Moniottelija Samuli Bryggaren isä Arto oli Suomen aitajuoksijahuippu 1980-luvulla. Kuva: Satu Kemppainen.
Moniottelija Samuli Bryggaren isä Arto oli Suomen aitajuoksijahuippu 1980-luvulla. Kuva: Satu Kemppainen.

Samuli Bryggare on seurannut isäänsä kilpaurheilun maailmaan. Huippuosaavasta isästä on uralla hyötyä, mutta joskus sukunimen taakkaa on raskas kantaa.

Moniottelija Samuli Bryggare, 23, valmistautuu suoritukseensa. Kentän laidalla selostaja esittelee Samulin innokkaille penkkiurheilijoille: ”Tässä tulee Samuli Bryggare, Arto Bryggaren poika!”

Taas se isäpappa oli pakko mainita.

– Joskus tuollainen on todella rasittavaa, Samuli hymähtää.

Toisaalta isän mainitseminen ei ole ihme. Olympiapronssille 80-luvun puolessa välissä kirinyt Arto Bryggare on legenda. Olympiamitalin lisäksi hänen nimissään komeilee edelleen aitajuoksun Suomen ennätys.

Arto Bryggare on myös mies, jonka varjossa ei ole ollut helppoa luoda omaa kilpauraa. Kuuluisa sukunimi on tuonut Samulillekin suorituspaineita, sillä joillekin ulkopuolisille mikään ei riitä. Aina olisi yllettävä samoihin tuloksiin edellisen sukupolven kanssa. Samuli itse ymmärtää vertailun, mutta ei halua sen määrittävän tekemisiään.

– Jos en voita tai pärjääkään yhtä hyvin kuin faija, ihmiset ovat ihan ihmeissään, Samuli kertoo.

– Isä on edelleen Suomen menestynein pika- ja aitajuoksija. Vain yksi voi olla menestynein, joten on turha ajatella, että minun pitäisi pystyä samaan.

Ja jos kisassa ei sijoitukaan voittajan pallille, saattavat kanssakilpailijat hykerrellä voittaneensa olympiamitalistin pojan.

Yleisurheilua koko elämä

Yleisurheilu-ura on ollut Samulille luonteva valinta. Jo yksivuotiaana hän matkusti isänsä kanssa kisaleireille Yhdysvaltoihin ja Etelä-Afrikkaan. Kotona urheilu oli yksi tärkeimmistä yhteisistä mielenkiinnonkohteista.

– Olen elänyt koko elämäni yleisurheilukulttuurissa, joten laji on iskostunut identiteettiini jo nuorena. Minun on ollut vaikea ajatella muuta vaihtoehtoa kuin tämä, Samuli sanoo.

Yleisurheilukipinä ei iskenyt Samuliin pelkästään isän puolelta. Myös äiti Lotta on kilpaillut keskipitkillä juoksumatkoilla. Kun Samuli oli alle kouluikäinen, äiti alkoi valmentaa häntä.

Arton ja Samulin yhteinen vapaa-aika liittyi lapsuudessa melkein aina urheiluun. Toisinaan isä saattoi viedä myös McDonald’siin hampurilaiselle.

– Äidin kanssa siihen ei ollut mitään mahdollisuuksia, mutta faija saattoi joskus sortua, Samuli nauraa.

Vaikka vanhemmat kentille Samulin veivätkin, häntä ei ole koskaan pitänyt pakottaa harjoituksiin. Kilpauraa vanhemmat eivät ole pojalleen koskaan tuputtaneet.

– Olen aina lähtenyt ihan omatoimisesti treeneihin. Yksilölajit sopivat minulle kaikkein parhaiten.

Jos Samuli olisi saanut vapaasti valita, hän olisi lähtenyt kilpailemaan samassa lajissa kuin isänsä. Alunperin hän oli kiinnostunut pikajuoksumatkoista. Juoksu-ura kuitenkin kaatui pahoihin kantapääkipuihin kymmenisen vuotta sitten.

Kun juoksu ei luonnistunut, Samuli siirtyi heittolajeihin. Kymmenottelun hän valitsi tavallaan sattuman ja pakon edessä. Toisaalta se on ollut Samulin mielestä hyvä asia.

