”Ystävystymisemme oli sattumankauppaa. Jos tapaisimme nyt, voi olla, ettei meistä tulisi ystäviä”, Antti Holma ja Saara Turunen sanovat.
”Ystävystymisemme oli sattumankauppaa. Jos tapaisimme nyt, voi olla, ettei meistä tulisi ystäviä”, Antti Holma ja Saara Turunen sanovat.

Näyttelijä Antti Holma ja näytelmäkirjailija Saara Turunen tutustuivat lukiossa junan tuomina maalaisina. Ystävyys on pysynyt ja syventynyt. – Saaran seurassa saan olla erakko, Antti sanoo.

Syksyllä 1998 Kallion lukion tupakkapaikalla kohtasi kaksi nuorta taiteilijanalkua, siniseen toppatakkiin pukeutunut Saara Turunen ja kellertävissä kauluspaidoissa ja ruskeissa puvuntakeissa kulkenut Antti Holma. Saara poltti itse käärittyjä sätkiä, Antti oli aina äänessä.

– Tiesin, että Antilla on paljon kavereita ja että hän on sellainen säksättäjä. Antti seisoi röökipaikalla, kertoi juttuja, ja naiset nauroivat ympärillä, Saara muistelee.

– Saara tuli huppu päässä ja helvetin vihaisena piinaamaan minua teknisillä ongelmilla, joihin hän tarvitsi apua. Kiinnostuin, kun tajusin, että tuo ei ole helppo tyyppi, Antti sanoo.

Saara ja Antti olivat muuttaneet Helsinkiin maalta, Saara Kontiolahdelta, Antti Sonkajärveltä. Kallion lukiossa oli muitakin junan tuomia, ja porukasta tuli tiivis. Saaran ja tämän vuotta aiemmin aloittaneiden kavereiden mukana Anttikin pääsi Kallion kuppiloihin.

– Irrallisuus ja juurettomuus yhdistivät ihmisiä, Saara sanoo.

Niin myös Saaraa ja Anttia, jotka olivat molemmat lähteneet kotoa 15-vuotiaina.

– Ystävystymisemme oli sattumankauppaa. Jos tapaisimme nyt, voi olla, ettei meistä tulisi ystäviä, Saara sanoo.

Lukion pihalta on tultu pitkä matka tähän päivään. He jakavat samat intohimot mutta tekevät työkseen erilaisia asioita. Antti tunnetaan Putouksen kuudennen kauden ja Kansallisteatterin näyttelijänä sekä Kingi-ohjelman juontajana. Hän on myös kirjoittanut kehutun Järjestäjä-romaanin.

Saara työskentelee näytelmäkirjailijana ja ohjaajana. Hänen sukupuolta ja sen ristiriitoja tarkastelevia näytelmiään on käännetty useille kielille. Hänen omaelämänkerrallisia piirteitä ja fiktiota yhdistelevä esikoisromaaninsa Rakkaudenhirviö ilmestyi juuri. Yksi sen hahmoista on inspiroitunut Antista.

– Kirja käsittelee identiteettiä, nähdyksi ja kuulluksi tulemisen halua ja nimeä. Taiteilijalle nimi on kaikki. Siksi oli oleellista, että nimenomaan kirjan taiteilijoilla on nimet.

Perhe toisilleen

Läheisiä tupakkapaikalla tutustuneista tuli viimeistään silloin, kun Antti tarvitsi kämppistä etelähelsinkiläiseen kotiinsa. Saara pakkasi muuttokuorman ykkösen ratikkaan ja soitti Antin ovikelloa mukanaan yksi matkalaukku, tuoli ja huonekasvi. Ai sinä tulit nyt, Antti vain totesi.

– Tutustuin Antin henkilökohtaiseen puoleen. Naistennaurattaja oli vain se julkinen puoli koulussa, Saara sanoo.

