Kuva Karoliina Paatos
Kuva Karoliina Paatos

Arttu Wiskari käsittelee uudella levyllään lapsettomuutta ja huoltajuuskiistoja. Laulajan oman lähipiirin muodostavat kihlattu ja kaksi koiraa. – Haaveilen perheestä, mutta se tulee jos on tullakseen.

Laulaja Arttu Wiskari, 28 jännittää toisen levynsä ilmestymistä, sillä paineet platinaa myyneen debyyttialbumin jälkeen ovat kovat. Toisia Artun tunteikkaat sanoitukset ovat ärsyttäneet, kun taas toiset ovat kiitelleet niiden olevan ­suoraan kuin omasta elämästä.

Uudella levyllään Arttu käsittelee lapsettomuutta, huoltajuuskiistaa isän silmin ja sitä, miten nuorten pitää tehdä valintoja ­aivan liian aikaisin.

– Kaikki tarinat eivät ole omasta elämästäni, mutta ne ovat tositarinoita, joista olen kuullut tai lukenut. Aiheista ei ole välttämättä helppo puhua ääneen, siksi olen tehnyt ne lauluiksi.

Toisen levyn tekeminen on ollut välillä tuskaa. Artun mielestä paras vaihe levyn teossa on, kun biisi on viimein saatu sinetöityä ja hän voi siirtyä työstämään seuraavaa.

– Toivon, että uusi levyni löydetään, sillä en ole vielä valmis lopettamaan musiikin tekemistä. Tykkään työstäni niin paljon, että siinä missä monet muut odottavat lomaa duuneistaan, minä odotan pääseväni töihin. Tavoitteenani on kuitenkin tehdä vielä yksi levy, sen jälkeen voin pitää pienen breikin.

Huono olo makkaraperunoista

Arttu on asunut Espoossa koko ikänsä. Lapsuuden Haukilahdessa Artun tuntevat kaikki, mutta silloin kun hän haluaa olla omassa rauhassaan, hän lähtee kihlattunsa Pauliinan kanssa mökille Mäntyharjulle tai viettää koko päivän kotonaan kahden ranskanbulldogginsa kanssa – bokserit jalassa, pleikkaria pelaillen.

– Haaveilen perheestä, mutta se tulee, jos on tullakseen. Ainakin minulla on jo nyt kaksi vähän rumemman luokan ­ruttunaamaa kotona.

Koirat ovat olleet osa pariskunnan elämää vuoden ajan.

– Kun Pauliina halusi hommata meille koiria, sanoin heti, etten ota niistä vastuuta. Mutta kuinka kävikään: joudun lenkittämään Nasua ja Bonzoa neljä kertaa päivässä.

Koirien kanssa lenkkeilyn lisäksi Arttu pelailee "höntsäkiekkoa" ­Pietarinkadun Oilersissa ja käy uimassa kolme kertaa viikossa.

Hiljattain Arttu on myös alkanut syödä ­terveellisesti.

– Esikoislevyni jälkeen kiloja tuli ihan sikana. Vedin vuodessa reippaasti yli sata keikkaa, ja heitin kiireessä aina makkaraperunat naamaan. Pidemmällä juoksulla siitä tuli vain helvetin huono olo.

Nyt mies on ottanut itseään niskasta kiinni. Bändin kanssa on sovittu, että perjantain ja lauantain keikoista aina toinen on urheilupäivä.

– Sen ei tarvitse olla mitään himourheilua, voimme käydä vaikka vain keilaamassa. Kitaristimme on onnistunut myrkyttämään meidät jo niin, että ensi kesänä aloitamme golfin.

Arttu Wiskari julkaisee toisen albuminsa Tappavan hiljainen rivarinpätkä 12. huhtikuuta.

Me Naisten numerossa 13–14/2013 Arttu kertoo uraputkestaan rautakaupassa ja siitä, miksi ei ole pitänyt yhteyttä sukuunsa.

”Ensimmäistä kertaa elämässäni olen tilanteessa, että haluan pysähtyä aloilleni”, Antti kertoo.

Laulaja Antti Tuisku avaa tuoreessa Apu-lehden numerossa tulevaisuuden suunnitelmiaan.

Muusikko kertoi marraskuun alussa jäävänsä tauolle kevään 2018 areenakiertueen ja Provinssi Rockin keikan jälkeen. Syystä hän on kuitenkin vaiennut.

Nyt hän paljastaa, että aikoo hankkia tauon aikana hyvinvointivalmentajan pätevyyden.

– Ensimmäistä kertaa elämässäni olen tilanteessa, että haluan pysähtyä aloilleni. Musiikkia haluan tehdä seuraavan kerran vasta sitten, kun itselläni on oikeanlainen kipinä ja visio siitä, mitä todella haluan tehdä, hän kertoo Apulle.

”Olo on äärimmäisen kiitollinen, mutta myös haikea.”