– Jos olisin isäni tavoin aitajuoksija, varmasti vertailisin itseäni enemmän häneen.

Raakaa kannustusta

Isän merkitys Samulin elämässä on vaihdellut eri elämänvaiheissa. Kun Samuli oli lapsi, ei isää paljon kotona näkynyt, koska illat menivät eduskunnassa. Jo varhain Samuli alkoi ymmärtää Arton urheilusaavutusten merkitystä.

– Kun pienenä sain kuulla, että hän on voittanut olympia- ja MM-mitaleja ajattelin, että varmaan monet muutkin ovat niitä voittaneet. Jossain vaiheessa tajusin, että ei niitä ihan hirveästi ole tullut, eivätkä kaikkien isät ole tuollaista tehneet. Olen tietenkin aina katsonut häntä ylöspäin, Samuli sanoo.

Nykyään Arto on toinen Samulin valmentajista, joten he viettävät paljon aikaa yhdessä. Lisäksi Arto on Samulille suuri taloudellinen tuki ja paras tsemppaaja.

– Hän kannustaa minua ottamaan itsestäni kaiken irti. Hän oli itsekin sellainen urheilija, joka antoi itsestään aina yli sata prosenttia. Kumpikaan meistä ei tee mitään puolivaloilla.

Päänsilittelyä Samulin on isältään kuitenkin turha hakea. Mieluummin isä viilaa pieniä teknisiä yksityiskohtia.

– Hän ei koskaan kannusta minulle pelkästään sanomalla, että yritä parhaasi. Se olisi hyvin kliseistä. Sellaista minä en tarvitse.

Lue lisää:

Juoksijalupaukset Nelli ja Noora Toivo sekä Emma Millard: Pää ei enää kestänyt

Onko seksikkyys taakka Suomen naisurheilulle?

Miss Suomi 2014 Bea Toivosen rallikuski-isä: Avioerossa olisi pitänyt ajatella enemmän tyttöjen tunteita

Samuli Bryggare

Moniottelija.

Syntyi 10.3.1991.

Asuu Helsingissä.

Kilpailee moniottelussa SM-tasolla. Opiskelee oikeustieteitä Helsingin yliopistossa.

Oletko samassa tuloluokassa Kerttu Niskasen, Manuela Boscon vai kenties Jutta Gustafsbergin kanssa?  

0–5 000 euroa tienasivat juontaja Axl Smith, laulaja Petra Gargano ja pyöräilijä Lotta Lepistö.

5 001–10 000 euroa tienasivat malli, yrittäjä Lotta Näkyvä ja hiihtäjä Kerttu Niskanen.

10 001–15 000 euroa tienasivat tanssija Jukka Haapalainen ja kestävyysjuoksija Alisa Vainio.

15 001–20 000 euroa tienasivat malli Kirsi Pyrhönen, laulaja James Nikander, eli Musta Barbaari, ja laulaja Jannika Wirtanen, eli Jannika B.

20 001–25 000 euroa tienasivat entinen alppihiihtäjä Kalle Palander ja räppäri Sini-Maria Makkonen, eli Sini Sabotage.

25 001–30 000 euroa tienasivat Miss Suomi 2016 Shirly Karvinen ja laulaja Jonna Tervomaa.

Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.
Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.

30 001–35 000 euroa tienasivat ruokakirjailija, bloggaaja Hanna Gullichsen ja lumilautailija Enni Rukajärvi.

35 001–40 000 euroa tienasivat mentalisti Noora Karma ja pikaluistelija Mika Poutala.

40 001–45 000 euroa tienasivat malli ja yrittäjä Janina Fry, juontaja sekä koreografi Marco Bjurström ja laulaja Ilkka Lipsanen, eli Danny.

45 001–50 000 euroa tienasivat juontaja ja muusikko Tapio Huuska, eli Cristal Snow, ja tubettaja Maiju Voutilainen, eli Mansikkka.

50 001–55 000 euroa tienasivat näyttelijä Manuela Bosco ja tubettaja Maria Verho, eli Mariieveronica.

55 001–60 000 euroa tienasivat näyttelijä Pihla Viitala ja muusikko Iiro Rantala.

