Saara Aalto ja Meri Sopanen löysivät toisistaan vastinparit, jotka tuovat toistensa parhaat puolet esiin. – Tällainen rentous on minulle kokonaan uutta, Saara sanoo.

Keittiössä tehosekoitin pitää järeää surinaa, mutta Liisa-koira näyttäisi nukkuvan. Sen emännillä, laulaja-muusikko Saara Aallolla, 28, ja hyvinvointivalmentaja Meri Sopasella, 27, ovat kädet täynnä.

Vasta eilen naiset palasivat Turkista, ja jo muutaman tunnin kuluttua 30 ystävää saapuu parin uuteen kotiin juhlimaan tupaantuliaisia. Blenderi möyhii raakakakun aineksia, ja kohta on jo kiire alkaa koota salaatteja. Jossain siinä välissä Saara aikoo pyörähtää työpalaverissa.

Lattiatasossa Liisan heiluvat korvat paljastavat, ettei koira nuku. Se on valppaana, jos työtasolta tipahtaisi herkkuja. Tänään koira on jo vedellyt aamupuuron jämät omenalohkojen kera. Eilen se oli lipittänyt sushirasioista soijakastikkeet.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Liisa on muutaman kerran säikäyttänyt minut syömällä jotain koirille sopimatonta, mutta ei sillä edes vatsa mene sekaisin, Meri pudistelee päätään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

"Alkuun tein kaikkeni, jotta emme olisi yhdessä."

Tähän perheeseen koira tuli Merin mukana. Saaralla ei ollut lemmikeistä kokemusta, ymmärrystä eikä oikein kiinnostustakaan.

– Kun ensi kertaa kyläilin Saaran luona koirani kanssa, hän tarjosi sille kokonaista paprikaa, Meri muistelee nauraen.

– Kuvittelin myös, ettei koirilla ole minkäänlaista sielunelämää. Minulle koira oli vain yksi tekosyy lisää, miksi en voisi seurustella Merin kanssa, Saara tunnustaa.

– Alkuun tein kaikkeni, jotta emme olisi yhdessä.

”Jonain päivänä olisimme pari”

Meri ei ollut muusikko eikä ollut käynyt samoja kouluja kuin Saara. Meri oli kotoisin maalta, ja perheen tilalla oli hevosiakin. Meri harrasti eri asioita, olisiko hänen kanssaan mitään yhteistäkään.

Sellaisilla syillä Saara yritti vastustella ryhtymistä suhteeseen.

– Nehän olivat vain pääni kehittelemiä tyhmiä ennakkoluuloja. Olenhan itsekin kotoisin maalta, Saara nauraa nyt.

Mutta sitten oli tämä koirakin.

– Ilmoitin, että jos olisimme yhdessä, minä en ainakaan lähtisi lenkeille.

Meri taas uskoi, että he täydentäisivät toisiaan. Jos he joskus saisivat lapsia, eikö olisi vain hyvä, että vanhemmat osaisivat eri asioita?

– Minulla oli jo ystävyytemme alussa vahva tunne, että jonain päivänä olisimme pari. Sanoin sen aikaisin ääneenkin. Saaran mutinoista en lannistunut. Ymmärsin, että kun ihminen on tottunut vanhoihin kuvioihinsa, hän on helposti sokea muulle, Meri kertoo.

Saaralla oli takanaan tuore ero pitkästä parisuhteesta ensirakkautensa ja työparinsa Teemu Roivaisen kanssa. Koko elämä oli pyörinyt musiikin ympärillä. Meri oli hänelle portti vieraaseen maailmaan.

– Saara taisteli vastaan, koska prosessoi vielä omaa eroaan ja elämänmuutosta, Meri tuumii.

Saara oli käsitellyt eroaan myös konkreettisesti. Eräänä itkuisena iltana, kun Saara oli juuri muuttanut pois Teemun luota, hän istui yksin kämpillään ja mietti, miten selvitä ahdistuksestaan.

– Olin niin surullinen, etten jaksanut kohdata maailmaa. Mietin, että tällaisissa hetkissä ihmiset varmaankin ryhtyvät alkoholisteiksi. Annoin itselleni kaksi vaihtoehtoa: joko tarttuisin remonttiprojektiin tai alkaisin ryypätä. Se oli päätön ajatus. Enhän juuri edes käytä alkoholia!