Kun Antti marraskuussa ilmoitti tauostaan, hän kertoi tuntevansa ristiriitaisia fiiliksiä.

– Sen jälkeen aloitankin sitten määrittelemättömän pituisen keikkatauon. Olo on äärimmäisen kiitollinen, mutta myös haikea. Kiertueen päättävän festarivedon jälkeen on aika pistää pillit pussiin ja miettiä elämää muiltakin kanteilta. Ja ladata akkuja tulevaa varten – milloin ikinä sen uuden tulemisen aika sitten onkaan, hän kertoi.

Kesällä Antti kertoi Me Naisten haastattelussa, että haluaa panostaa omaan ja läheistensä hyvinvointiin. Hän rakennutti kotiinsa suolahuoneen, vei äitinsä viime talvena lomalle Los Angelesiin ja siskonsa miehineen Berliiniin Céline Dionin keikalle.

– Olen halunnut satsata siihen, että jaksan tehdä työni mahdollisimman hyvin. Mutta haluan tarjota elämyksiä myös läheisilleni. Hiljattain mökillä yritin sanoa sukulaisille, että kertokaa, jos tarvitsette tänne jotakin, hän kertoi. 

 

Kun näyttelijä Emmi Pesonen alkoi seurustella ohjaaja Paavo Westerbergin kanssa, hän sai kaupan päälle neljä lasta.   

– Useimmat harjoittelevat äitiyttä lapsi kerrallaan, mutta minulle kaikki iät tulivat yhteen syssyyn, Emmi kertoo.

Kun näyttelijä Emmi Pesonen, 40, ensimmäisen kerran vieraili ohjaaja-käsikirjoittaja Paavo Westerbergin, 44, luona, hän katseli lasten kuvia seinällä. 

– Ihmettelin, kun rivistö vain jatkui ja jatkui, ja kaikki ne kuulemma olivat Paavon eri lapsia.

Lapsikatras ei kuitenkaan 27-vuotiasta Emmiä säikäyttänyt, päinvastoin.

– Olin aina ajatellut, että haluan paljon lapsia. Useimmat harjoittelevat äitiyttä lapsi kerrallaan, mutta minulle kaikki iät tulivat yhteen syssyyn, Emmi kertoo. Myöhemmin joukko kasvoi seitsemän hengen suurperheeksi.

– Suurin lahja, joka Emmi on minulle antanut on se, että hän on rakastanut lapsiani, Paavo sanoo.

Vaikeinta aikaa heidän suhteessaan elettiin, kun Paavo ja Emmi teatteritöiden ja arjen pyörittämisen lisäksi remontoivat omakotitaloa.

– Silloin vaatimusten määrä kotona oli niin valtava ja stressitasot niin koholla, että kun pääsi teatterille ja sulki oven takanaan, tuntui päässeensä turvaan ja melkein lomalle, Emmi sanoo. 

– Mutta ainakin elämän tarkoitus oli silloin selvä. Ei ollut aikaa fokusoida itseensä tai kriisiyttää parisuhdetta, kun piti vaan selvitä arjesta, Paavo jatkaa.

Toimiva taiteilijaliitto

Tammikuun alussa ensi-iltansa saa Emmin ja Paavon yhdessä käsikirjoittama ja Paavon ohjaama elokuva Viulisti.

Viulisti on Paavon ensimmäinen leffaohjaus ja Emmin esikoiskäsikirjoitus, jonka tekemiseen hän hyppäsi samalla pelottomalla asenteella kuin suurperheen äidiksi – ilman että ensin olisi vaikkapa kirjoittanut jonkun lyhytelokuvan käsiksen.

Kirjoittaminen oli Emmille monella tapaa avartavaa ja vapauttavaa.

– Näyttelijä on työnsaannin suhteen usein alisteisessa asemassa suhteessa ohjaajaan. Se on välillä tosi kuluttavaa. Kun kirjoitan, saan tehdä ihan mitä haluan, hän sanoo.

Yhdessä pari on työskennellyt aiemminkin.

– Työnteko yhdessä ei ole ikinä ollut meille vaikeaa, sillä työpaikalla roolimme ovat selvät. Eikä Paavo minua ainakaan helpommalla päästa kuin muita.  Siviilielämässä vastuun jakaminen on paljon vaikeampaa, Emmi sanoo.

– Kunnioitamme työtä ja työyhteisöä niin paljon, ettemme siellä rupea riitelemään. Eiväthän muutkaan tuo työpaikalle kotiasioitaan, Paavo jatkaa.

Mihin Emmi Paavossa ihastui? Miten seitsenhenkisen perheen arkea pyöritettiin? Voiko vain taiteilija ymmärtää toista taiteilijaa? Miltä tuntuu, kun lapset muuttavat pois kotoa? Lue lisää Me Naisten numerosta 50-51/2017. Tuoreen digilehden voit lukea täältä.