60 001–65 000 euroa tienasivat yrittäjä Kaarina Kivilahti, mallitoimiston johtaja Laila Snellman sekä yrittäjä, juontaja ja malli Anne Kukkohovi.

Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.
Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.

65 001–70 000 euroa tienasivat näyttelijä Lena Meriläinen ja sarjakuvapiirtäjä Juba Tuomola

70 001–75 000 euroa tienasivat juontaja Anni Hautala ja näyttelijät Antti Holma sekä Antti Luusuaniemi

75 001–80 000 euroa tienasivat juontaja Esko Eerikäinen ja laulaja Saara Aalto.

80 001–85 000 euroa tienasivat näyttelijä Lauri Tilkanen ja bloggaaja Sara Vanninen.

85 001–90 000 euroa tienasivat tanssija, koreografi Jorma Uotinen ja juontajat Jenni Alexandrova ja Kimmo Vehviläinen.

90 001–95 000 euroa tienasivat kehonrakentaja Jari ”Bull” Mentula, kansanedustaja Jani Toivola ja fitness-malli Eevi Teittinen.

95 001–100 000 euroa tienasivat juontaja Jone Nikula ja stand up -koomikko Heli Sutela.

100 001–105 000 euroa tienasivat yrittäjä Jutta Gustafsberg ja radiojuontaja, toimittaja sekä kirjailija Anna Perho.

Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.
Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.

105 001–110 000 euroa tienasivat juontaja Sami Kuronen, näyttelijä Tiina Lymi ja ohjaaja Antti Jokinen.

110 001–115 000 euroa tienasivat yrityskouluttaja Juhani ”Tami” Tamminen ja sarjakuvapiirtäjä Pertti Jarla.

115 001–120 000 euroa tienasivat koomikko Krisse Salminen, ex-jääkiekkoilija Jere Karalehti, radiojuontaja Juha Perälä ja psykoterapeutti, tietokirjailija Maaret Kallio.

120 001–125 000 euroa tienasivat bloggaaja Natalia Tolmatsova ja laulaja Sanni Kurkisuo.

125 001–130 000 euroa tienasivat muusikko Tuure Kilpeläinen ja näyttelijä Kari Ketonen.

130 001–135 000 euroa tienasivat räppäri, kirjailija Henri Pulkkinen ja näyttelijä Aku Hirviniemi.

135 001–140 000 euroa tienasivat laulaja Thomas Kirjonen, eli Kasmir, ja ohjaaja Johanna Vuoksenmaa.

140 001–145 000 euroa tienasi juontaja Vappu Pimiä.

145 001–150 000 euroa tienasi ohjaaja Aku Louhimies.

150 001–155 000 euroa tienasivat laulajat Toni Wirtanen ja Olli Lindholm sekä juontaja Janne Kataja.

Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.
Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.

155 001–160 000 euroa tienasivat stand up -koomikko Sami Hedberg ja laulaja Maija Vilkkumaa.

160 001–165 000 euroa tienasivat tanssikouluyrittäjä Anitra Ahtola ja laulaja Paula Koivuniemi.

165 001–170 000 euroa tienasi radio- ja tv-juontaja Jari ”Jaajo” Linnonmaa.

170 001–175 000 euroa tienasivat näyttelijä Esko Salminen ja huutokauppakeisari Aki Palsanmäki.

175 001–180 000 euroa tienasivat laulajat Kimmo Laiho, eli Elastinen, ja Jenni Vartiainen sekä ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen.

180 001–185 000 euroa tienasi laulaja Elisa Tiilikainen, eli Elli Haloo.

185 001–190 000 euroa tienasivat tähtitieteilijä Esko Valtaoja ja näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius.

190 001–195 000 euroa tienasi entinen painija ja olympiavoittaja Jouko Salomäki.

195 001–200 000 euroa tienasivat laulaja Juha Tapio ja juontaja, toimittaja Tuomas Enbuske.

Yli 200 000 euroa tienasivat muiden muassa räppäri Jare Tiihonen (201 411 euroa), eli Cheek, kirjailija Laura Lindstedt (201 590 euroa) ja laulaja Kaija Kokkola, eli Kaija Koo (313 464 euroa).

Tulot perustuvat vuoden 2016 verotietoihin. Lähde: Ilta-Sanomat.