Aamuisin Saara ja Antti matkustivat 1A-raitiovaunulla kahdeksaksi kouluun, ja kesäöisin he istuivat lippakioskilla Kaivopuiston rannassa. He kököttivät vilttien alla vieretysten ja puhuivat pitkälle yöhön.

Yhteisen talouden pyörittäminen sujui, vaikka Antti eli kaaoksessa ja Saara siivosi minkä ehti.

– Olen ihan sika, edelleen. Tein läksyt ja luin kokeisiin, mutta kodin kunnossapito ei sujunut. Saara taas on siivousnatsi. Saatoin herätä siihen, että imuri hakkaa sängynjalkaa ja kuuluu ’anteeksi, mie vaan täällä nopeasti järjestelen’, Antti nauraa.

Kummallakin oli omat menonsa, mutta kotiolojen jakaminen oli kahdelle maalaiselle tärkeää.

– Se oli ihmeellinen symbioosi, tosi tärkeää aikaa. Olimme toisillemme perhe, Saara sanoo.

Ymmärrys siitä, mitä pääkaupungin ulkopuolella tapahtuu, yhdisti Anttia ja Saaraa. He saivat voimaa toisistaan.

– Tarve ystävälle oli paljon syvällisempi kuin silloin, jos äiti ja isä olisivat olleet siinä pesemässä pyykit, Saara sanoo.

He halusivat myös päästä pikkukaupungin piireistä isompiin.

– Sonkajärven läpi ei mene edes junarataa. Siellä oli sellainen olo, että sieltä ei pääse mihinkään. Helsingissä on kiva tuntea, että pääsee pois.

Helsingistä lähtemiseen mukavuudenhaluinen Antti on silti tarvinnut Saaran esimerkkiä. Opiskeluaikoina lainan ottaminen pelotti, ja Antti lähti matkoille velvollisuudesta.

– Saara on matkustellut paljon, ja minä olen matkustanut siksi, että Saara on pakottanut minut mukaan. Koin sitten elämäni kesiä.

Ystävykset täydentävät taukoamatta toistensa lauseita. Välillä puhe muuttuu lähes muminaksi, jota vain he ymmärtävät.

– Voimme ylittää keskustelussa yhden vaiheen. Kerromme viimeaikaiset tapahtumat, mutta meidän ei tarvitse selittää, miltä ne tuntuvat. Toinen tietää, mitä ne merkitsevät, Antti sanoo.

Eläkeläiskerho paasaa

Nykyään Antti ja Saara tapaavat yleensä sunnuntaisin. Silloin Antti tulee käymään ja heittäytyy sohvalle. Se on luksusta, sillä Antin omassa yksiössä sohvaa ei ole. Saara keittää kahvit ja puuhastelee: järjestää laatikoita, kantaa pöytälevyjä.

– Tämä on tällainen eläkeläiskerho. Antti tulee kahville ja paasaan sille kolme tuntia feminismistä, Saara sanoo.

He jakavat sattumuksia, joille tietävät toisen nauravan, puhuvat yhteiskunnasta ja politiikasta ja kyselevät neuvoja työasioissa – Saara on ainoa, jolta Antti niitä kysyy.

Rakkaus taiteeseen on vahva. Saara on opiskellut dramaturgiaa, Antti näyttelemistä. Teatterikorkeakoulussa he aloittivat samana syksynä vuonna 2003.

– Se on yksi syy siihen, että ystävyys on pysynyt ja syventynyt. Jos toinen olisi päässyt ja toinen ei, olisi jäänyt helposti ulkopuolelle. Teatterikorkeassa keskustelu on niin pienen piirin säksätystä, ettei sitä jaksa, jos ei ole itse siellä, Saara sanoo.

Heille taiteilijuus on elämäntapa, ei vain työ.

– Meillä on tosi voimakas työyhteys, vaikka emme ole ikinä tehneet töitä yhdessä, Antti sanoo.