Toinen vaihtoehto tarkoitti tarttumista maalisutiin. Saara oli päättänyt sisustaa yhden naisen kodistaan vaaleanpunaisen prinsessapesän. Netistä ostettu ruokakalusto odotti yhä pinkkiä maalikerrosta.

Saara vuorasi lattiat suojapaperilla, laittoi Nicki Minajia soimaan ja riisui itsensä alastomaksi.

– Maalasin tauotta 12 tuntia. Ensin pöydän ja tuolit, sitten kaikkea, mitä löysin: henkareita ja kehyksiä. Seuraavana päivänä kiertelin kyselemässä, miten saisin maalin pois iholtani, Saara kertoo.

– Tapaus on jäänyt mieleeni voimauttavana. Tiedän itsestäni, että risteystilanteissa valitsen luovuuden enkä tuhoa.


Esteet kääntyvät vahvuuksiksi

Saaran ja Merin uusi yhteinen koti on sisustuskompromissi. Fuksianvärinen kalustokin muutti mukana. Kodin työhuoneessa se on kuin rakas muisto aiemmasta elämästä.

Ruokailutilaa, olohuonetta ja keittiötä sävyttävät nyt seesteiset sävyt ja ripaus glitteriä.

– Merillä on tyylikkäämpi maku kuin minulla. Minun tyylini on värikkään boheemiprinsessan, Saara aloittaa.

– Mutta olemme kumpikin joustavia valinnoissamme. Jos vaaleanpunainen hörhelö tekee Saaran onnelliseksi, niin sellaista saa kodissamme olla, Meri jatkaa.

– Ja suostuinhan minäkin lopulta mustaan päiväpeitteeseen vaaleanpunaisessa makuuhuoneessa, Saara heittää.

Suhteen alkuaikoina Saara herätti ihmetystä Merin ystävissä: miten sinä tuollaiseen prinsessaan ihastuit?

– Itsetuntoni varmaan romahtaisi, jos joutuisin pukeutumaan hameeseen. Se on kuitenkin vain ulkoinen tyylini, enkä todellakaan yritä olla mikään miehen korvike tässä suhteessa. Luonteeltani olen meistä herkempi ja liikutun Saaraa helpommin, Meri kertoo.

Pariskunta muutti Saaran Töölön-asunnosta laitakaupungille saadakseen enemmän tilaa Saaran mekoille. Meri näki omakotilähiössä rauhanpaikan, jossa luonto on lähellä. Saara panikoi, mistä hakisi lounasta, kun tutut kivijalkakahvilat ovat poissa.

"Elämäntapani on muuttunut täysin Merin mukana."

Uusi koti on kuitenkin nappilöytö: Liisa sai puutarhan, jossa telmiä, ja pihassa on erillistalo, johon Saara ja Meri perustivat työtilat yrityksilleen.

– Elämäntapani on muuttunut täysin Merin mukana. Ennen pidin television katselua ajan tuhlauksena, sehän oli pois tehokkuudesta. Nyt on mahtavaa, kun Meri laittaa tulet takkaan ja käperrymme sohvaan katsomaan hömppäleffan, Saara kertoo.

– Huomaan, että eroavaisuudet, jotka ensin näin esteiksi suhteellemme, ovatkin kääntyneet vahvuuksiksi. Elämäni on parempaa, stressitasot laskeneet ja ahdistukset poissa. Tällainen rentous on minulle kokonaan uutta.

Meri rentouttaa, Saara puskee

Siinä missä Meri on saanut Saaran hölläämään tahtiaan ja opettanut armollisuutta itseä kohtaan, Saara on myllertänyt Merin elämää päinvastaiseen suuntaan. Suhteen alkuaikoina Meri oli ehkä varma rakkaudessa, mutta muuten hukassa. Hän oli vaihtanut työstä toiseen eikä tahtonut löytää omaa juttuaan.

– Tunnistin Merin vahvuuden heti. Hänellä on ihmeellinen ihmistuntemus ja taito lukea muita, Saara kuvailee.

– Olin aina toteuttanut intohimoani musiikissa. Ihmettelin, miksi kaikki eivät tee niin. Merissä oli potentiaalia, ja aloin puskea häntä eteenpäin. Olemme tehneet toisistamme parempia ihmisiä.

