Antonio Flores on jättänyt yökerhot ja juhlimisen vähemmälle. Kuva: Lehtikuva
Antonio Flores on jättänyt yökerhot ja juhlimisen vähemmälle. Kuva: Lehtikuva

Tappelukohusta selvinnyt Antonio Flores kertoo, että parisuhde kehitysministeri Pekka Haaviston kanssa voi hyvin.

Pekka Haaviston puoliso, kampaaja Antonio Flores nousi otsikoihin alkuvuodesta Ruotsin-laivalla sattuneen tappelunujakan myötä.

Flores joutui käsirysyyn viime joulukuussa laivan yökerhon tanssilattialla ja päätyi myös putkaan muutamaksi tunniksi. Hänen väitettiin lyöneen muutamaa naista selkkauksen yhteydessä.

Tapahtuneen jälkeen hän esitti julkisen anteeksipyynnön, jossa pahoitteli tapahtunutta ja sanoi tietävänsä, ”ettei missään tilanteessa tulisi provosoitua”.  Flores on ollut aiemminkin julkisuudessa temperamenttisen käytöksensä vuoksi.

Kohun jälkeen hän matkusti kotimaahansa Ecuadoriin tarkoituksenaan matkustella Etelä-Amerikassa puolisen vuotta. Hän oli ottanut kuuden kuukauden vapaan myös työstään parturi-kampaamossa Helsingin Forumissa.

– En ole paennut mitään. Lentoliputkin ostin jo viime syyskuussa.

"Minun tuli ikävä Pekkaa"

Reissultaan hän tuli kuitenkin takaisin jo kolmen viikon jälkeen.

– Minun tuli ikävä Pekkaa. Hän oli tyytyväinen, kun tulin kotiin. Halusin myös itse selvittää asian, jossa olin osallisena.

Koko joulukuista laivalla tapahtunutta selkkausta Flores kuvaa ikäväksi.

– Se oli hankalaa aikaa, hän myöntää.

– Matkan jälkeen soitin heti Pekalle, joka tuli hakemaan minua Olympiaterminaalista. Hän neuvoi mitä tilanteessa tulisi tehdä.

Sitä, mitä Haavisto neuvoi, Flores ei halua avata tarkemmin.

– Se on meidän perheen sisäinen asia.

– Pekka oli luonnollisesti pettynyt siihen, mitä olin tehnyt, mutta ei hän lopettanut rakastamasta minua. Tämä ei ollut parisuhteellemme kriisi.

Kehitysministeri Pekka Haavisto ja puoliso Antonio Flores. Kuva: Ari K. Ojala

– Tietenkin oli väärin, mitä tein, mutta tehty mikä tehty. Elämässä ei voi katsoa taaksepäin. Onneksi mitään syytteitä sattuneesta ei ole tullut, hän sanoo.  

Laivoilla Flores sanoo käyneensä usein. Hänen mukaansa Haavisto on varoitellut aikaisemminkin, että kun ihmiset juovat, ja jos itsekin nauttii hieman alkoholia, voi aina tapahtua jotakin yllättävää tai jopa ikävää.

Tulinen temperamentti ei ole häirinnyt Floresin ja Haaviston suhdetta, vaikka Flores sanookin heidän olevan toistensa vastakohdat.

– Pekka on hyvin rauhallinen, ja minä taas en. Tosin iän myötä olen rauhoittunut.

”En juonut nuorena lainkaan”

Selkkauksesta laivalla Flores sanoo oppineensa ainakin sen, että alkoholi ja yöelämä eivät välttämättä sovi yhteen.

– Niissä tilanteissa ihmiset provosoituvat. On vähän myös niin, että latinalainen temperamentti ja alkoholi eivät sovi yhteen. Eteläamerikkalaiset kaverini, joiden kanssa olen jutellut, ovat sanoneet samaa. Olen yrittänyt olla pois baareista viime aikoina enkä ole juonut alkoholia. 

Ilman alkoholiakin voi pitää hauskaa, sanoo Antonio Flores. Kuva: Panu Pälviä

Tammikuun alusta lähtien Flores on nauttinut vain alkoholittomia juomia. Hän muistuttaa, että myös ilman alkoholia voi pitää hauskaa.

– Ei minulla ole alkoholiongelmaa sen enempää kuin muillakaan suomalaisilla. Alkoholia ei juhlatilanteisiin tarvita. Voin kuumana kesäpäivänä hyvässä seurassa juoda siiderin tai karpalolonkeron, hän naurahtaa.

Viimeksi edustustehtävissä Haaviston kanssa Sveitsin presidentin illallisilla Flores nautti alkoholitonta punaviiniä.

– Se maistui vähän marjamehulta.

