Armi Toivanen kärsi pitkään epävarmuudestaan. Nyt hän kannustaa muitakin voittamaan pelkonsa.

Kuntosali on rakennettu maan sisään, rouhean betonikaton alle. Täällä ei soi rytmikäs popmusiikki eivätkä päivän radiohitit. Salista kuuluu vain napakka mäjäys ja jokaisen iskun jälkeen hampaiden välistä puhaltava henkäys: sshhh.

Näyttelijä Armi Toivanen, 34, on taltuttanut tukkansa kasvoilta ponihännälle nähdäkseen tarkasti, mihin iskee. Potku lähtee voimalla ja ulottuu treeniparia kylkeen. Sshhh.

– Olen jäänyt koukkuun siihen tunteeseen, jonka treenaaminen synnyttää. Voimaan, ryhtiin, jaksamiseen, Armi puhisee potkunyrkkeilytuntinsa jälkeen.

Liikunnasta on tullut Armille samanlaista hyvää huumetta kuin näyttelemisestä aikoinaan. Teatterin hän löysi 15-vuotiaana ilmaisutaidon kurssilla, jolle oli lähtenyt kahden kaverinsa kylkiäisenä. Yksin hän ei olisi uskaltanut.

– Olin arka ja pidättyväinen ja kuvittelin, että minun pitäisi olla ihmisenä toisenlainen, rohkeampi ja rempseämpi. Vielä kurssilla tunsin, etten olisi saanut olla mukana. Innostuin kuitenkin teatterista niin, että minun oli pakko saada tehdä sitä lisää.

Armi tunnisti, että hänellä olisi mahdollisuuksia näyttelijäksi. Epävarmuutensa kanssa hän paini kuitenkin pitkään. Lopulta halu voitti pelon.

Nyt Armi välittää samaa viestiä puhuessaan nuorille Valtaajat.fi-projektin kummina. Häntä pyydetään mukaan moneen, mutta Armia ei kiinnosta olla pelkkä mainoslärvi. Suoraan nuorten kanssa tehtävä työ tuntui omimmalta.

– Meidän yhteiskunnastamme on helvetin helppo pudota jo nuorena. Ilman kannustusta arvottomuuttaan alkaa uskoa itsekin, Armi sanoo.

Syyskuussa käynnistyvä projekti yllyttää nuoria käyttämään valtaansa ja toteuttamaan ideoitaan, isoja ja pieniä.

– Usutan menemään kohti omia pelkoja ja yli rajojen. Jos vesi on liian kylmää, juuri silloin pitää mennä uimaan. Tai jos ajattelen, etten jaksa enää yhtään punnerrusta, pakotan itseni punnertamaan kymmenen lisää, Armi sanoo.

– Kuka sanoo, etten juuri minä voisi olla hurjapää. Jälkeenpäin voin sitten todeta, että en tee tuota enää koskaan. Mutta tuli kokeiltua!

 


Kaj Stellberg vastaa Armin kuntoiluohjelmasta. ”Hirveä päivä on monille hyvä syy potkunyrkkeilyyn, se purkaa stressiä. Armi potkii usein vain koska se on hauskaa. Hänen thai boxing -tausta näkyy harjoittelussa.”

 

Voimaa liikunnasta

”En yhtään kestä sitä fiilistä, kun olen uupunut. Erityisesti työssä väsyminen ärsyttää, sillä silloin en pysty parhaimpaani: pää menee blurriin ja puhe alkaa staaplailla. En haluaisi tehdä yhtään ookoota vaan aina parhaani.

Pari vuotta sitten aloin urheilla säännöllisesti vähän pakon kautta. Kiire oli alkanut tuntua stressinä kropassa ja jumitti ajatuksiani. Tunsin olevani niin väsynyt, että tarvitsin apua pitääkseni huolta jaksamisestani. En ollut oikein viihtynyt salilla, mutta päätin aloittaa kuntoilun personal trainerin kanssa, jotta hommasta tulisi säännöllistä ja päämäärätietoista.