Nuoruudessaan Kouvolan seudulla Meri oli ollut innokas sporttaaja, jolle urheilu oli ollut tärkeä osa identiteettiä. Parikymppisenä urheilu kuitenkin jäi, kun Meri alkoi kärsiä paniikkihäiriöistä. Niitä tutkittiin lääkärissä ja hoidettiin terapiassa. Vaikka paniikkikohtaukset loppuivat, Merin syke saattoi sinkoilla niin, ettei urheilusta tullut enää mitään.

Reilu vuosi sitten Saara ja Meri saivat kutsun kuntoiluleirille Lappiin. Boot campin muut osallistujat olivat fitnessharrastajia, Saaran ja Merin lähtötaso oli nollassa. Kolmipäiväisen leirin avaustehtävä oli juosta tunturin laelle.

– Olin varma, että pökerryn tai kuolen. Kerroin Saaralle vanhasta traumastani ja siitä, etten ehkä selviäisi tunturissa, Meri sanoo.

– Minä olin, että nytkö sinä tämän kerrot! Saara muistaa.

Yhdessä Saaran ja kuntoleirin vetäjän kanssa Meri kuitenkin puuskutti tiensä tunturin huipulle.

– Niiden kolmen päivän aikana pääsin eroon urheilupelostani. Syke ei temppuillutkaan enää.

"Oli melkein outoa, miten asiat alkoivat edetä."

Kolmen päivän aikana käynnistyi myös suunnanmuutos Merin elämässä.

– Oli melkein outoa, miten asiat alkoivat edetä. Yhtäkkiä voitin Facebookista ilmaisia treenijaksoja salille, Meri kertoo.

Saara uskoo, että tapahtumat olivat johdatusta.

– Kun uskaltaa luottaa intuitioonsa, kaikki loksahtaa kohdilleen.

Vuodessa Meristä on tullut hyvinvointialan ammattilainen. Hän on kouluttautunut hyvinvointivalmentajaksi, käynyt naurujoogakurssin, ruokavaliokurssin ja valmistuu kohta personal traineriksi. Nyt hän suorittaa Valmentamon life coach -opintoja. Perustamallaan Blessed With Life -yrityksellä on jo asiakkaita yksilövalmennuksessa ja ryhmätunneilla. Firman nimi on kuin sisarhanke Saaran musiikkialan yritykselle Blessed With Love.

– Olen niin inspiroitunut työstäni, että läheisenikin ovat huomanneet sen. Olin myös kaivannut urheilua takaisin elämääni. Kaikki tuntuu tapahtuneen älyttömän nopeasti, vaikka oikeasti nämä jutut ovat olleet minussa koko ajan. Saara kaivoi ne esille, Meri sanoo.

Suosiolla marginaalissa

Omien töidensä rinnalla Meri ja Saara kehittelevät yhteistä No Fear -kampanjaa, joka sai alkunsa puolivahingossa viime kesänä. Meri oli silloin kutsuttu kotiseudulleen nuortenkeskus Ohjaamoon puhumaan kokemuksistaan seksuaalivähemmistössä. Hän pyysi Saaraa mukaan.

– Jännitin ensimmäistä luentoani, mutta esiintyminen tuntuikin luontevalta. Huomasimme Saaran kanssa olevamme hyvä tiimi. Sitten saimme idean omasta kampanjasta.

Siinä Meri ja Saara kannustavat nuoria toteuttamaan unelmansa ja olemaan rohkeasti omanlaisiaan.

– Koulussa minua kiusattiin, kun pukeuduin omaperäisesti ja haluni esiintyä ärsytti muita. Olen myös luonut uraa tasan omaan tyyliini ja tehnyt kaiken itse. Olen tottunut olemaan se, jota katsotaan vähän vinoon, Saara sanoo.

– Rakastuessani Meriin ajattelin, että eikö tämäkään voinut mennä normaalin kaavan mukaan. Tietysti minulle piti osua tyttöystävä miehen sijaan!

Omassa osuudessaan Meri kertoo, miten oman uransa voi löytää vasta aikuisena sekä siitä, millaista oli tulla kaapista pikkupaikkakunnalla. Meri oli homoseksuaalisuutensa takia silmätikkunakin, mutta suoralta vinoilulta ja pilkalta hän kokee säästyneensä.

– Minut otettiin vastaan todella hyvin. Tyylini on aina ollut sellainen, että olen rohkeasti oma itseni. Silloin kellään ei oikein ole varaa tulla kettuilemaan, Meri sanoo.