Kun Saara ja Antti kirjoittivat esikoiskirjojaan, kumpikin antoi toiselle työrauhan eikä udellut liikaa. Saara kyseli kielioppineuvoja, Antti oppi Saaralta pitkäjänteisyyttä. Ennen kuin Rakkaudenhirviö meni painoon, Saara kertoi Antille päiväkävelyllä, että kirjassa on tunnistettavia asioita.

– En tentannut, vaikka minua kiinnosti. Kun toisen tuntee hyvin, odottaa vain, milloin kirjan saa lukea, Antti sanoo.

Kirjeitä ja kaukopuheluita

Taiteilijakaksikon ystävyyteen on mahtunut monia vaiheita symbioosinomaisesta kämppiselosta hiljaisempiin kausiin. Saara sanoo, että Antti on ollut erityisen tärkeä silloin, kun hän asui ulkomailla.

Silloin Antti raahautui marraskuisina iltoina Helsingin Sörnäisissä sijainneeseen Telephone Centeriin, jossa myytiin kymmenen euron puhelinkortteja. Niillä oli halvempaa soittaa ulkomaille kuin kännykällä.

– Meillä oli myös todella intensiivinen ja pitkä kirjeenvaihto. Tiesin, että toinen on olemassa, vaikka hän on toisessa maassa, Saara sanoo.

Puhelin pirahtaa edelleen aina, kun on kriisi.

– Saara tietää ensimmäisenä, jos tapahtuu jotain isoa, Antti sanoo.

Ystävykset eivät juuri riitele, mutta ovat usein eri mieltä. Väittelyiden päälle kuitenkin nauretaan.

– Antissa parasta on huumorintaju, verbaalisuus ja hauskuus sekä sellainen jämptiys ja päämäärätietoisuus. Voimme käsitellä kärsimystä huumorin kautta, nauraa elämän epäonnelle, Saara sanoo.

– Huumorintaju on isompi asia kuin se, mille nauretaan. Se on jaettu katse ja koko ihmiskuva. Saara on ainoa ihminen, jolle pystyn puhumaan sellaisetkin työasiat, jotka ovat ihan älyttömiä salaisuuksia, Antti sanoo.

Erakot yhdessä

Antti kuvailee itseään erakoksi, jolla on vain muutama läheinen ystävä. Saara on yksi heistä. Hänen seurassaan Antti saa olla sellainen kuin on.

– Joudun työssäni teeskentelemään sosiaalista ja tapaamaan paljon ihmisiä. Se kuluttaa aika paljon. Tykkään olla yksin, että lataudun. Vähäiset ystäväni ovat sellaisia, joiden seurassa oleminen ei ole kuluttavaa.

Se tarkoittaa sitä, että sunnuntaisin Saaran sohvalla saa maata vaikka kalsareissa ja räplätä puhelinta, jos ei huvita jutella. Huonoa päivää ei tarvitse piilotella.

– Jos olen pahalla tuulella, ihmiset säikkyvät minua. Saara ei säiky. Emme ole helppoja ihmisiä, vaikka osaamme antaa sosiaalisen illuusion itsestämme, Antti sanoo.

Saara ei osaa kuvitella, millaista elämä olisi ilman Anttia. He tutustuivat niin nuorina, että on vaikea sanoa, mikä osa itsestä on synnynnäistä ja mikä toisen tuomaa.

– Olisin kauhean erilainen tyyppi, jos emme olisi tavanneet. Arvostaisin erilaisia asioita, enkä olisi koskaan kuunnellut Mariah Careyta, Saara sanoo.

Kuinka hyvin tunnette toisenne?

Antti Saarasta

Saarassa parasta on… luonne.

Saara ei ikinä… jätä vaatteita lojumaan lattialle. Ei ikinä.

Suuttuessaan Saara… korottaa ääntään, aika paljon.

Kirjoittaessaan Saara… istuu kyyryssä puisen pöytänsä ääressä.

Viiden vuoden päästä Saara… kiertää maailmaa luennoimassa.

Saara pelkää… pölyä sekä henkisessä että fyysisessä mielessä.

