Peppi Lankinen rohkaisee kohtalotovereitaan tulemaan esiin. "Jos kokee tulevansa väärin kohdelluksi, ei pidä missään nimessä vaieta", Kuva: Milka Alanen
Peppi Lankinen rohkaisee kohtalotovereitaan tulemaan esiin. "Jos kokee tulevansa väärin kohdelluksi, ei pidä missään nimessä vaieta", Kuva: Milka Alanen

Peppi Lankisen, 28, työura on ollut kuin sadusta. Hänen huumeiden varjostamasta lapsuudestaan ei voi sanoa samaa. – Ilman sitä en olisi välttämättä saanut kaikkea tätä hyvää, joka minulla nyt on.

”Siinä se on. Minun kotini”, Peppi Lankinen kuiskaa ja osoittaa 1970-luvulla rakennettua kerrostaloa. Helsingin lähiökodissa on pienet ikkunat ja betoniparvekkeet, joilta äidit huutavat pihalla leikkiviä lapsia syömään.

Peppi ei muista äitiään parvekkeella. Hän muistaa nälän, joka kuristi vatsaa, jos äiti ei ollut muistanut laittaa ruokaa. Nelivuotias tyttö ei jäänyt toimettomaksi. Hän oppi pian, että keittiön kaapeissa oli aina purkkiruokaa perheen kahdelle koiralle. Sillä sai vatsan täyteen.

– Ensimmäiset lapsuusvuoteni olivat olleet ihan hyviä, mutta noihin aikoihin äidin käytös muuttui radikaalisti. En vielä silloin ymmärtänyt, mistä oli kyse, mutta vaistosin, ettei äidillä ollut kaikki hyvin.

Äidin kuntoon oli syynsä. Huumausaineet olivat vieneet hänet mennessään.

– Huumeista tuli osa arkeamme. Osasin jo nelivuotiaana luetella ne jopa nimeltä.

Päihteiden myötä kotiin ilmestyi yhä useammin vieraita ihmisiä. Kun ovi kolahti, Peppi juoksi kylpyhuoneen pyykkikoriin piiloon ja odotti niin kauan, että äidin epämääräiset kaverit olivat lähteneet. Häntä pelotti.

– Pahimpia olivat yöt, jolloin äiti lähti omille teilleen. Jos hän palasi aamuksi kotiin, hän ei yleensä voinut hyvin, Peppi muistaa.

Nelivuotias tyttö tunsi jo voimakasta tarvetta huolehtia äidistä.

– Keitin hänelle kahvia, tein aamupalaa ja ulkoilutin koiriamme. Välillä kun äiti oli oikein huonossa kunnossa, soitin päiväkodin ja keksin jonkun valkoisen valheen, jotta pystyin jäämään kotiin.

Moni muistaa Pepin More To Love -blogin hauskana kirjoittajana, joka ei pelkää sanoa mielipidettään omasta ylipainostaan tai vääristyneistä kauneusihanteista. Pepin menneisyydestä ei sen sijaan tiedä moni hänen ystävänsäkään.

– Vaikka muistan lapsuudestani yhä monia asioita, joita en haluaisi muistaa, olen onnistunut kääntämään vaikeat kokemukset voitokseni.

Huostaanotto ja uusi koti

Pepin äiti oli 21-vuotias, kun hänen esikoisensa syntyi. Lapsen isä ei halunnut osallistua tyttärensä elämään millään tavalla.

Parivuotias Peppi kuuli juuristaan sepitetyn version: sen mukaan hänen isänsä oli Guns N´ Roses –yhtyeen rokkitähti Axl Rose.

– Koska Gunnareiden videot pyörivät 80-luvulla telkkarin musiikkikanavilla jatkuvasti, minä hihkuin Axlin nähdessäni yhtenään, että isi isi, Peppi naurahtaa.

Peppi oli hyväntuulinen ja rohkea lapsi. Jos seuraksi ei riittänyt leikkikavereita, hän istui kotipihan keinussa ja lauloi kovaan ääneen.

–  Uskon, että naapureilla ja päiväkodin henkilökunnalla oli kyllä epäilyksensä meidän perheestä, mutta he eivät uskaltaneet puuttua tilanteeseen.

