Naisten viestijoukkue voitti hopeaa Sotshin olympialaisissa! Lue Aino-Kaisan haastattelu vuodelta 2009
Aino-Kaisa Saarinen sai odottaa menestystä pitkään, mutta nyt se maistuu sitäkin makeammalta.
Aino-Kaisa Saarinen sai odottaa menestystä pitkään, mutta nyt se maistuu sitäkin makeammalta.

Menestyksen hetkellä hiihdon maailmanmestarin ympärillä riittää selkään taputtajia. Tappioiden hetkellä hänen paras tukensa on kihlattu. Aino-Kaisa Saariselle on tärkeää, että kotona riittää ymmärrystä huippu-urheilijalle.

Talven hiihtokuningattarella Aino-Kaisa Saarisella on kauden jälkeen tuloksinaan kaksi maailmancupin voittoa, Tour de Skin toinen sija ja Liberecin MM-kisoista neljä mitalia, yksi pronssi ja kolme kultaista.

Kultaisista yksi on henkilökohtainen, kun Aino-Kaisa, 30, vihdoin 16 vuoden odotuksen jälkeen saavutti maailmanmestaruuden, josta oli haaveillut jo pikkutytöstä.

Aino-Kaisa kuvailee itseään voittajatyypiksi, sellaiseksi, joka ottaa opikseen tappioista. Hän uskoo, että nimenomaan tappiot ovat tehneet hänestä voittajan.

– Hienoin hetki oli, kun ylitin maaliviivan. Oli liikuttavaa, kun vuosien unelma toteutui. Olisi ollut ihan eri asia saavuttaa tämä menestys nuorempana.

Aino-Kaisa aloitti uransa yleisurheilijana. Fysioterapeutti-isä ja ala-asteenopettaja-äiti ohjasivat tyttöjään liikkumaan pienestä pitäen. 15-vuotiaana Aino-Kaisa valitsi lajikseen maastohiihdon.

Aluksi sponsoreita ei ollut lähimaillakaan ja toimeentulon kanssa olikin vähän niin ja näin.

– Olen elänyt taloudellisesti tiukkoja aikoja. Kaupassa piti tosiaan miettiä, mitä pystyi ostamaan.

Palkkana oma talo

Aino-Kaisa sai odottaa lopullista menestystään pitkään, mutta häntä on motivoinut jatkuva kehitys. Nyt kun menestystä on tullut, Aino-Kaisa on ansainnut kauden aikana noin 100 000 euroa.

Osan voittorahoistaan Aino-Kaisa aikoo käyttää talon rakentamiseen. Siitä tulee koti Aino-Kaisalle ja hänen kihlatulleen, entiselle koripalloilijalle ja nykyiselle ohjelmistoinsinöörille Tom Gustafssonille. Aino-Kaisa ja Tom tapasivat kahdeksan vuotta sitten ja kihlautuivat viime joulukuussa.

– Naimisiinmeno on luonteva jatko sitoutumiselle, sillä kihlaushan on lupaus avioliitosta. Häiden aika ei kuitenkaan ole ihan vielä.

Aino-Kaisan mielestä on suuri etu, että rinnalla on entinen huippu-urheilija.

– Parhaiten urheilijaa ymmärtää toinen urheilija. En ole helppo elämänkumppani. Urheilija on väkisinkin narsistinen ja itsekeskeinen. Harjoittelu on kurinalaista ja kaikki muu on sille alisteista.

Aino-Kaisa tietää jo, että menestyjän ympärillä riittää selkään taputtajia.

– Mutta kuka on tukena silloin, kun menee huonosti? Kihlattuni ja läheisteni rakkaus on tärkein voimavarani.

”Leimautumista en pelkää. Olen ollut aina kapinallinen raja-aitojen kaataja”, Katariina kertoo Ilta-Sanomille.

Kirjailija Katariina Souri, 49, sai vuosi sitten psykiatrilta diagnoosiksi persoonallisuushäiriön ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön. Hän kertoi asiasta ensimmäisen kerran viime viikon lopulla Instagramissa julkaisemassaan kuvassa, jossa kuvaillaan hänen tulevaa omaelämäkerrallista Sarana – tunnustuksia taitekohdassa -kirjaansa.