Saara ilahtuu, kun… hänen tietoteknisiä ongelmiaan ratkaistaan.

Saara Antista

Antissa parasta on… huumori.

Antti ei ikinä… ottaisi rastoja.

Suuttuessaan Antti… antaa kaikkien kuulla kunniansa.

Kirjoittaessaan Antti… on kamalan hauska.

Viiden vuoden päästä Antti… on entistä hurmaavampi. Vanheneminen pukee häntä.

Antti pelkää… totisuutta.

Antti ilahtuu, kun… kahvi on valmista.

Antti Holma

Näyttelijä syntyi 6.12.1982. Kotoisin Sonkajärveltä, asuu Helsingissä.

Näytellyt mm. Putouksessa, Kansallisteatterissa ja Teatteri Takomossa.

Juontanut viihdeohjelma Kingiä ja kirjoittanut Järjestäjä-romaanin.

Valmistunut Teatterikorkeakoulusta 2008.

 

Saara Turunen

Näytelmäkirjailija ja ohjaaja syntyi 5.8.1981. Varttunut Joensuussa ja Kontiolahdella, asuu Helsingissä.

Kirjoittanut näytelmät Puputyttö, The Little Jesus ja Broken Heart Story. Ohjannut ne esityksiksi mm. Helsingissä ja Liettuassa.

Esikoisromaani Rakkaudenhirviö on juuri ilmestynyt.

Valmistunut Teatterikorkeakoulusta 2009.

Oletko samassa tuloluokassa Kerttu Niskasen, Manuela Boscon vai kenties Jutta Gustafsbergin kanssa?  

0–5 000 euroa tienasivat juontaja Axl Smith, laulaja Petra Gargano ja pyöräilijä Lotta Lepistö.

5 001–10 000 euroa tienasivat malli, yrittäjä Lotta Näkyvä ja hiihtäjä Kerttu Niskanen.

10 001–15 000 euroa tienasivat tanssija Jukka Haapalainen ja kestävyysjuoksija Alisa Vainio.

15 001–20 000 euroa tienasivat malli Kirsi Pyrhönen, laulaja James Nikander, eli Musta Barbaari, ja laulaja Jannika Wirtanen, eli Jannika B.

20 001–25 000 euroa tienasivat entinen alppihiihtäjä Kalle Palander ja räppäri Sini-Maria Makkonen, eli Sini Sabotage.

25 001–30 000 euroa tienasivat Miss Suomi 2016 Shirly Karvinen ja laulaja Jonna Tervomaa.

Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.
Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.

30 001–35 000 euroa tienasivat ruokakirjailija, bloggaaja Hanna Gullichsen ja lumilautailija Enni Rukajärvi.

35 001–40 000 euroa tienasivat mentalisti Noora Karma ja pikaluistelija Mika Poutala.

40 001–45 000 euroa tienasivat malli ja yrittäjä Janina Fry, juontaja sekä koreografi Marco Bjurström ja laulaja Ilkka Lipsanen, eli Danny.

45 001–50 000 euroa tienasivat juontaja ja muusikko Tapio Huuska, eli Cristal Snow, ja tubettaja Maiju Voutilainen, eli Mansikkka.

50 001–55 000 euroa tienasivat näyttelijä Manuela Bosco ja tubettaja Maria Verho, eli Mariieveronica.

55 001–60 000 euroa tienasivat näyttelijä Pihla Viitala ja muusikko Iiro Rantala.

60 001–65 000 euroa tienasivat yrittäjä Kaarina Kivilahti, mallitoimiston johtaja Laila Snellman sekä yrittäjä, juontaja ja malli Anne Kukkohovi.

Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.
Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.

65 001–70 000 euroa tienasivat näyttelijä Lena Meriläinen ja sarjakuvapiirtäjä Juba Tuomola

70 001–75 000 euroa tienasivat juontaja Anni Hautala ja näyttelijät Antti Holma sekä Antti Luusuaniemi

75 001–80 000 euroa tienasivat juontaja Esko Eerikäinen ja laulaja Saara Aalto.