Vaikeimpina aikoina Peppi luuli äidin olevan kipeä, koska tämä oli kovin etäinen ja ailahteleva. Äidin käsiin alkoi myös ilmestyä kummallisia jälkiä.

– Tavallaan haluan ymmärtääkin äitiä. Hän olisi varmasti halunnut pärjätä vanhempana paremmin muttei vain kyennyt kantamaan vastuuta. Tiedän äidin rakastaneen minua, vaikka hän olikin vielä aivan lapsi minut saadessaan, Peppi sanoo.

Peppi oli seitsemänvuotias, kun hänet otettiin huostaan. Hän ei vieläkään tiedä, kuka oli tehnyt ilmiannon viranomaisille, mutta on kiitollinen rohkealle väliinpuuttujalle.

– En pystyisi itsekään olemaan hiljaa, jos näkisin, että joku kärsii niin. Tällaisiin tilanteisiin pitäisi puuttua aina. Se on välittämistä, Peppi huomauttaa.

Vuonna 1992 Peppi sai sijaisvanhemmat ja muutti heidän luokseen Kirkkonummelle. Tärkeänä tukena ovat olleet myös ystävä Aino ja äidinäiti, rakas mummi.

Tyttären anteeksianto

Katkera Peppi ei osaa olla. Hän uskoo, että elämän oli tarkoitus mennä näin. Yksi kokemus on johtanut toiseen, jonka tarkoitus on valjennut myöhemmin.

Sellainen oli vuonna 2009 Mimmi-ystävän kanssa perustettu More To Love -blogi, joka vei Pepin New Yorkiin kahdeksi vuodeksi. Yhdysvalloissa hän puolestaan tapasi nykyisen miehensä, vaatesuunnittelijana työskentelevän Jukan.

Peppi on hoitanut myös maailman isoimpien artistien promootioita levy-yhtiö Universal Music Finlandissa. Nykyään hän vaikuttaa Ylex:n musiikkipäällikkönä.

– Tiedostan itsekin, että olen edennyt urallani kuin höyryveturi. Olen todella kunnianhimoinen, ja minulla on ollut lapsesta saakka jatkuva tiedonnälkä. Ne ovat vieneet minua elämässä eteenpäin.

Ihmeellisin voima on rakkaudella. Peppi ei ole enää kovin usein tekemisissä äitinsä kanssa, mutta tunneside on yhä vahva. Tämä siitäkin huolimatta, että naisilla on erilaiset näkemykset menneestä: äidin mielestä Pepillä on ollut onnellinen lapsuus.

– Olen antanut jo aikoja sitten äidille anteeksi. Vaikka vaikeat kokemukset ovat satuttaneet, ne ovat tehneet minusta myös melkoisen rautarouvan. Ilman menneisyyttäni en välttämättä olisi saanut elämääni kaikkea sitä hyvää, joka minulla nyt on.

Lue Pepin ihmeellinen selviytymistarina kokonaisuudessaan Me Naisten numerosta 2/2014. Voit myös ostaa digilehden täältä.

Peppi Lankinen

Musiikkipäällikkö ja bloggaaja syntyi 13.3.1985 Helsingissä, jossa asuu yhä.

Avoliitossa vaatesuunnittelijanamiehensä Jukan kanssa. Perheessä on myös koiranpentu Luna ja kaksi kissaa.

Tuli tunnetuksi More To Love -blogista. Nykyään bloggaa osoitteessa iampeppi.com

Työskennellyt freelance-toimittajana ja Universal Music Finlandin promoottorina. Nykyään YleX:n musiikkipäällikkö.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa kertoo suru-uutisesta Facebookissa.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa, 52, kertoo virallisilla Facebook-sivuillaan suru-uutisesta: hänen nuorin pikkuveljensä on kuollut. 

– Nuorin pikkuveljeni on menehtynyt. Suruviesti saavutti minut 7.12. iltapäivällä. Jupan ystäville suru-uutinen tiedoksi. Jupaa ei enää ole, Sarkomaa on kirjoittanut Facebookiin.

Sarkomaa on omistanut päivityksessään koskettavan runon veljelleen.