Ideal Fit -salilla trainerini Kaitsu, Kaj Stellberg, on jalat maassa -tyyppi eikä mikään solariumin ruskettama pumpattu peilaajamies. Hän on pitänyt treenaamiseni monipuolisena niin, etten kyllästy, ja näkee, milloin vain narisen väsymystäni ja milloin en oikeasti jaksa. Muut harjoitukset vaihtelevat, mutta potkunyrkkeilyä treenaan kerran viikossa. Se on tehokas aerobinen liikuntamuoto ja samalla hyvä tapa purkaa turhaumat. Kaitsu on siinä loistava sparraaja. Voi kuulostaa julmalta, mutta mieluummin kohdistan iskuni oikeaan ihmiseen kuin potkin tylsästi säkkiä.

Näin lomalla käyn salilla kolme–neljä kertaa viikossa, ja töiden aikaan vähintään kerran viikossa. Osaisin jo treenata itsekseni, mutta Kaitsusta on höpöttelyseuraa. Kun kalenterissa lukee sovittu tapaaminen, on vaikeampi jättää menemättä. Laiskottelusta tykkäävä ihminen on hyvä selittelemään itselleen, miksi ei tarvitsisi mennä.

Urheilu on konkreettinen tapa asettaa itselleni haasteita sen sijaan, että vain miettisin, pitäiskö. Hikoilu, sykkeen nostaminen, fyysisen voiman kohdistaminen johonkin ovat tapa ylittää itseni. Aluksi sitä ajattelee, että en jaksa, en jaksa, kunnes alkaa vituttaa: miten niin en jaksa. Miten voisin ylittää itseni missään muussakaan, jos en yhdessä kuntoharjoituksessa?

On mahtava tunne, kun kropassa on voimaa. Jaksan paremmin, kävelen suorassa enkä hengästy portaissa. Olo ei tunnu raskaalta eikä löysältä. Tykkään tunteesta, kun voin vetää leukoja ja tehdä miesten punnerruksia helposti.

Ainoa miinus on, että paitani ovat käyneet pieniksi, kun selkäni on alkanut levitä. Minulla on kuulemma lahjakkaat lihakset. Ne vain tuppaavat kasvamaan, vaikka en erityisesti pumppaa kehoani tai muokkaa lihaksiani. Nyt on pitänyt katsella isompaa rotsia päälleni.

Hiljaisuus antaa virtaa

Näyttelijänä minulla on sosiaalinen työ, mutta vapaalla viihdyn mainiosti itsekseni ja rauhassa.

Hiljaisuudesta löydän energiaa tekemisiini. Rauhoittuminen onnistuu parhaiten vaihtamalla maisemaa ja ajamalla tutulle mökille. Siellä laitan janssoninkiusausta ja hyppään järveen aina kun mahdollista. Mökillä ei ole pakko tehdä mitään toisin kuin kaupungissa, jossa ääni pään sisällä koko ajan muistuttaa, mitä seuraavaksi pitäisi tehdä.

Jos jatkuvasti toteuttaa oletettua kuvaa arjesta, elämä käy väsyttäväksi. Siksi on hyvä välillä mennä paikkaan, jossa en voi ryhtyä mihinkään.

Kesäisin uin plakkariin eli varastoon. Ajattelen, että kesä on onnistunut, jos olen uinut paljon luonnonvesissä. Mökillä se onnistuu monta kertaa päivässä. Tänä vuonna heitin talviturkkini pääsiäisenä. Oli pimeää ja vesi oli kolmeasteista, hyi helvetti. Mutta mikä fiilis siitä seurasikaan!

Haluaisin ylläpitää tätä mä voin -ajattelua hamaan loppuun. Se tarkoittaa, että menen kohti pelkoja, haastan itseni päivittäin ja teen juuri sen, mihin en kuvittele pystyväni. Se vasta päräyttävää onkin.

Tukipaketti Varpu

Kun Varpu tuli meille tasan kaksi vuotta sitten, se oli pieni ja viemäristä vedetyn näköinen otus.

Olin nähnyt monirotuisesta koiranpennusta yhden valokuvan ennen kuin se saapui Kreikasta Suomeen Finnmatkojen lomalennolla. Olen kutsunut sitä tukipaketiksemme, sillä Varpulla on pennusta asti ollut tapana nojailla ihmisten jalkoihin. Se tekee sitä ohikulkijoille puistossa ja Kallion terasseilla. Joskus se ojentaa tassunsa olkapäälle ja tuijottaa suoraan silmiin kuin sanoen, että kaikki on okei. Varpu on pieni hyväntekijä.