Baarilakkoa hän aikoo jatkaa vielä jonkun aikaa.

– Kaverien soitot ovat kyllä vähentyneet viime aikoina. Tapaan nykyään ystäviä vain ruokaravintoloissa.

Flores sanoo aloittaneensa alkoholinkäytön vasta Suomeen muutettuaan.

– En juonut nuorena ollenkaan, mutta täällä se kuului osana sosiaaliseen elämään. En ole kuitenkaan koskaan ollut heavy user, vaan pysynyt aina kohtuudessa.

”Ecuadorissa ihmiset eivät mieti, vaan menevät suoraan asiaan”

Suomessa Flores on asunut 16 vuotta.  Suomalaisten ja ecuadorilaisten kulttuurierojen oppiminen on ollut Floresille välillä kova paikka. Osittain siihen liittyi hänen mielestään myös joulukuinen nujakka laivalla.

– Tykkään tanssia ja pitää hauskaa, ihan niin kuin kuka tahansa muukin. Pekan puolisona olen kuitenkin uudenlaisessa roolissa: nyt paikalla on aina joku kameran kanssa. En ole pohjimmiltani sellainen, joka istuu sohvalla kädet ristissä. Mutta enää en voi olla niin tavallinen ihminen kuin haluaisin olla.

Flores sanoo, että hänen kulttuurissaan asiat tehdään tunteella.

– Jos minun maassani joku sanoo jotakin pahaa, kyllä siellä heti aletaan selvittää tilannetta, joskus aika kovaäänisesti ja kädet heiluen.

 – Siellä ihmiset eivät mieti, vaan menevät suoraan asiaan. Suomessa Flores kokee olevansa vähän yksin.

– Minulla on paljon kavereita, ja luonnollisesti Pekka, mutta ei omaa perhettä.  

Ecuadorissa Floresilla on jättisuku. Omat sisarukset asuvat Espanjassa.

– Äidilläni on kahdeksan sisarta ja kolme veljeä, ja kaikilla heillä on vähintään viisi lasta. Kestää ainakin kuukauden, että käyn kotimaassa vieraillessani heidän jokaisen luona syömässä ja tervehtimässä, Flores kertoo.

Suomalaisten jäyhyys on onneksi karissut vuosien aikana.

– Muistan, kun tapasin ensimmäistä kertaa Pekan perhettä. He kättelivät jäykästi, käsi ainakin metrin päässä. Meille Ecuadorissa on luontevaa halata ja kosketella ihmisiä.

Nyt Pekan perhekin on jo sulanut latinalaisen lämmön edessä.

– Olen todella läheinen Pekan äidin kanssa. Välillä ihmiset katsovat, kun 88-vuotias rouva hyppää syliini tavatessamme ja halaa lujasti. Rakastan ja kunnioitan häntä vilpittömästi.

Tavatessaan Pekka Haaviston Kolumbiassa parisenkymmentä vuotta sitten hän ei olisi koskaan voinut uskoa, miten hänen elämänsä tulisi muuttumaan.

– Tavatessamme Pekalla oli farkut, t-paita ja reppu, ja luulin hänen tekevän jotakin toimistotyötä. Vasta kun tulin ensimmäistä kertaa Suomeen toukokuussa 1998, sain tietää, mitä hän oikeasti tekee.

Flores katsoi kotona televisiota ja näki siellä Pekan esiintymässä, muttei ymmärtänyt puhuttua kieltä. Tämän tultua kotiin Flores ihmetteli, mitä hän oikein teki työkseen.

”Olen Suomen ympäristöministeri”, Haavisto oli vastannut.

Lue myös:

Haavisto-kampanjan Riikka Kämppi: "Aavistin, että loanheittoa tulee"

Kurkistus presidentinvaalien kulisseihin

Paula Vesala kertoi Enbuske, Veitola, Salminen -ohjelmassa oppineensa Yhdysvalloissa, että kohtauksiin voi pyytää turvahenkilön paikalle.

Paula Vesala kertoi torstai-iltana Enbuske, Veitola, Salminen -show'ssa, että on kokenut seksuaalista häirintää urallaan. Hän ei eritellyt, onko ahdistelua tapahtunut liittyen hänen muusikon, näyttelijän vai näytelmäkirjailijan uraansa.

– Ehkä mä voin puhua koko taiteen kentästä, jolla olen operoinut. Olen kokenut kyllä monenlaista ahdistelua. Se on tosi laaja ilmiö, Vesala kertoi ohjelmassa.

”Voi pyytää turvahenkilön paikalle.”

Juontaja Maria Veitola kysyi Vesalalta, miten sellaisista tilanteista voi selvitä.