Pikkuveljelleni

Ikinä ei tiedä onko aikaa paljon vai vähän
Yhtäkkiä elämäsi loppuikin tähän

Lähdit niin hiljaa
Että vain aamu kuuli
Sylissään matkalle sinut kantoi tuuli

Kiitos yhteisistä lapsuuden vuosista
Ja vuosista sen jälkeen
Uskon että sinun on nyt hyvä 
Taivaan kodissa olla

Näyttelijä Elisabeth Moss on television uuden kultakauden ykkösnainen. – Olisin tyytyväinen, vaikka tekisin tv-sarjoja lopun elämääni.

Kun Elisabeth Mossin, 35, tähdittämää The Handmaid’s Tale -sarjaa käsikirjoitettiin, Donald Trumpin tie presidentiksi näytti vielä melkein mahdottomalta. Mutta sitten lähes koko maailman yllätykseksi Trump valittiin Yhdysvaltain johtoon ja The Handmaid’s Talesta tuli äkkiä pelottavan ajankohtainen.

– Me halusimme vain tehdä mahdollisimman hienon sarjan. Tapa, jolla The Handmaid’s Tale koskettaa nyt katsojia, tuntuu karmaisevalta, näyttelijä Elisabeth Moss kertoo cannesilaisen hotellin patiolla.

Moss esittää tulevaisuuteen sijoittuvassa sarjassa Offred-nimistä naista, joka on pakotettu synnytyskoneeksi. Margaret Atwoodin Orjattaresi-romaaniin perustuva tarina on lähes kauhuelokuvamainen. Kun Trumpin valtaantulon jälkeen Yhdysvaltain hallinto ryhtyi ajamaan naisten oikeuksien rajoittamiseen tähtääviä lakeja, dystopia ei enää näyttänytkään etäiseltä.

Elisabeth Moss on sarjassa mukana myös tuottajana.

– Joskus taiteessa saavutetaan osin tiedostamattakin jotain olennaista tästä ajasta, hän sanoo.

Kahdeksan kuukauden avioliitto

Syyskuussa Moss valittiin arvostetussa New York Magazinessa television uuden kultakauden kuningattareksi. Mossin ansiolistalla ovat myös The Handmaid’s Talea edeltäneet Mad Men ja Top of the Lake, joiden naissankarit ovat monella tapaa edelläkävijöitä. Mad Menin Peggy Olsonin roolista Moss sai vuosien varrella peräti kuusi Emmy-palkintoa.

– Urallani ei ole ollut vaihetta, jolloin olisin joutunut todella taistelemaan ja torjumaan epätoivoa, Moss myöntää menestyksensä.

Mad Menin alkutaipaleella Moss näytti talkshow-esiintymisissään usein hieman hermostuneelta. Kiitosten ja palkintojen kertyessä varautuneisuus on kuitenkin vaihtunut lennokkuudeksi.

”Toisaalta rakastan laittautumista. Olen aina rakastanut.”

Nytkin Moss hymähtelee usein haastattelun lomassa. Hän nauraa kertoessaan, kuinka vaikeaa on saada ylle Cannesin punaiselle matolle tarkoitettu iltapuku.

– Toisaalta rakastan laittautumista. Olen aina rakastanut, Moss sanoo.

Top of the Lake -sarjan ohjannut Jane Campion on kuvaillut Mossia Mona Lisaa muistuttavaksi hahmoksi.

– Roolihahmoni Robin on ehkä monalisamainen. Hän kätkee tunteensa ja motivaationsa. Mutta en kai ole sellainen tosielämässä, Moss arvelee.

Yksityiselämästään Moss on ollut joka tapauksessa vähäsanainen. Viime vuonna hänen huhuttiin seurustelevan brittinäyttelijä Tom Hiddlestonin kanssa, mutta sitten Hiddleston alkoi tapailla laulaja Taylor Swiftiä. Syyskuussa Moss saapui Emmy-gaalaan seuralaisenaan oma äitinsä Linda.

