Angelina taistelee geenivirheen aiheuttamaa kohonnutta syöpäriskiä vastaan. Kuva: Reuters
Angelina taistelee geenivirheen aiheuttamaa kohonnutta syöpäriskiä vastaan. Kuva: Reuters

Näyttelijä Angelina Jolie yrittää välttää äitinsä kohtalon. Rintojen poisto ei riittänyt.

Angelina Jolie poistatti rintansa kaksi vuotta sitten pienentääkseen riskiään sairastua syöpään.

Angelinan, 39, äiti Marcheline Bertrand, menehtyi munasarjasyöpään vuonna 2007. Äiti ja tytär olivat hyvin läheisiä, ja äidin kuolema on ollut yksi Angelinan elämän suurimmista suruista. Myös Angelinan isoäiti ja täti ovat kuolleet syöpään.

Rintojen poisto ei kuitenkaan riittänyt, sillä syövälle altistavaa BRCA1-geenivirhettä kantava näyttelijä sai äskettäin pelkäämänsä puhelun. Soittaja oli lääkäri, jonka mukaan Angelinan testituloksista löytyi viitteitä syövän esiasteista, Angelina kertoo New York Timesin kirjoituksessaan.

– Kävin läpi sen, minkä tuhannet muutkin naiset ovat joutuneet kokemaan. Käskin itseäni pysymään rauhallisena ja vahvana. Mietin, ettei ole mitään syytä ajatella, etten tulisi näkemään lasteni kasvavan tai tapaisi lastenlapsiani.

– Tuollaisten hetkien kauneus on siinä, että kaiken näkee yhtäkkiä selvästi. Tiedät tasan tarkalleen, mitä varten elät ja mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä. Se on rauhoittavaa.

Angelina tapasi heti samana päivänä hänen äitiänsäkin hoitaneen kirurgin.

– Hän alkoi itkeä nähtyään minut ja totesi, että näytän ihan äidiltäni. Silloin murruin, Angelina kirjoittaa.

Angelina joutui odottamaan viisi päivää jatkotutkimusten tuloksia. Päivät kuluivat usvassa, mutta lopulta tulokset paljastivat, ettei kasvaimia ollut.

– Olin onnellinen, vaikka tutkimukset eivät sulkeneetkaan pois esiasteella olevan syövän mahdollisuutta. Se oli silti pientä sen rinnalla, että varsinaisia kasvaimia ei löytynyt.

Kuuden lapsen äiti päätti kuitenkin poistattaa munasarjansa ja munanjohtimensa.

– Saamastani hormonikorvaushoidosta huolimatta leikkaus aiheutti vaihdevuodet. En voi enää saada lapsia, ja joitain fyysisiä muutoksiakin voi ilmetä. Mutta se ei hirvitä minua. Ei siksi, että olisin erityisen vahva vaan siksi, että se on osa elämää.

– Tunnen itseni naiselliseksi ja päätökseni oikeaksi itseni ja perheeni kannalta. Omat lapseni eivät joudu koskaan sanomaan, että heidän äitinsä kuoli munasarjasyöpään.

Lähde: People

Lue myös:

Näin selvität, onko sinulla rintasyöpägeeni

Mitä tekee nainen, joka on saanut muutaman vuoden elinaikaa?

Aamulypsyn Anni Hautalalta löytyi syövälle altistava geenivirhe: ”Harkitsen rintojen leikkausta”

Nainen, tiedä tämä gynekologilla käymisestä

Kahdesti rintasyövän selättänyt laulajatähti Anastacia: ”Elämäni on ollut yhtä sokkia”

”Leimautumista en pelkää. Olen ollut aina kapinallinen raja-aitojen kaataja”, Katariina kertoo Ilta-Sanomille.

Kirjailija Katariina Souri, 49, sai vuosi sitten psykiatrilta diagnoosiksi persoonallisuushäiriön ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön. Hän kertoi asiasta ensimmäisen kerran viime viikon lopulla Instagramissa julkaisemassaan kuvassa, jossa kuvaillaan hänen tulevaa omaelämäkerrallista Sarana – tunnustuksia taitekohdassa -kirjaansa.