Kirjan kuvauksessa kerrotaan, että Katariina järkyttyi diagnoosia ja esimerkiksi sitä, miten psyykelääke vaikuttaa häneen

Katariina kertoo tilanteestaan myös Ilta-Sanomien haastattelussa.

– Ajattelin että hetkinen, mitä tapahtuu luovuudelleni, Katariina kertoo IS:lle.

Kirjaa kuvailevassa otteessa kerrotaan, että Katariina mietti diagnoosin saatuaan uskaltaako alkaa syödä lääkkeitä ja mitä jos diagnoosi onkin väärä. Iltalehdelle Katariina kertoo, ettei alkanut syödä lääkkeitä, vaikka saikin kaksi eri reseptiä. Sen takia hän ei myöskään päässyt terapiaan.

– Ymmärrän, että jotkut tarvitsevat lääkitystä. Itse en sitä koe tarvitsevani, koska en esimerkiksi ole milloinkaan ollut psykoosissa tai itsetuhoinen.

”Mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmän mietin, mitä muut ajattelevat.”

Katariinalla on aiemmin todettu kaksisuuntainen mielialahäiriö, ja hän on kertonut avoimesti myös kokemistaan paniikkihäiriöistä. Kirjassa hän kertoo myös ongelmistaan alkoholin kanssa. Kirjailija ei pelkää leimautumista mielenterveyspotilaaksi.

– Leimautumista en pelkää. Olen ollut aina kapinallinen raja-aitojen kaataja. Mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmän mietin, mitä muut ajattelevat, hän kertoo IS:lle.

Mt-hoitaja

Katariina Souri järkyttyi psykiatrin diagnoosista – kertoo IL:lle kieltäytyneensä lääkityksestä

Terapiaan pääsee, vaikka kieltäytyisi lääkkeistä. MUTTA, Kelan korvausta ei saa silloin. Terapiatunti maksaa noin 70-120,-/h. Joten jos varaa on ja apua ajattelee saavansa, niin kannattaa miettiä kokonaan itse maksettavan terapian vaihtoehtoa. Paniikkihäiriö ei ole osa kaksisuuntaista. Tiukan tulkinnan mukaan paniikkihäiriö ei edes ole mielenterveysongelma/-häiriö/-sairaus, vaan tilapäinen ahdistuskohtaus.
Lue kommentti

Timon ja hänen puolisonsa Maikin ensimmäinen yhteinen lapsi on poika. 

Timo Lavikaisen, 43, perheessä eletään jännittäviä aikoja.

Timo valmistautuu parhaillaan Putoukseen ja kuvaa sketsejä tammikuussa alkavaa ohjelmaa varten. Samaan aikaan on puhelimen oltava lähettyvillä, sillä Timon puolison Maikin laskettu aika on näillä hetkillä.

– Sitä ei tiedä, jos lähtö tulee tänään vaikka kesken näytöksen, Timo totesi, kun hän saapui 95-elokuvan kutsuvierasensi-iltaan Espoon kulttuurikeskukseen.

Timolla on niin sanotun ”tavallisen kansalaisen rooli” kaikkien aikojen suurimmassa suomalaisessa jääkiekkoelokuvassa. Elokuvaan liittyy jo nyt muitakin tärkeitä muistoja, Timo kertoo.

”Sitä ei tiedä, jos lähtö tulee tänään vaikka kesken näytöksen.”

– Kun minulla oli tässä viimeinen kuvauspäivä, vaimo teki positiivisen raskaustestin. Jouluvauvaa meille odotetaan.

Timolla on parikymppinen tytär, ja Maikilla on 10-vuotias tytär. Pian syntyvä lapsi on parin ensimmäinen yhteinen. Näyttelijä kertoo, että hartaasti odotettu vauva on poika.

– Meillä ehti olla useampi, kolme keskenmenoa ja sitten lopulta tärppäsi näin. Ne olivat kovia paikkoja.

Timo luottaa, että vauvan hoito palailee mieleen vanhasta muistista.

– Suhtaudun luottavaisesti. Uskon, että kasvattajana olen rennompi, kun kaikki ei ole ihan uutta.