneilmapiiri.”

– Mielestäni täällä kaivataan enemmän kannustusta. Jokaisen pitäisi saada kokemus siitä, että on hyvä jossakin. Jos ihminen on onnellinen oman itsen kanssa, hänellä ei ole syytä haukkua muuta.

Miltä tuomaristolle (Simon Cowell, Nicole Scherzinger ja Louis Walsh) esiintyminen tuntui?

– Se oli kivaa, ja olin rauhallinen. Olen paineiden alla parhaimmillani, joten esiintyminen ei jännittänyt. Lisäksi olen tehnyt paljon töitä laulamisen eteen ja tiedän, että osaan tehdä hommani. Tietenkin tuomareiden kommenttien kuuleminen jännitti.

”Minä olen paineiden alla parhaimmillani, joten esiintyminen ei jännittänyt.”

Haaveiletko kansainvälisestä suosiosta?

– Kyllä minä unelmoin siitä, että musiikkini pääsee kansainväliseen levitykseen. Uskon, että tämä kilpailu vie koko uraani eteenpäin. En sinällään unelmoi mistään listahiteistä, mutta haluan tehdä musiikkia ja haluan, että musiikkiani kuullaan laajasti.

– Uskon, että elämässä kaiken on tarkoitus johtaa minua oikeaan paikkaan. Vaikka kilpailu päättyisi niin, että minulla olisi ihan hirveää ja haluaisin sen jälkeen muuttaa keskelle metsää, uskon, että minun on tarkoitus tehdä tämä. Kilpailu on jo nyt kehittänyt minua hurjin harppauksin. On hurja nähdä, että mitä se vielä tuo tulleessa. Olen aina ollut sitä mieltä, että kannattaa lähteä jänniin juttuihin ja tavoitella suurta. Sillä tavalla voi myös saada suurta.

”Olen aina ollut sitä mieltä, että kannattaa lähteä jänniin juttuihin ja tavoitella suurta. Sillä tavalla voi myös saada suurta.”

Viime viikonloppu oli sinulle todellinen superviikonloppu: Brittien X Factor -debyytin lisäksi kihlauduit kumppanisi Meri Sopasen kanssa. Minkälainen fiilis viikonlopusta jäi?

– Viikonloppu oli todella ihana ja unohtumaton! Lisäksi se oli melko hullu ja absurdi. Sain vasta viikonloppuna tietää, että jaksoni näytetään tv:ssä vain vähän ennen kihlajaisiamme. Sen jälkeen alkoi aikamoinen härdelli.

Minkälaiset kihlajaisenne olivat?

– Meillä piti olla alun perin Merin kanssa vain tuparit, mutta sitten yhdistimme ne kihlajaisiksi. Vietimme mukavan illan kavereiden kesken.

Oliko Meri mukanasi Briteissä kilpailujen aikana?

– Oli! Se oli minulle todella tärkeää. Koska minulla ei ole bändiä, on ihanaa, että hän on musiikkiasioissa tukenani. Kilpailu oli myös Merille jännittävä, koska häntäkin kuvattiin ja haastateltiin siellä. Samalla kuitenkin nautimme olostamme ja lomailimme.

Miten kilpailu etenee?

– Siitä en voi valitettavasti kertoa kovinkaan paljoa. Mutta seuraavana on edessä kilpailun bootcamp-leiri.

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä.

ulkkis

Britannian X Factorissa loistanut Saara Aalto vastaa kritiikkiin: ”Sovin paremmin ulkomaille kuin Suomeen”

Saara on vain käymässä ulkomailla. Ja hienoa että uutta keikkaa on sieltä jo saatu. Rehellisesti sanoen Saara puhuu niin totta. Suomalaiset ovat enemmän muuttuneet negatiiviseen suuntaan, ja se on todella ikävää. Ei osata kannustaa toisia, niin ei itsekään saa toisilta kannustusta eikä arvostusta. Homma kun toimii aina molemmin päin. Lähde vain Saara ulkomaille asumaan: täällä saa hegittää vapaasti, nauraa ja iloita kun siltä tuntuu. Eikä varsinkaan tarvitse pienentää itseään. Ammattitaitoa...
Lue kommentti
Kiti Kokkonen. Kuva: Sanoma-arkisto / Jonna Öhrnberg
Kiti Kokkonen. Kuva: Sanoma-arkisto / Jonna Öhrnberg

Lyhyydestä voi olla myös harmia, mutta paljon hauskempaa on keskittyä niihin hyviin puoliin.

Jalat eivät yllä bussissa lattialle, farkkujen lahkeet ovat aina liian pitkät ja usein tuntuu, että ne kivoimmat vaatteet on sijoiteltu kaupassa ihan katon rajaan. Muun muassa tällaisia asioita lyhyet ihmiset kohtaavat lähes päivittäin.