Olen ollut paljon iloisempi siitä lähtien, kun Varpu muutti meille. On piristävää katsoa koiraa, jolle jokainen päivä on paras. Vaikka olisi miten kiire duuniaamu, Varpu lähtee lenkille sen näköisenä, että vittu miten siisti maanantai.

Kun tulemme kotitalon porttikongista kadulle, lähdemme lenkille aina samaan suuntaan pieneen loivaan ylämäkeen. Varpu nostaa kuononsa pystyyn ja tuuli tarttuu sen korviin. Se kääntyy minuun päin, ottaa leikkiasentonsa ja päästää pienen riemu-ulvahduksen. Jestas, että siitä voi tulla hyvä fiilis.

Sen jälkeen, kun Varpu teki tv-debyyttinsä sarjassa Hinnalla millä hyvänsä, se on kahdesti tunnistettu kadulla. Varpu esiintyi sarjassa omalla nimellään ja esitti siinä roolihenkilöni koiraa. Taisin vähän porata, kun se sarjan loppupuolella kuoli.

Meitä yhdistää aamu-unisuus, jossa Varpu on minuakin pahempi. Se kuorsaa äänekkäästi ja kömpii sängystään vasta kun olen jo aamutouhuissani.

 


Hakaniemen tori on kävelymatkan päässä kotoa. ”Hyvä, puhdas ruoka on tapa kunnioittaa kehoa.”

 

Eläköön hyvä ruoka

Olisi hienoa syödä useammin ulkona, mutta Suomessa se on aika tyyristä. Toisaalta niin on ruuan ostaminen kaupastakin. Kesäisin ostan vihannekset mieluiten torikauppiaalta, ja jos haluan herkutella, käyn Hakaniemen hallissa ostoksilla.

Minulla on muutama italialainen ystävät, jotka ovat opettaneet paljon ruuan kunnioittamisesta: siitä että pidetään kiinni ruoka-ajoista eikä keittiössä heitetä juuri mitään roskiin. Koulun kotitalous-
tunneilla pitäisi omistaa yksi kurssi italialaiselle keittiölle. Sen periaatteilla syntyy simppeliä ja hyvää ruokaa halvalla.

Olen suurpiirteinen kokki enkä osaa hienoja tekniikoita, mutta arvostan hyvää ruokaa ja saan kyllä aikaiseksi ihan ravintolatason annoksia. Hyvä illalliskokemus voi olla vaikkapa nakkikastike ja perunat.

Puhdas, laadukas ruoka ja säännöllinen syöminen ovat myös tapoja pitää itsestä huolta ja kunnioittaa kehoani. Syön aina, kun minulla on nälkä. En ole terveyshifistelijä, ja jos mieleni tekee, voin vetäistä kunnon korvapuustin. Kuntoilu on saanut aikaiseksi sen, että useimmin tulee himo sellaisiin aineksiin, joista saan voimaa treenaamiseen.

Jos ajatellaan, että on kuumia ja viileitä ihmisiä, minä kuulun jälkimmäisiin. Pidän kylmistä ruuista, ja jonkin lämpimän mätön sijaan mieleni tekee usein jugurttia. Kahvin ja teenkin juon mieluiten kylmänä. Minulla on perverssi tapa juoda poikaystäväni keittämät aamukahvin jämät jäähtyneinä päivän mittaan. Mutteripannuun jäähtynyt kylmä kahvi on aivan helvetin hyvää.

 

 


Kauniista vintagevaatteista innostuvia Armia ja Irja Nurua yhdistää esteettisyys. Erityisesti 1940-luvun leikkaukset istuvat Armille hyvin.

 

Ihana Irja

Vaikka puhuminen on hyvän olon kannalta tärkeää, en hirveästi pura elämääni laajalle piirille ihmisiä. Nurun Irjasta on kuitenkin tullut ystävä, jolle käyn jauhamassa asioitani säännöllisesti. Irja pitää vintagepuotiaan, Hoochie Mama Janea, naapuritalossa. Tutustuimme vuonna 2003, kun muutin Tampereelta Helsinkiin.