Se tiedetään, että Moss meni vuonna 2010 naimisiin koomikko Fred Armisenin kanssa. Liitto kesti kahdeksan kuukautta. Myöhemmin Moss on kuvaillut suhdetta traumatisoivaksi ja itseään 15 vuotta vanhempaa Armisenia epänormaaliksi.

Mutta on Mosskin ristiriitainen hahmo. Hän kertoo olevansa feministi ja tekee hyväntekeväisyystyötä naisasia- ja perhesuunnittelujärjestöjen puolesta. Toisaalta hän kuuluu skientologiakirkkoon. Vaikka näyttelijä ei yleensä avaudu yksityisasioistaan, elokuussa hän yllättäen puolusti skientologiaa julkisesti. Taustalla oli Instagram-kommentissa esitetty kritiikki: miten autoritaarisesta maailmasta varoittavan The Handmaid’s Talen tähti voi kuulua lahkoon, joka kohtelee jäseniään kuin sarjan painajaismaailman hallinto? Moss vastasi lyhyesti ilmoittamalla, että uskonnonvapaus, suvaitsevaisuus ja tasa-arvo ovat hänelle tärkeitä.

Kylpytakissa töllön ääressä

Suomessa odotetaan yhä Top of the Laken toista tuotantokautta, joka valmistui melkein vuosi sitten. Ensimmäinen kausi esitettiin Ylellä, mutta toista kautta ei ole ostettu siitä yksinkertaisesta syystä, että se on niin kallis. Mossin nimestä voi nyt pyytää isoja rahoja.

Aikoinaan elokuvanäyttelijät olivat tähtiä, ja jos joku siirtyi televisioon, kyseessä oli askel alaspäin ja pysyvä arvonalennus. Moss on kiistatta tähti, mutta ei tee silti Hollywoodissa elokuvia oikeastaan lainkaan.

– Olisin tyytyväinen, vaikka tekisin sarjoja lopun elämääni, hän kommentoi.

Mossilla on kuitenkin uusi työkenttä eurooppalaisissa elokuvissa. Näyteltyään parissa brittielokuvassa hän otti vastaan roolin ruotsalaisessa satiirissa. Ruben Östlundin ohjaama The Square voitti tänä vuonna Cannesin elokuvajuhlien Kultaisen palmun.

”Juhlavuus ei ainoastaan kuulu asiaan, se on kaiken työn keskellä kivaa.” Toukokuussa näyttelijä Elisabeth Mossin tähdittämä The Square voitti Cannesin elokuvajuhlilla Kultaisen palmun.
”Juhlavuus ei ainoastaan kuulu asiaan, se on kaiken työn keskellä kivaa.” Toukokuussa näyttelijä Elisabeth Mossin tähdittämä The Square voitti Cannesin elokuvajuhlilla Kultaisen palmun.

Moss nauraa muistellessaan, millaista oli lukea käsikirjoitus ensimmäisen kerran.

– Se oli aivan hullu! Yhdysvalloissa elokuvat ovat yleensä sellaisia, että ne on mahdollisimman helppo selittää. Perusidean pitää olla näppärä, jotta leffa ylipäänsä rahoitetaan. Media selittääkin ne sitten puhki.

Mossin roolihahmoja yhdistää eräs seikka: he pistävät luun kurkkuun turhantärkeille miehille.

– Minua kiinnostaa kaksinaismoraalisuuden paljastaminen huumorin keinoin. Saarnaamisella tavoitat vain samanmieliset. Ajattelutapojen muuttamiseen sen sijaan tarvitaan oivalluksia ja uusia näkökulmia.

Vapaa-ajan puutettaan Moss pahoittelee vasta päästessään mehustelemaan, miten hän sen käyttäisi.

– Luksusta on se, että saan olla vähän aikaa yksin. Joskus en halua nähdä ketään. Olen kylpytakissa ilman meikkiä ja katson televisiota. Sellainen on lomaa.

Näyttelijä syntyi 24.7.1982 Los Angelesissa Yhdysvalloissa.

Tunnetaan mm. rooleistaan tv-sarjoissa Mad Men, Top of the Lake ja The Handmaid’s Tale.

Saanut mm. parhaan naispääosan Golden Globen ja peräti kuusi Emmyä Mad Men -sarjan Peggy Olsonina.