80 001–85 000 euroa tienasivat näyttelijä Lauri Tilkanen ja bloggaaja Sara Vanninen.

85 001–90 000 euroa tienasivat tanssija, koreografi Jorma Uotinen ja juontajat Jenni Alexandrova ja Kimmo Vehviläinen.

90 001–95 000 euroa tienasivat kehonrakentaja Jari ”Bull” Mentula, kansanedustaja Jani Toivola ja fitness-malli Eevi Teittinen.

95 001–100 000 euroa tienasivat juontaja Jone Nikula ja stand up -koomikko Heli Sutela.

100 001–105 000 euroa tienasivat yrittäjä Jutta Gustafsberg ja radiojuontaja, toimittaja sekä kirjailija Anna Perho.

Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.
Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.

105 001–110 000 euroa tienasivat juontaja Sami Kuronen, näyttelijä Tiina Lymi ja ohjaaja Antti Jokinen.

110 001–115 000 euroa tienasivat yrityskouluttaja Juhani ”Tami” Tamminen ja sarjakuvapiirtäjä Pertti Jarla.

115 001–120 000 euroa tienasivat koomikko Krisse Salminen, ex-jääkiekkoilija Jere Karalehti, radiojuontaja Juha Perälä ja psykoterapeutti, tietokirjailija Maaret Kallio.

120 001–125 000 euroa tienasivat bloggaaja Natalia Tolmatsova ja laulaja Sanni Kurkisuo.

125 001–130 000 euroa tienasivat muusikko Tuure Kilpeläinen ja näyttelijä Kari Ketonen.

130 001–135 000 euroa tienasivat räppäri, kirjailija Henri Pulkkinen ja näyttelijä Aku Hirviniemi.

135 001–140 000 euroa tienasivat laulaja Thomas Kirjonen, eli Kasmir, ja ohjaaja Johanna Vuoksenmaa.

140 001–145 000 euroa tienasi juontaja Vappu Pimiä.

145 001–150 000 euroa tienasi ohjaaja Aku Louhimies.

150 001–155 000 euroa tienasivat laulajat Toni Wirtanen ja Olli Lindholm sekä juontaja Janne Kataja.

Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.
Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.

155 001–160 000 euroa tienasivat stand up -koomikko Sami Hedberg ja laulaja Maija Vilkkumaa.

160 001–165 000 euroa tienasivat tanssikouluyrittäjä Anitra Ahtola ja laulaja Paula Koivuniemi.

165 001–170 000 euroa tienasi radio- ja tv-juontaja Jari ”Jaajo” Linnonmaa.

170 001–175 000 euroa tienasivat näyttelijä Esko Salminen ja huutokauppakeisari Aki Palsanmäki.

175 001–180 000 euroa tienasivat laulajat Kimmo Laiho, eli Elastinen, ja Jenni Vartiainen sekä ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen.

180 001–185 000 euroa tienasi laulaja Elisa Tiilikainen, eli Elli Haloo.

185 001–190 000 euroa tienasivat tähtitieteilijä Esko Valtaoja ja näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius.

190 001–195 000 euroa tienasi entinen painija ja olympiavoittaja Jouko Salomäki.

195 001–200 000 euroa tienasivat laulaja Juha Tapio ja juontaja, toimittaja Tuomas Enbuske.

Yli 200 000 euroa tienasivat muiden muassa räppäri Jare Tiihonen (201 411 euroa), eli Cheek, kirjailija Laura Lindstedt (201 590 euroa) ja laulaja Kaija Kokkola, eli Kaija Koo (313 464 euroa).

Tulot perustuvat vuoden 2016 verotietoihin. Lähde: Ilta-Sanomat.