Irja on käsittämätön nainen. Hän voi konsultoida tyyliasioissa, asuntokysymyksissä ja duunijutuissa. Joulukuussa hain apua Irjalta, kun olin vetänyt itseni piippuun ja ylikierroksille. Olin tehnyt älyttömästi töitä, takana oli 55 kuvauspäivää putkeen ja edessä leffan ensi-ilta. Olin menossa kotiin aamutelevisiosta, kun käteni alkoivat täristä ja tunsin oloni sekavaksi ja neuvottomaksi. Menin Irjan luo ja sanoin, että nyt on nuppi sekaisin. Hän tunnisti yliväsymykseni ja patisti lepäämään. Siskoni tuli syöttämään minulle pinaattilettuja ja toinen ystäväni tuli pakkaamaan laukkuni seuraavan aamun reissua varten.

Kun väsymys menee yli, kroppa luovuttaa ennen kuin pää aavistaa vielä mitään.

Irjalle voi olla paska homma, että olen ottanut hänet tolkun äänekseni. Saatan käydä hänen liikkeessään parikin kertaa viikossa ja hänen on pakko ottaa minut vastaan, olenhan samalla maksava asiakas.

Irja on esteetikko kuten minäkin. Hypistelemme vanhoja leninkejä ja ihailemme niiden tarkkaa käsityötä ja kauniita leikkauksia. Kauniista vaatteista voi saada väreitä ihan kuten mistä tahansa taiteesta.

Olen mukana Irjan tekstariringissä: saan ilmoituksen, kun 40-luvun mekkoja tai japanilaisia kimonoja on tullut liikkeeseen. En tiedä, raaskinko koskaan muuttaa, sillä naapurissa olen kuin eturivipaikalla, kun nopeat syövät hitaat.”

Armi Toivanen

Helsinkiläistynyt näyttelijä syntyi Tampereella 19.6.1980.

Armilla on kaksossisko Alina.

Pääsi Teatterikorkeaan viidennellä yrittämällä vuonna 2004.

Tunnetaan mm. elokuvista 21 tapaa pilata avioliitto, Vadelmavenepakolainen, Päin seinää ja tv-sarjoista Putous, Kingi, Hinnalla millä hyvänsä sekä Nuoret nerot

Elokuvat Elämältä kaiken sain ensi-illassa 21.8.2015 sekä Kätilö 4.9.2015.

On mukana Valtaajat.fi-projektissa, joka starttaa syyskuussa. Kampanjan tarkoituksena on auttaa nuoria vaikuttamaan. ”Jos onnistun auttamaan jotakuta löytämään rohkeutensa ja innostumaan, se on paras palkintoni.”

Oletko samassa tuloluokassa Kerttu Niskasen, Manuela Boscon vai kenties Jutta Gustafsbergin kanssa?  

0–5 000 euroa tienasivat juontaja Axl Smith, laulaja Petra Gargano ja pyöräilijä Lotta Lepistö.

5 001–10 000 euroa tienasivat malli, yrittäjä Lotta Näkyvä ja hiihtäjä Kerttu Niskanen.

10 001–15 000 euroa tienasivat tanssija Jukka Haapalainen ja kestävyysjuoksija Alisa Vainio.

15 001–20 000 euroa tienasivat malli Kirsi Pyrhönen, laulaja James Nikander, eli Musta Barbaari, ja laulaja Jannika Wirtanen, eli Jannika B.

20 001–25 000 euroa tienasivat entinen alppihiihtäjä Kalle Palander ja räppäri Sini-Maria Makkonen, eli Sini Sabotage.

25 001–30 000 euroa tienasivat Miss Suomi 2016 Shirly Karvinen ja laulaja Jonna Tervomaa.

Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.
Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.

30 001–35 000 euroa tienasivat ruokakirjailija, bloggaaja Hanna Gullichsen ja lumilautailija Enni Rukajärvi.

35 001–40 000 euroa tienasivat mentalisti Noora Karma ja pikaluistelija Mika Poutala.

40 001–45 000 euroa tienasivat malli ja yrittäjä Janina Fry, juontaja sekä koreografi Marco Bjurström ja laulaja Ilkka Lipsanen, eli Danny.

45 001–50 000 euroa tienasivat juontaja ja muusikko Tapio Huuska, eli Cristal Snow, ja tubettaja Maiju Voutilainen, eli Mansikkka.

50 001–55 000 euroa tienasivat näyttelijä Manuela Bosco ja tubettaja Maria Verho, eli Mariieveronica.