Piispan työhuone sijaitsee Tuomiokapitulin tiloissa. Arkiasu ja juhlapuku säilytetään siellä, liturginen asu eli kaapu, hiippa ja sauva taas Tuomiokirkossa. Piispanristi on vuodelta 1959. ”Sen painoarvo tuntuu myös fyysisenä.” Kuva: Heli Blåfield
Piispan työhuone sijaitsee Tuomiokapitulin tiloissa. Arkiasu ja juhlapuku säilytetään siellä, liturginen asu eli kaapu, hiippa ja sauva taas Tuomiokirkossa. Piispanristi on vuodelta 1959. ”Sen painoarvo tuntuu myös fyysisenä.” Kuva: Heli Blåfield

Ennen piispanvirkaansa Teemu Laajasalo tunnettiin poliittisen satiirin taitajana Yle Leaksissa. Huumori sopii hänen mielestään myös kirkkoon. – Tilannetaju on siinä oleellista.

Yhdellä joululaululla on piispa Teemu Laajasalolle, 43, erityinen merkitys. Ei itkeä saa, ei meluta saa avasi show’n joka kerta, kun nuori Teemu kävi isänsä kanssa viihdyttämässä vanhainkodin asukkaita Itä-Helsingissä. Isä esitti joulupukkia, Teemu oli viulua soittava tonttu.

– Kun isäukko ikääntyi, minut upgradattiin joulupukiksi. Esiinnyimme samassa vanhainkodissa ainakin kymmenenä peräkkäisenä jouluna, Teemu kertoo Matkalla minuksi -haastattelussa.

Tänä jouluna estradi on toinen. Laajasalo pitää ensimmäisen joulusaarnansa Helsingin hiippakunnan piispana Helsingin Tuomiokirkossa. Aattohartauden jälkeen piispa viettää joulua perheensä kanssa: hän on kolmen pienen lapsen isä.

– En ole yrittänyt siirtää lapsuudenkotini dynamiikkaa meille, joitain samoja perusarvoja kyllä. Rakkauden, turvallisuuden ja rohkaisun henki ovat esillä omassakin kodissani, hän sanoo.

– Minua kannustettiin ja kehuttiin varmaan vähän liikaakin.

Laajasalo arvioi, että tausta on joskus näyttäytynyt liiallisena itsevarmuutena.

– Olen pitänyt itseäni kaikkien alojen asiantuntijana, joka kertoo vastauksen silloinkin, kun kukaan ei sitä kysy.

Huumoria kirkkoon

Ennen piispanvirkaansa Teemu Laajasalo tunnettiin Kallion kirkkoherrana sekä poliittisen satiirin taitajana television Yle Leaksissa.

– Komedian tekeminen oli minulle rakas harrastus, jota muistelen hyvällä. Enää en voi heilua telkkarissa vitsihahmona. Piispan virkaan se ei sovi.

Hän ajattelee kuitenkin, että myös huumori sopii kirkkoon.

– Kirkkoon ei tulla kuuntelemaan vitsejä, mutta kyllä hauskat jutut sopivat saarnaan. Tilannetaju on siinä oleellista. Ilosanoman asiallahan tässä ollaan.

Miksi Teemu Laajasalo kuvailee itseään hihhuliksi uskonharjoittajaksi? Miksi hän vertaa kirkkoa makkarapakettiin? Tiesitkö, että sama risti on kulkenut Helsingin piispoilla vuodesta 1959? Lue koko haastattelu Me Naisten joulutuplasta 50–51/2017. Tuoreen digilehden voit lukea täällä.

  • Helsingin hiippakunnan piispa asuu Helsingissä vaimonsa ja kolmen lapsensa kanssa.
  • Teologian maisteri, kasvatustieteen tohtori. Edisti Aleppon kellot -kampanjaa Kallion kirkkoherrana. Tuttu ohjelmista Yle Leaks sekä Hyvät ja huonot uutiset.
  • Harrastaa kitaransoittoa. Toiveharrastuksena liikunta: ”Toivon harrastavani liikuntaa, mutta teen sitä liian harvoin.”
  • Saarnaa Helsingin Tuomiokirkon aattohartaudessa 24.12. klo 15.30.