Pihtiputaan Vuorijärvi on yksi Pete Parkkosen lempipaikoista. "Tulen Vuorijärvelle aina hiljentymään. Maisemat ovat mahtavat ja hiljaisuudessa kuulee vain omat ajatuksensa", Pete kertoo. Kuva: Karoliina Paatos
Pihtiputaan Vuorijärvi on yksi Pete Parkkosen lempipaikoista. "Tulen Vuorijärvelle aina hiljentymään. Maisemat ovat mahtavat ja hiljaisuudessa kuulee vain omat ajatuksensa", Pete kertoo. Kuva: Karoliina Paatos

Parin vuoden keikkatauko pisti laulaja Pete Parkkosen päivätöihin ja pihistelemään.

Laulaja Pete Parkkonen, 24, julkaisi huhtikuussa kolmannen albuminsa parin vuoden hiljaiselon jälkeen. Levyjensä välissä Pete paiski töitä lavanrakentajana, sillä keikkatauko heijastui myös tilipussiin.

­– Jouduin elämään säästeliäämmin, mutta kaikkeen tottuu. Vähensin vaatteiden ostamista sekä autoilua. Hiljattain luovuin autostani kokonaan. Nykyään kuljen paljon julkisilla ja vuokraan auton, jos tarvitsen sitä. Kesät taas menevät prätkän päällä, Pete kertoo.

Lavanrakentajana työskenteleminen on ollut hyvää vastapainoa laulamiselle, vaikka monet ovatkin ihmetelleet päivätöiden tarpeellisuutta.

– Levyni ilmestyttyä monet ovat olettaneet, että minulla on heti kaksisataa keikkaa buukattuna,joten miksi ihmeessä teen muita töitä. Olen käskenyt käydä katsomassa keikkakalenteriani, ei se nyt ihan täynnäkään ole. Onneksi keikkoja on alkanut pikkuhiljaa sadella, mutta kunnon hypeen pääseminen on vielä ainakin vuoden prosessi.

Pete ei kuitenkaan ota rahasta stressiä. Riittää, että ”käyttää maalaisjärkeä ja tekee pirusti duunia.”

– Käytän rahaa sen verran kuin sitä on, olkoon sitten 500 tai 5 000 euroa. Ehkä suhtaudun rahaan välillä vähän liiankin höpelösti, Pete tunnustaa.

Pihtiputaalla syntynyt ja kasvanut Pete on asunut Helsingissä siitä lähtien, kun hän sijoittui kolmanneksi Idols-laulukilpailussa vuonna 2008. Hän on kotiutunut kaupunkiin loistavasti, vaikka kaipaakin välillä maaseudun rauhaa.

– Jos joskus tulevaisuudessa saan lapsia, haluan kasvattaa heidät jossain muualla kuin Helsingissä. Töölössä näen lapsia, jotka vetävät röökiä lippikset vinossa, kiroilevat ja tappelevat kavereidensa kanssa rahaveloista. Minulla oli 12-vuotiaana kurahaalarit ja ruma villapipo, eikä tupakka käynyt mielessänikään. Pihtiputaalla oli rauhallista, rentoa ja turvallista kasvaa. Siksi en ole sulkenut pois ajatusta, että palaisin sinne vielä joskus.

Lue Peten haastattelu kokonaisuudessaan Me Naisten numerosta 22/2014. Voit ostaa digilehden täältä.

Lue myös:

Pete Parkkonen: "Olen kokenut rasismia ja nimittelyä"

Pete Parkkonen: "En lannistunut suosion hiipumisesta"

Pete Parkkonen on kuin ilmetty Johnny Depp! Katso ja hämmästy

Pete Parkkonen

■ Laulaja syntyi 8.2.1990 Pihtiputaalla. Asuu nykyään Helsingissä.

■ Sijoittui kolmanneksi Idols-laulukilpailussa vuonna 2008.

■ Julkaisi huhtikuussa kolmannen, omaa nimeään kantavan albuminsa.

Hiihtäjä Krista Pärmäkoski löysi puolisonsa yhteisten ystävien kautta. – Minulla on hyvä tilanne, koska Tommi kannustaa ja ymmärtää, mitä työni vaatii.

Olympiamitalisti Krista Pärmäkoski, 27, on valinnut kahden kodin taktiikan puolisonsa, valmentaja Tommi Pärmäkosken, 34, kanssa. Omakotitalo pohjalaismaisemissa Kuortaneella on avioparin ykköskoti, ja asunto Lahdessa toimii kaupunkikämppänä. Novascotiannoutaja Carla kulkee sujuvasti mukana molemmissa.

Krista matkustaa 250 päivää vuodessa, mutta Tommin työt keskittyvät nykyään enimmäkseen Suomeen hänen jätettyään pestinsä F1-kuljettaja Sebastian Vettelin kuntovalmentajana.

– Minulla ei ollut osuutta siihen päätökseen, Krista heittää.