55 001–60 000 euroa tienasivat näyttelijä Pihla Viitala ja muusikko Iiro Rantala.

60 001–65 000 euroa tienasivat yrittäjä Kaarina Kivilahti, mallitoimiston johtaja Laila Snellman sekä yrittäjä, juontaja ja malli Anne Kukkohovi.

Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.
Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.

65 001–70 000 euroa tienasivat näyttelijä Lena Meriläinen ja sarjakuvapiirtäjä Juba Tuomola

70 001–75 000 euroa tienasivat juontaja Anni Hautala ja näyttelijät Antti Holma sekä Antti Luusuaniemi

75 001–80 000 euroa tienasivat juontaja Esko Eerikäinen ja laulaja Saara Aalto.

80 001–85 000 euroa tienasivat näyttelijä Lauri Tilkanen ja bloggaaja Sara Vanninen.

85 001–90 000 euroa tienasivat tanssija, koreografi Jorma Uotinen ja juontajat Jenni Alexandrova ja Kimmo Vehviläinen.

90 001–95 000 euroa tienasivat kehonrakentaja Jari ”Bull” Mentula, kansanedustaja Jani Toivola ja fitness-malli Eevi Teittinen.

95 001–100 000 euroa tienasivat juontaja Jone Nikula ja stand up -koomikko Heli Sutela.

100 001–105 000 euroa tienasivat yrittäjä Jutta Gustafsberg ja radiojuontaja, toimittaja sekä kirjailija Anna Perho.

Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.
Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.

105 001–110 000 euroa tienasivat juontaja Sami Kuronen, näyttelijä Tiina Lymi ja ohjaaja Antti Jokinen.

110 001–115 000 euroa tienasivat yrityskouluttaja Juhani ”Tami” Tamminen ja sarjakuvapiirtäjä Pertti Jarla.

115 001–120 000 euroa tienasivat koomikko Krisse Salminen, ex-jääkiekkoilija Jere Karalehti, radiojuontaja Juha Perälä ja psykoterapeutti, tietokirjailija Maaret Kallio.

120 001–125 000 euroa tienasivat bloggaaja Natalia Tolmatsova ja laulaja Sanni Kurkisuo.

125 001–130 000 euroa tienasivat muusikko Tuure Kilpeläinen ja näyttelijä Kari Ketonen.

130 001–135 000 euroa tienasivat räppäri, kirjailija Henri Pulkkinen ja näyttelijä Aku Hirviniemi.

135 001–140 000 euroa tienasivat laulaja Thomas Kirjonen, eli Kasmir, ja ohjaaja Johanna Vuoksenmaa.

140 001–145 000 euroa tienasi juontaja Vappu Pimiä.

145 001–150 000 euroa tienasi ohjaaja Aku Louhimies.

150 001–155 000 euroa tienasivat laulajat Toni Wirtanen ja Olli Lindholm sekä juontaja Janne Kataja.

Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.
Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.

155 001–160 000 euroa tienasivat stand up -koomikko Sami Hedberg ja laulaja Maija Vilkkumaa.

160 001–165 000 euroa tienasivat tanssikouluyrittäjä Anitra Ahtola ja laulaja Paula Koivuniemi.

165 001–170 000 euroa tienasi radio- ja tv-juontaja Jari ”Jaajo” Linnonmaa.

170 001–175 000 euroa tienasivat näyttelijä Esko Salminen ja huutokauppakeisari Aki Palsanmäki.

175 001–180 000 euroa tienasivat laulajat Kimmo Laiho, eli Elastinen, ja Jenni Vartiainen sekä ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen.

180 001–185 000 euroa tienasi laulaja Elisa Tiilikainen, eli Elli Haloo.

185 001–190 000 euroa tienasivat tähtitieteilijä Esko Valtaoja ja näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius.

190 001–195 000 euroa tienasi entinen painija ja olympiavoittaja Jouko Salomäki.

195 001–200 000 euroa tienasivat laulaja Juha Tapio ja juontaja, toimittaja Tuomas Enbuske.

Yli 200 000 euroa tienasivat muiden muassa räppäri Jare Tiihonen (201 411 euroa), eli Cheek, kirjailija Laura Lindstedt (201 590 euroa) ja laulaja Kaija Kokkola, eli Kaija Koo (313 464 euroa).