Kirjan kuvauksessa kerrotaan, että Katariina järkyttyi diagnoosia ja esimerkiksi sitä, miten psyykelääke vaikuttaa häneen

Katariina kertoo tilanteestaan myös Ilta-Sanomien haastattelussa.

– Ajattelin että hetkinen, mitä tapahtuu luovuudelleni, Katariina kertoo IS:lle.

Kirjaa kuvailevassa otteessa kerrotaan, että Katariina mietti diagnoosin saatuaan uskaltaako alkaa syödä lääkkeitä ja mitä jos diagnoosi onkin väärä. Iltalehdelle Katariina kertoo, ettei alkanut syödä lääkkeitä, vaikka saikin kaksi eri reseptiä. Sen takia hän ei myöskään päässyt terapiaan.

– Ymmärrän, että jotkut tarvitsevat lääkitystä. Itse en sitä koe tarvitsevani, koska en esimerkiksi ole milloinkaan ollut psykoosissa tai itsetuhoinen.

”Mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmän mietin, mitä muut ajattelevat.”

Katariinalla on aiemmin todettu kaksisuuntainen mielialahäiriö, ja hän on kertonut avoimesti myös kokemistaan paniikkihäiriöistä. Kirjassa hän kertoo myös ongelmistaan alkoholin kanssa. Kirjailija ei pelkää leimautumista mielenterveyspotilaaksi.

– Leimautumista en pelkää. Olen ollut aina kapinallinen raja-aitojen kaataja. Mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmän mietin, mitä muut ajattelevat, hän kertoo IS:lle.

Mt-hoitaja

Katariina Souri järkyttyi psykiatrin diagnoosista – kertoo IL:lle kieltäytyneensä lääkityksestä

Terapiaan pääsee, vaikka kieltäytyisi lääkkeistä. MUTTA, Kelan korvausta ei saa silloin. Terapiatunti maksaa noin 70-120,-/h. Joten jos varaa on ja apua ajattelee saavansa, niin kannattaa miettiä kokonaan itse maksettavan terapian vaihtoehtoa. Paniikkihäiriö ei ole osa kaksisuuntaista. Tiukan tulkinnan mukaan paniikkihäiriö ei edes ole mielenterveysongelma/-häiriö/-sairaus, vaan tilapäinen ahdistuskohtaus.
Lue kommentti

Timon ja hänen puolisonsa Maikin ensimmäinen yhteinen lapsi on poika. 

Timo Lavikaisen, 43, perheessä eletään jännittäviä aikoja.

Timo valmistautuu parhaillaan Putoukseen ja kuvaa sketsejä tammikuussa alkavaa ohjelmaa varten. Samaan aikaan on puhelimen oltava lähettyvillä, sillä Timon puolison Maikin laskettu aika on näillä hetkillä.

– Sitä ei tiedä, jos lähtö tulee tänään vaikka kesken näytöksen, Timo totesi, kun hän saapui 95-elokuvan kutsuvierasensi-iltaan Espoon kulttuurikeskukseen.

Timolla on niin sanotun ”tavallisen kansalaisen rooli” kaikkien aikojen suurimmassa suomalaisessa jääkiekkoelokuvassa. Elokuvaan liittyy jo nyt muitakin tärkeitä muistoja, Timo kertoo.

”Sitä ei tiedä, jos lähtö tulee tänään vaikka kesken näytöksen.”

– Kun minulla oli tässä viimeinen kuvauspäivä, vaimo teki positiivisen raskaustestin. Jouluvauvaa meille odotetaan.

Timolla on parikymppinen tytär, ja Maikilla on 10-vuotias tytär. Pian syntyvä lapsi on parin ensimmäinen yhteinen. Näyttelijä kertoo, että hartaasti odotettu vauva on poika.

– Meillä ehti olla useampi, kolme keskenmenoa ja sitten lopulta tärppäsi näin. Ne olivat kovia paikkoja.

Timo luottaa, että vauvan hoito palailee mieleen vanhasta muistista.

– Suhtaudun luottavaisesti. Uskon, että kasvattajana olen rennompi, kun kaikki ei ole ihan uutta.