Meri seurusteli pojan kanssa 16–18-vuotiaana. Tämä oli ensimmäinen, jolle Meri kertoi kiinnostuksestaan samaa sukupuolta kohtaan. Poika suhtautui ymmärtäväisesti ja arvosti Merin suoruutta. Ystävyys on säilynyt näihin päiviin: mies on tulossa tänäään tupareihinkin.

– Kun päätin tulla kaapista, jännitin eniten kertoa siitä äidilleni. Tiesin, että hän hyväksyisi, mutta en keksinyt, mitä sanoa. Sitten vain tokaisin tykkääväni myös tytöistä. Äiti oli, että niin, mitäs sitten? Tärkeintä, että olet onnellinen, Meri muistelee.

– Ihan kuin hän olisi jo tiennyt.

Meri ja Saara kokevat, että perheiden ja läheisten hyväksyvä asenne on ollut tärkeä tuki.

– Tiedämme kavereita, joille perhe on kääntänyt selkänsä homouden takia. Sellainen on surullista. Olisi hirveää, jos emme voisi näyttää rakkauttamme.

Avoimuuden esimerkki on Merille ainoa syy olla Saaran mukana julkisuudessa.

– Esimerkillämme voimme rohkaista muita.


Muutto mehupaastolla

Seuraavan kerran naiset lähtevät yhdessä tien päälle Saaran ja Teemun Jouluenkelit-konserttikiertueelle. Kahdeksaan kirkkoon ulottuvalla rundilla myös Merillä on oma roolinsa kuskina, levymyyjänä, juoksevien asioiden hoitajana ja miksaajana. Saara sanoo Merin tasaisen luonteen sopivan rooliin, jossa on pidettävä langat käsissä.

– Meri on minun kallioni ja meistä kahdesta käytännön järki. Kiertueella hän on ihana turva kuskina, kun itse olen vähän spontaani ratissa. Reissussa hän myös pitää huolen, ettei verensokerini laske, Saara listaa.

"Käsityksemme hyvästä elämästä on mennyt kokonaan uusiksi."

Ilmiötä todistettiin viimeksi muuttoviikolla, kun Saara oli saanut päähänsä, että naiset voisivat samaan aikaan viettää mehupaastoa.

– Näin mielessäni, kuinka olisimme kotosalla, laittelisimme taloa ja lipittelisimme ravitsevia vihermehuja. Oliko paskin ideani koskaan? Saara kertoo nauraen.

– Olemme yleensä tosi leppoisia, mutta muuton ja mehupaaston yhdistelmä teki meistä välillä niin kärttyisiä, että ihmettelimme sitä itsekin, Meri komppaa.

Tänään koti täyttyy ystävistä, värikkäästä porukasta erilaisia ihmisiä. Saara sanoo sosiaalisen piirinsä räjähtäneen Merin vaikutuksesta.

– Musiikkikuplassani lähipiirini koostui vain muusikoista. Ajattelin, ettei minulla olisi yhteistä muiden kanssa, Saara aloittaa.

Meri taas on muistuttanut, ettei koskaan voi tietää, mitä ihmisestä löytyy ennen kuin tähän tutustuu.

– Olen oppinut Meriltä paljon avarakatseisuutta. Luulin aina, että onni tulee vain musiikista. Että kiertäisin koko ajan keikoilla ja that’s it. Nyt leikin koiran kanssa pihalla ja nautin vapaapäivistä kotosalla, Saara aloittaa.

– Käsityksemme hyvästä elämästä on mennyt kokonaan uusiksi.

Saara Aalto

  • Oulunsalossa 2.5.1987 syntynyt laulaja-lauluntekijä ja musiikin maisteri. Asuu Helsingissä elämänkumppaninsa Meri Sopasen kanssa. Perheeseen kuuluu Pietarista adoptoitu Liisa-koira.
  • Julkaissut viisi albumia omalla Yume Records -levymerkillään. Jouluinen kirkkokiertue tangokuningas Teemu Roivaisen kanssa starttaa 30.11. Lahdesta. Esiintyy oopperalaulaja Erwin Schrottin ja Grammy-palkitun José Felicianon kanssa Finlandia-talolla 29.11.
  • Saaran kotisivut: saaraaalto.com
Sisältö jatkuu mainoksen alla