Tulot perustuvat vuoden 2016 verotietoihin. Lähde: Ilta-Sanomat.

Piispan työhuone sijaitsee Tuomiokapitulin tiloissa. Arkiasu ja juhlapuku säilytetään siellä, liturginen asu eli kaapu, hiippa ja sauva taas Tuomiokirkossa. Piispanristi on vuodelta 1959. ”Sen painoarvo tuntuu myös fyysisenä.” Kuva: Heli Blåfield
Piispan työhuone sijaitsee Tuomiokapitulin tiloissa. Arkiasu ja juhlapuku säilytetään siellä, liturginen asu eli kaapu, hiippa ja sauva taas Tuomiokirkossa. Piispanristi on vuodelta 1959. ”Sen painoarvo tuntuu myös fyysisenä.” Kuva: Heli Blåfield

Ennen piispanvirkaansa Teemu Laajasalo tunnettiin poliittisen satiirin taitajana Yle Leaksissa. Huumori sopii hänen mielestään myös kirkkoon. – Tilannetaju on siinä oleellista.

Yhdellä joululaululla on piispa Teemu Laajasalolle, 43, erityinen merkitys. Ei itkeä saa, ei meluta saa avasi show’n joka kerta, kun nuori Teemu kävi isänsä kanssa viihdyttämässä vanhainkodin asukkaita Itä-Helsingissä. Isä esitti joulupukkia, Teemu oli viulua soittava tonttu.

– Kun isäukko ikääntyi, minut upgradattiin joulupukiksi. Esiinnyimme samassa vanhainkodissa ainakin kymmenenä peräkkäisenä jouluna, Teemu kertoo Matkalla minuksi -haastattelussa.

Tänä jouluna estradi on toinen. Laajasalo pitää ensimmäisen joulusaarnansa Helsingin hiippakunnan piispana Helsingin Tuomiokirkossa. Aattohartauden jälkeen piispa viettää joulua perheensä kanssa: hän on kolmen pienen lapsen isä.

– En ole yrittänyt siirtää lapsuudenkotini dynamiikkaa meille, joitain samoja perusarvoja kyllä. Rakkauden, turvallisuuden ja rohkaisun henki ovat esillä omassakin kodissani, hän sanoo.

– Minua kannustettiin ja kehuttiin varmaan vähän liikaakin.

Laajasalo arvioi, että tausta on joskus näyttäytynyt liiallisena itsevarmuutena.

– Olen pitänyt itseäni kaikkien alojen asiantuntijana, joka kertoo vastauksen silloinkin, kun kukaan ei sitä kysy.

Huumoria kirkkoon

Ennen piispanvirkaansa Teemu Laajasalo tunnettiin Kallion kirkkoherrana sekä poliittisen satiirin taitajana television Yle Leaksissa.

– Komedian tekeminen oli minulle rakas harrastus, jota muistelen hyvällä. Enää en voi heilua telkkarissa vitsihahmona. Piispan virkaan se ei sovi.

Hän ajattelee kuitenkin, että myös huumori sopii kirkkoon.

– Kirkkoon ei tulla kuuntelemaan vitsejä, mutta kyllä hauskat jutut sopivat saarnaan. Tilannetaju on siinä oleellista. Ilosanoman asiallahan tässä ollaan.

Miksi Teemu Laajasalo kuvailee itseään hihhuliksi uskonharjoittajaksi? Miksi hän vertaa kirkkoa makkarapakettiin? Tiesitkö, että sama risti on kulkenut Helsingin piispoilla vuodesta 1959? Lue koko haastattelu Me Naisten joulutuplasta 50–51/2017. Tuoreen digilehden voit lukea täällä.

  • Helsingin hiippakunnan piispa asuu Helsingissä vaimonsa ja kolmen lapsensa kanssa.
  • Teologian maisteri, kasvatustieteen tohtori. Edisti Aleppon kellot -kampanjaa Kallion kirkkoherrana. Tuttu ohjelmista Yle Leaks sekä Hyvät ja huonot uutiset.
  • Harrastaa kitaransoittoa. Toiveharrastuksena liikunta: ”Toivon harrastavani liikuntaa, mutta teen sitä liian harvoin.”
  • Saarnaa Helsingin Tuomiokirkon aattohartaudessa 24.12. klo 15.30.