Kun aitajuoksija Nooralotta Nezirin perhe joutui hirvikolariin, äiti sai vakavan aivovamman eikä koskaan täysin toipunut. – Ilman onnettomuutta minusta ei ehkä olisi tullut pikajuoksijaa, Nooralotta sanoo.

Vuoden esikuvaksi valittu määrätietoinen ja sisukas pika-aitajuoksija Nooralotta Neziri, 21, on joutunut jo nuorena kantamaan vastuuta perheestään. Nooralotan äiti Mari sai vakavan aivovamman koko perheen jouduttua vuonna 1999 hirvikolariin. Perheen esikoinen Nooralotta oli 6-vuotias.

– Äitini oli vasta reilu kolmekymppinen, kun hänen elämänsä meni uusiksi. Kolari oli käänteentekevä hetki ja koettelemus meille kaikille isovanhemmista lähtien.

Äiti selvisi hengissä, mutta hänen elämässään alkoi pitkä kuntoutusjakso. Ensin palautui puhekyky, ja pikkuhiljaa alkoi liikuntakyvyn harjoittelu. Vaikka äiti kuntoutui, aivovamma jäi pysyväksi, eikä hän sen jälkeen pystynyt enää tekemään töitään.

Vastuunkantaja

Koska äiti ei kyennyt hoitamaan itseään tai perhettään täysipainoisesti, Nooralotta otti vastuuta nuoremmistaan, Rami-veljestään ja Nea-siskostaan, ja pyrki auttamaan isäänsä Basria arjen­ pyörityksessä. Isä vastasi käytännön asioista, kuten kokkauksesta ja kaupassakäynnistä, ja äiti auttoi siivouksessa sen, minkä pystyi.

– Olin kuulemma iso apu isälleni. Sisarukseni saattoivat tulla kysymään minulta, voivatko he mennä kaverin luo yö­kylään. Tuntui hyvältä, että he luottivat minuun.­ He ovat aina olleet tunnollisia ja hyviä koulussa, joten heistä ei ole tarvinnut kantaa huolta, Nooralotta kehuu.

Vastuun ottamisesta ei ole jäänyt Nooralotalle ikäviä muistoja, vaan hän tuntee auttaneensa arjen pyörityksessä vapaaehtoisesti.

– Muistan oikeastaan vain kerran itkeneeni äidin­ kohtalon takia. Jotenkin siihen kaikkeen kasvoi. Asia tuntuu perheestämme luonnolliselta, koska se on ollut osa elämäämme lähes aina.

Kokemuksesta määrätietoisuutta

Nooralotan ollessa kahdeksanvuotias perhe muutti Porin keskustasta rauhallisemmalle alueelle Meri-Poriin. Noora­lotan eno rohkaisi tyttöä osallistumaan paikallisen yleisurheiluseuran Kyläsaaren Kajastuksen toimintaan, koska sitä kautta tämä voisi tutustua uusiin kavereihin. Nooralotta meni – ja jäi sille tielleen.

– Jos emme olisi muuttaneet, en olisi välttämättä koskaan löytänyt yleisurheilua. Minusta ei siis ehkä olisi tullut pikajuoksijaa ilman onnettomuutta. Voi olla, että kaikella on tarkoituksensa.

Nooralotta uskoo taustansa muokanneen häntä ihmisenä positiiviseen suuntaan. Hän haluaa tehdä kaiken kunnolla nyt eikä vasta muutaman päivän päästä.

– Äitini kohtalo on kasvattanut minusta­ määrätietoisen. Totuin lapsena tekemään monia asioita kerralla ja opin, että niiden eteen pitää tehdä töitä. Olenkin saavuttanut jo monta tavoitettani.

Miten Nooralotan äiti voi nykyään? Millaisia kesiä Nooralotta vietti lapsuudessaan isänsä kotimaassa Makedoniassa? Miten pikajuoksija suhtautuu opintoihinsa ja aikooko hän tarttua Yhdysvalloista saatuihin työtarjouksiin? Lue koko haastattelu Me Naiset 27/2014 -lehdestä torstaina 3. heinäkuuta.

Lue myös:

Onko seksikkyys taakka Suomen naisurheilulle?

Nooralotta Neziri

■ Pika-aitajuoksija syntyi 9.11.1992 Turussa. Asuu Porissa.­ Seurustelee.

■ Kilpailee 60:n ja 100 metrin aitajuoksussa ja on tehnyt molemmissa Suomen ennätykset­ (8,07 ja 13,04 sekuntia).

■ Nuorten Euroopan mestari 100 metrin aidoissa vuonna 2011. Valittiin­ tänä vuonna Urheilugaalassa Vuoden esikuvaksi.

■ Opiskelee kauppatieteitä pääaineenaan johtaminen ja organisointi.­

■ Tavoittelee finaalipaikkaa elokuussa Sveitsin Zürichissä yleisurheilun EM-kisoissa.

Olli Lindholm kertoo elämäkerrassaan, että isä katosi hänen elämästään kokonaan 80-luvun puolivälissä. – Ihan hyvä, että lähti, Olli sanoo.

Yö-muusikko Olli Lindholm, 53, kertoo vaikeasta isäsuhteestaan tuoreessa elämäkerrassaan Olli – Yhden miehen varietee (Docendo).