Piispan työhuone sijaitsee Tuomiokapitulin tiloissa. Arkiasu ja juhlapuku säilytetään siellä, liturginen asu eli kaapu, hiippa ja sauva taas Tuomiokirkossa. Piispanristi on vuodelta 1959. ”Sen painoarvo tuntuu myös fyysisenä.” Kuva: Heli Blåfield
Piispan työhuone sijaitsee Tuomiokapitulin tiloissa. Arkiasu ja juhlapuku säilytetään siellä, liturginen asu eli kaapu, hiippa ja sauva taas Tuomiokirkossa. Piispanristi on vuodelta 1959. ”Sen painoarvo tuntuu myös fyysisenä.” Kuva: Heli Blåfield

Ennen piispanvirkaansa Teemu Laajasalo tunnettiin poliittisen satiirin taitajana Yle Leaksissa. Huumori sopii hänen mielestään myös kirkkoon. – Tilannetaju on siinä oleellista.

Yhdellä joululaululla on piispa Teemu Laajasalolle, 43, erityinen merkitys. Ei itkeä saa, ei meluta saa avasi show’n joka kerta, kun nuori Teemu kävi isänsä kanssa viihdyttämässä vanhainkodin asukkaita Itä-Helsingissä. Isä esitti joulupukkia, Teemu oli viulua soittava tonttu.

– Kun isäukko ikääntyi, minut upgradattiin joulupukiksi. Esiinnyimme samassa vanhainkodissa ainakin kymmenenä peräkkäisenä jouluna, Teemu kertoo Matkalla minuksi -haastattelussa.

Tänä jouluna estradi on toinen. Laajasalo pitää ensimmäisen joulusaarnansa Helsingin hiippakunnan piispana Helsingin Tuomiokirkossa. Aattohartauden jälkeen piispa viettää joulua perheensä kanssa: hän on kolmen pienen lapsen isä.

– En ole yrittänyt siirtää lapsuudenkotini dynamiikkaa meille, joitain samoja perusarvoja kyllä. Rakkauden, turvallisuuden ja rohkaisun henki ovat esillä omassakin kodissani, hän sanoo.

– Minua kannustettiin ja kehuttiin varmaan vähän liikaakin.

Laajasalo arvioi, että tausta on joskus näyttäytynyt liiallisena itsevarmuutena.

– Olen pitänyt itseäni kaikkien alojen asiantuntijana, joka kertoo vastauksen silloinkin, kun kukaan ei sitä kysy.

Huumoria kirkkoon

Ennen piispanvirkaansa Teemu Laajasalo tunnettiin Kallion kirkkoherrana sekä poliittisen satiirin taitajana television Yle Leaksissa.

– Komedian tekeminen oli minulle rakas harrastus, jota muistelen hyvällä. Enää en voi heilua telkkarissa vitsihahmona. Piispan virkaan se ei sovi.

Hän ajattelee kuitenkin, että myös huumori sopii kirkkoon.

– Kirkkoon ei tulla kuuntelemaan vitsejä, mutta kyllä hauskat jutut sopivat saarnaan. Tilannetaju on siinä oleellista. Ilosanoman asiallahan tässä ollaan.

Miksi Teemu Laajasalo kuvailee itseään hihhuliksi uskonharjoittajaksi? Miksi hän vertaa kirkkoa makkarapakettiin? Tiesitkö, että sama risti on kulkenut Helsingin piispoilla vuodesta 1959? Lue koko haastattelu Me Naisten joulutuplasta 50–51/2017. Tuoreen digilehden voit lukea täällä.

  • Helsingin hiippakunnan piispa asuu Helsingissä vaimonsa ja kolmen lapsensa kanssa.
  • Teologian maisteri, kasvatustieteen tohtori. Edisti Aleppon kellot -kampanjaa Kallion kirkkoherrana. Tuttu ohjelmista Yle Leaks sekä Hyvät ja huonot uutiset.
  • Harrastaa kitaransoittoa. Toiveharrastuksena liikunta: ”Toivon harrastavani liikuntaa, mutta teen sitä liian harvoin.”
  • Saarnaa Helsingin Tuomiokirkon aattohartaudessa 24.12. klo 15.30.