Saman tietää myös Putous-tähti Kiti Kokkonen, 43, joka on vain 150 senttimetriä pitkä. Tai oikeastaan enää 148,5-senttimetriä: Kokkonen kertoo lyhentyneensä viime vuosien aikana.

– Olin joskus 150-senttimetriä pitkä, mutta olen jotenkin tullut siitä alaspäin – tai lyhentynyt. En tiedä, jatkuuko tämä vielä, Kokkonen nauraa.

Kokkosen pituus on aina ollut huumorin väännön kohteena, ja esimerkiksi viime lauantain Putous-jaksossa Kokkonen nähtiin 191-senttimetriä pitkän Roope Salmisen kahvikupin alustana sekä jääkaappiin ahtautuneena.

Lue myös: Kuka Suomi-julkkis on kanssasi samanpituinen? Katso yli 150 nimen listasta

Arkielämässään Kokkonen kuulee paljon vitsejä tai kommentteja siitä, kuinka näppärää on käyttää häntä käsinojana tai kuinka hänen lyhyytensä jaksaa yllättää joka kerta. Yleensä vitsailu ei haittaa, mutta välillä lyhyyden jatkuva alleviivaaminen ärsyttää.

”Lyhyyteni on asia, mistä muut helposti vitsailevat.”

– Itse en usein tee lyhyydestäni numeroa, mutta se on asia, josta muut helposti vitsailevat. Yleensä muiden vitsailu menee vain ohi, kun olen niin tottunut siihen. Välillä on tosin sellaisia hetkiä, että ihmetyttää, miksi keskitymme ihmisissä niin paljon tällaisiin asioihin. Eli välillä vähän ärsyttää, Kokkonen sanoo.

Lyhyelle sattuu ja tapahtuu

Lyhyeeseen varteen voi liittyä kuitenkin monta erikoista ja hauskaakin sattumusta. Niitä Kokkosella todella riittää.

– Kun olin nuori, yksi poika jätti minut sen vuoksi, että olin niin lyhyt. Hän ihan sanoi, että tämä ei nyt toimi, koska hän on niin pitkä ja minä niin lyhyt, Kokkonen nauraa.

”Minulle haettiin pyllyn alle penkille jokin tyyny ja jalkojen alle koroke.”

– Olen kyllä useita kertoja myös hävennyt pituuttani. Kun esimerkiksi olen ollut haastateltavana, minulle haettiin pyllyn alle penkille jokin tyyny ja jalkojen alle koroke. Siitä tulee vain jotenkin typerä olo.

Onneksi useimmat kokemukset lyhyydestä ovat lopulta positiivisia.

– Näin lyhyenä mahtuu hyvin kaikkiin pieniin tiloihin, ja hyvin harvoin tarvitsee pelätä sitä, että löisi päänsä johonkin. Lisäksi caprihousut ovat pitkät housut ja voi ostaa lastenvaatteita, jotka ovat usein tosi kivoja, Kokkonen sanoo.

”Minulta ei kysytty lippua, koska olin saman pituinen kuin tarhalapset.”

– Metrossa olen pari kertaa unohtanut ostaa lipun. Kaksi kertaa on käynyt niin, että kun lipuntarkistajat ovat tulleet, on kohdalle osunut tarharyhmä ja olen ajautunut jotenkin sen keskelle. Minulta ei kysytty lippua, koska olin melkein samanpituinen kuin tarhalapset, eli olen varmaan jotenkin näyttänyt olevan osa tarharyhmää ja välttynyt niin tarkastusmaksulta.

Vielä muutama vuosi sitten bussisakin Kokkoselta saatettiin kysyä, tuleeko aikuisten vai lasten lippu. Vähän hävettää, mutta enemmän naurattaa.

Sari Salomaan paras kuntouttaja on vuokraheppa Tomppa. Kuva: Katja Lösönen
Sari Salomaan paras kuntouttaja on vuokraheppa Tomppa. Kuva: Katja Lösönen

Suomalaisilla on kivun vuoksi eniten sairauspoissaoloja koko Euroopassa. Nelikymppisen Sari Salomaan työkyvyn vei 20 vuotta kestänyt jalkakipu.

Nyt kävi pahasti, Sari Salomaa tajusi liukastuessaan jäisellä tiellä. Kaatuessa jalasta kuului pamahdus, ja kun Sari koetti nousta ylös, hän huomasi, että jalkaterä sojotti väärään suuntaan.

Oli maaliskuu vuonna 1998. Sari oli 22-vuotias yo-merkonomiopiskelija, kihloissa...