– Mä olen oppinut Amerikassa koulussa, että on hyvä etukäteen sanoa, että pyytää turvahenkilön paikalle, kun on lähestymässä tällainen kohtaus, jossa kaipaa turvallista ilmapiiriä. Usein kuvausryhmässä on vaikka vanhempi naishenkilö, joka pysyy huoneessa ja varmistaa, ettei mennä asiattomuuksiin.

Lue myös: Ohjaja Heidi Linden kertoo seksuaalisesta ahdistelusta Suomen elokuvapiireissä: ”Moni on niin traumatisoitunut, että on jättänyt alan”

Tällä hetkellä Vesala nähdään valkokankaalla Aku Louhimiehen ohjaamassa Tuntematon sotilas -elokuvassa. Elokuvassa on yksi kohtaus, jossa Vesala on saunassa Rokkaa näyttelevän Eero Ahon kanssa. Vesala otti aikaisemmin Twitterissä kantaa kohtaukseen liittyvään uutisointiin. Esimerkiksi Ilta-Sanomat uutisoi kohtauksesta otsikolla Paula Vesala rohkeassa saunakohtauksessa uudessa Tuntemattomassa sotilaassa.

– Sanokaas mulle, kuka suomalainen saunoo vaatteet päällä puolison kanssa? Ja jos ollaankin saunassa alasti, onko se ”yllättävää ja rohkeaa”? Vesala ihmetteli viime viikolla Twitterissä.

”Olen saanut sellaisia viestejä, että olen ansainnut tämän ahdistelun.”

Nyt Vesala kertoi EVS-ohjelmassa saamastaan palautteesta.

– Mä olen saanut sellaisia viestejä, että olen ansainnut tämän ahdistelun, koska olen esiintynyt elokuvassa ilman vaatteita. Toivoisin, ettei siihen liittyisi häpeän tunnetta, mitä siihen liittyy. 

Olli Lindholm kertoo elämäkerrassaan, että isä katosi hänen elämästään kokonaan 80-luvun puolivälissä. – Ihan hyvä, että lähti, Olli sanoo.

Yö-muusikko Olli Lindholm, 53, kertoo vaikeasta isäsuhteestaan tuoreessa elämäkerrassaan Olli – Yhden miehen varietee (Docendo).

– Olen siitä erikoinen lapsi, että mulla on kantapäässä jännä viilto. Se kertoo, että isyystesti on tehty. Isä ei halunnut tunnustaa, että olen sen lapsi, Olli kertoo Arno Kotron kirjoittamassa kirjassa.

”Ihan hyvä, että lähti.”

Ainoana lapsena Olli eli käytännössä kahden äitinsä kanssa, sillä isä oli paljon pois kotoa töiden takia. 80-luvun puolivälissä isä katosi Ollin elämästä kokonaan.

– Ihan hyvä, että lähti, Olli toteaa kirjassa. 

Ollin mukaan hänen isänsä oli ”ihan siedettävä silloin, kun joi, muuten ei”. Hän muistelee kirjassa erästä joulua, jolloin isällä ja pojalla tuli riita.

– Muistojen äärellä saa toisaalta aina miettiä, mikä on totta ja mikä ei – mikä on jälkeenpäin lisättyä. Muisti on petollinen kapistus. Itse
muistan, että joskus murrosikäisenä tulee isän kanssa riita joulutähden asennosta tai jostain, haen kirveen ja yritän lyödä sillä isää, Olli kertoo kirjassa.

Ollin mukaan hänen äitinsä ei muista kyseistä välikohtausta.

– Mutta oikeastaanhan se on toisarvoista, oliko mukana kirves vai ei. Ilmapiiri oli joka tapauksessa tuo.

Ei tiedä, minne haudattu

Olli on aikaisemminkin puhunut vaikeasta isäsuhteestaan. Viime vuonna hän kertoi Vain elämää -ohjelmassa, ettei tiedä, minne isä on haudattu.

– Mä olin hänen ainoa läheinen, ja mulle tuli 1998 syksyllä soitto Satakunnan keskussairaalasta, että isänne on aivokuollut. Menin hänen luo, sanoin isälle, että kaikki on ok, että kyllä mä sua ymmärrän, että näin on käynyt. Sitten ne otti piuhat irti. Mä en edes tiedä, minne hänet on haudattu. Hän testamenttasi ruumiinsa ja hänet polttohaudattiin, Olli kertoi ohjelmassa.

Tuolloin Olli kertoi myös pelänneensä isäänsä aina.

– Sitä aina odotti kädet ristissä, että voi kun isä olisi kännissä, niin se olisi mukavampi. Meillä oli todella huonot välit, ja pelkäsin häntä helvetisti.

Arno Kotro, Olli Lindholm: Olli – Yhden miehen varietee on juuri ilmestynyt.