– Olen siitä erikoinen lapsi, että mulla on kantapäässä jännä viilto. Se kertoo, että isyystesti on tehty. Isä ei halunnut tunnustaa, että olen sen lapsi, Olli kertoo Arno Kotron kirjoittamassa kirjassa.

”Ihan hyvä, että lähti.”

Ainoana lapsena Olli eli käytännössä kahden äitinsä kanssa, sillä isä oli paljon pois kotoa töiden takia. 80-luvun puolivälissä isä katosi Ollin elämästä kokonaan.

– Ihan hyvä, että lähti, Olli toteaa kirjassa. 

Ollin mukaan hänen isänsä oli ”ihan siedettävä silloin, kun joi, muuten ei”. Hän muistelee kirjassa erästä joulua, jolloin isällä ja pojalla tuli riita.

– Muistojen äärellä saa toisaalta aina miettiä, mikä on totta ja mikä ei – mikä on jälkeenpäin lisättyä. Muisti on petollinen kapistus. Itse
muistan, että joskus murrosikäisenä tulee isän kanssa riita joulutähden asennosta tai jostain, haen kirveen ja yritän lyödä sillä isää, Olli kertoo kirjassa.

Ollin mukaan hänen äitinsä ei muista kyseistä välikohtausta.

– Mutta oikeastaanhan se on toisarvoista, oliko mukana kirves vai ei. Ilmapiiri oli joka tapauksessa tuo.

Ei tiedä, minne haudattu

Olli on aikaisemminkin puhunut vaikeasta isäsuhteestaan. Viime vuonna hän kertoi Vain elämää -ohjelmassa, ettei tiedä, minne isä on haudattu.

– Mä olin hänen ainoa läheinen, ja mulle tuli 1998 syksyllä soitto Satakunnan keskussairaalasta, että isänne on aivokuollut. Menin hänen luo, sanoin isälle, että kaikki on ok, että kyllä mä sua ymmärrän, että näin on käynyt. Sitten ne otti piuhat irti. Mä en edes tiedä, minne hänet on haudattu. Hän testamenttasi ruumiinsa ja hänet polttohaudattiin, Olli kertoi ohjelmassa.

Tuolloin Olli kertoi myös pelänneensä isäänsä aina.

– Sitä aina odotti kädet ristissä, että voi kun isä olisi kännissä, niin se olisi mukavampi. Meillä oli todella huonot välit, ja pelkäsin häntä helvetisti.

Arno Kotro, Olli Lindholm: Olli – Yhden miehen varietee on juuri ilmestynyt.

 

”Olen omasta puolestani todella pahoillani tästä kaikesta”, laulaja Tomi Metsäketo kirjoittaa Facebookissa.

Laulaja Tomi Metsäketo on julkaissut Facebookissa pitkän kirjoituksen, johon sisältyy myös anteeksipyyntö.

Metsäkedon kirjoitus koskee tuoreen Seiska-lehden uutista, jossa viisi naista kertoo laulajan käyttäytyneen heitä kohtaan sopimattomalla tavalla. Yksi naisista esiintyy jutussa koko nimellään, yksi etunimellään ja kolme nimettömänä. Jutussa haastateltu tarjoilija muun muassa kertoo tapauksesta, jossa hotellin tarjoilijat joutuivat huomauttamaan Metsäkedolle, ettei työntekijöihin saa koskea.

Metsäketo haluaa kertoa asiasta oman näkemyksensä Facebookissa. 

– Julkisuuden henkilönä olen tottunut, että meistä kirjoitetaan monenlaista ja sen kyllä kestän, myös ne negatiiviset, mutta raja menee, kun aletaan syyttää rikolliseksi tai asioista, joita ei ole tapahtunutkaan, Metsäketo puolustautuu Facebookissa.

– On ikävää, että nykyään raja varsinkin somessa levittää pahaa tietoa ihmisistä on surullisen alhainen. Ajatusmaailmat eivät vain kaikkien kanssa kohtaa ja nyt näiden kyseisten someryhmien ihmisten kanssa ei ole kohdannut. Olen omasta puolestani todella pahoillani tästä kaikesta, anteeksi, hän kirjoittaa.

Tekstistä ei käy selkeästi ilmi, mistä Metsäketo on pahoillaan. Hän kirjoittaa myös, että keskusteluryhmästä ja kirjoittajista on tehty rikosilmoitus.

Metsäketo nähdään parhaillaan Tähdet, tähdet -ohjelmassa, jota esitetään MTV3:lla.

Totaalinen epäonnistuminen

Naiset syyttävät Tomi Metsäketoa Seiskassa asiattomasta käytöksestä, laulaja pyytää anteeksi Facebookissa – mutta mitä?

Jos ja kun tunteen pakonomaisen tarpeen alkaa tekemään kriisiviestintää somessa, niin pitää olla valmis myös kritiikkiin eikä pönkitää omaa egoaan kertomalla tv-nauhoituksista ja rikosilmoituksilla uhkaamisesta. "Ylläpitäjän" toimesta tehtyjen kommenttien poistaminen ei auta lainkaan asiaa.
Lue kommentti