Pariskunta tapasi aikoinaan yhteisten tuttujen kautta.

– Kaverimme taisivat tunnistaa, että olisimme sopiva mätsi. Asiat etenivät nopeasti tutustumisemme jälkeen.

Nyt Tommi vastaa Kristan voimavalmennuksesta ja yrittää välillä ehtiä mukaan harjoitusmatkoille. Silti pitkiin erojaksoihin on ollut pakko tottua.

– Nooh, siinä pysyy suhde tuoreena, Krista vitsailee ensin, mutta vakavoituu sitten.

– Kyllä ikävä ja yksinäisyys ovat iso haaste. Minulla on hyvä tilanne, koska Tommi kannustaa ja ymmärtää, mitä työni vaatii. Puolisoni ei ole koskaan painostanut, että tule jo kotiin sieltä.

Mitä Krista kertoo perhesuunnitelmistaan? Miksi hän oli vähällä lopettaa uransa? Lue Kristan koko haastattelu uusimmasta Me Naisista 16/2018. Tuoreen digilehden voit lukea täällä.

Maria Veitola muistelee kirjassaan, miten vaikeaa oli saada omat vanhemmat ymmärtämään, että kaikki hänen kaverinsa laihduttivat amfetamiinilla ja Nutriletilla.

Toimittaja Maria Veitola, 45, muistelee uutuuskirjassaan Veitola päihteidenhuuruista nuoruuttaan. Hän kirjoittaa, miten ihanaa 21-vuotiaana oli, kun elämä oli ”pelkkää nousua” ja ”hetkessä elämistä”.

– Joka ilta oli täynnä absurdeja tapahtumia ja hassuja ihmiskontakteja. Minä lörpöttelin ja tanssin niin, että mekot repesivät päältäni ja kengät hävisivät. Mennään yhdelle saattoi venyä kolmipäiväiseksi seikkailuksi, Veitola kirjoittaa.

”Olen kymmenen tuntemattoman ihmisen kanssa jatkoilla, ja me ollaan vedetty jotain, ja mä saan paniikkikohtauksen.”

Hän huomasi kuitenkin jossain vaiheessa, että kaikkeen kyllästyy. Klubeilla naamat kävivät tutuiksi, ja bileiden jälkeen yhä useammin tuntui ontolta. 

– Aina välillä minulla on ikävä sitä huumaavaa ja hasardia tunnetta, jonka muistan vanhoilta ajoilta. Sitä tunnetta ostaisin itselleni, jos voisin. Mutta sitä tunnetta en kyllä ostais, kun olen kymmenen tuntemattoman ihmisen kanssa jatkoilla, ja me ollaan vedetty jotain, ja mä saan paniikkikohtauksen eikä ole ketään kenelle voisin sanoa: ”Auta. Musta tuntuu, että mä joko sekoan tai kuolen”, Veitola kirjoittaa.

”Söin pari päivää sitten jotain missä oli Fido Didon kuva tai Mersun merkki.”

Amfetamiinilla ja Nutriletilla laihduttaminen ei ollut epätavallista

Hän muistelee myös erästä reissua Saimaan-mökille vanhempiensa kanssa. Ennen sitä Veitola oli ollut juhlimassa pari päivää putkeen.

– Siellä tutussa mökkisaaren metsässä mustikanvarvut muuttuivat väriseväksi ja hehkuvaksi sotkuksi ja tuntui siltä kuin metsä olisi halunnut imaista mut sisäänsä. Rämmin sieltä metsästä ulos ja itkin holtittomasti.

– Kerroin vanhemmille, että tämä johtuu siitä, kun söin pari päivää sitten jotain missä oli Fido Didon kuva tai Mersun merkki enkä oo paljon sen jälkeen nukkunut. Äiti ja isä oli kamalan järkyttyneitä, huolissaan ja vihaisia. – – On vaikea saada heitä ymmärtämään, että hei, ei tässä oo mitään ihmeellistä, kaikki mun kaverit laihduttavat amfetamiinilla ja Nutriletilla, se on ihan tavallista.

”Me tarvittiin apua niiden kaikkien tunteiden käsittelyyn.”

Veitola kirjoittaa, että sekä hän itse että hänen ystävänsä elivät parikymppisinä vaihetta, jolloin arki ei välillä riittänyt ja välillä se oli liikaa.

– Me tarvittiin apua niiden kaikkien tunteiden käsittelyyn. Tai eihän niitä tunteita käsitelty. Ne herätettiin, voimistettiin tai turrutettiin. – – Mutta onko mitään surullisempaa fiilistä kuin etsiä jonkun klubin vessan kiiltäviltä pinnoilta, että olisiko jollain jäänyt sinne joku murunen jotain valkoista.

Veitolan mukaan hänen oma päihdetoleranssinsa oli hänen onnekseen niin onneton, että hän itse oli usein se, joka huolehti muista. 

Maria Veitola: Veitola (Johnny Kniga, kirja on juuri ilmestynyt)