Satu Tuomisto haluaa sanoa nuorille naisille, että jos et itse arvosta itseäsi ja naiseuttasi, sitä ei arvosta kukaan muukaan. Kuva: Jouni Harala
Satu Tuomisto haluaa sanoa nuorille naisille, että jos et itse arvosta itseäsi ja naiseuttasi, sitä ei arvosta kukaan muukaan. Kuva: Jouni Harala

Satu Tuomisto tuntee elävänsä vihdoin normaalia parisuhdearkea miehensä Petri Aarnion kanssa.

Reilu kaksi vuotta sitten Satu Tuomisto sai 29-vuotissyntymäpäivälahjaksi ystäviltään ajan ennustajalle, joka tapaamisen lopuksi lausui: ”Onneksi olkoon, löydät pian miehen, jonka kanssa tulet elämään elämäsi ensimmäisessä oikeassa parisuhteessa. ”

Erikoinen ennustus naiselle, joka oli todellisuudessa elänyt koko nuoren aikuisikänsä suhteissa, joista osa oli edennyt avoliittoon asti.

Mutta sen Satu oli valmis myöntämään, että oikeiksi kypsiksi parisuhteiksi niitä ei voinut hyvällä tahdollakaan kuvailla.

–Minua olivat aina kiehtoneet niin sanotut pahat pojat. Olen hyvä ihmistuntija, mutta jostain syystä olen ihastunut ja ajautunut parisuhteisiin mysteerimiesten kanssa. Sellaisten, joissa on jotain mitä en osaa selittää.

Kaksi kuukautta myöhemmin Satu oli lähdössä työmatkalle. Aamuviideltä lentokentällä odotteli samalle reissulle lähtöä kohteliaan oloinen mies, liikemies Petri Aarnio, 44. Väkisinkin Sadun mieleen palasi ennustajan taannoinen povaus täydellisestä herrasmiehestä.

Intuitioni sanoi jo lentokentällä, että tässä se oikea on.

Myönteinen ennakkokäsitys säilyi myös matkan aikana – reissukaveri osoittautui aivan toisenlaiseksi kuin Satu oli hänet etukäteen yhteisten työtuttavien kertomusten perusteella kuvitellut.

– Odotin tapaavani tiukkapipoisen uraohjuksen. Petri oli kuitenkin äärimmäisen kiltti ja kohtelias, vaikka kunnianhimoinen onkin. Intuitioni sanoi jo lentokentällä, että tässä se oikea on, mutten uskaltanut heti luottaa vaistooni, sillä se oli ollut aikaisemmin väärässä.

Tapailu jatkui, ja muutamia kuukausia myöhemmin Satu uskalsi hypätä Petrin kanssa parisuhteeseen.

–Tässä suhteessa luotan ensimmäistä kertaa yhteiseen tulevaisuuteen. Uskallan ja osaan nähdä asioita vuoden, kahden ja jopa kymmenen päähän. Tai suunnitella vaikka yhteistä lomaa hamaan tulevaisuuteen. Se on minulle uutta, Satu kertoo ja pyörittelee puhuessaan huomaamattaan vasemmassa nimettömässä kimaltavaa kihlasormusta.

Olin ihan nuori, kun minua petettiin ensimmäisen kerran.

Kokemukset opettivat

Yhdeksän vuotta sitten Miss Suomeksi kruunattu Satu nousi julkisuuteen Viialasta, pienestä kylästä, jonne jäivät perhe, ystävät, nyrkkeilyharrastus ja silloinen poikaystävä. Elämä ei ollut koskaan pelkkää ruusuilla tanssimista.

–Olin ihan nuori, kun minua petettiin ensimmäisen kerran. Se on tietysti kamalinta, mitä nuorelle ihmiselle voi suhteessa tapahtua. Mutta se oli myös kasvattavinta, mitä minulle oli käynyt. Jouduin katsomaan peiliin ja miettimään omaakin käytöstäni. Mietin tuolloin ensimmäisen kerran, ajanko tietynlaisella käytöksellä kumppaniani pettämään? Jollain tasolla myös varmasti kovetin itseni tulevaa varten.

En missään nimessä halua päätyä tilanteeseen, jossa olisin toisen omaisuutta.

Satu kertoo nauttivansa erityisen paljon yksinolosta. Se on tuntunut joistakin miehistä vieraalta.

–Yksi eksistäni sanoi kerran, että miehen pitää tuntea, että nainen tarvitsee häntä. Olen kai aina ollut ylipärjäävä, en käänny parisuhteessakaan helposti toisen puoleen huolineni. Olen usein omissa ajatuksissani ja pidän asiat sisälläni. Enkä missään nimessä halua päätyä tilanteeseen, jossa olisin toisen omaisuutta.

Sadusta on hämmentävää, jos joku arvottaa hänet ulkonäön mukaan.
Sadusta on hämmentävää, jos joku arvottaa hänet ulkonäön mukaan.

Pettävät perustelut

Satu kertoo tunteneensa parisuhteissaan epävarmuutta, mutta petetyksi tuleminen ei ole kuitenkaan hajottanut häntä kokonaan.

–Minulle on perusteltu pettämistä myös sillä, että saan niin paljon huomiota, että se ajaa kumppaneiden itsetunnon alas. Heidän on kuulemma haettava itsetunnolleen nostatusta jostakin muualta. Minusta se on idioottimainen perustelu hakea oikeutusta teolleen. Veikkaan, että juuri itsenäisyyteni on ollut noille miehille liikaa.

Satu kertoo, että hän ei ole kuitenkaan koskaan yrittänyt muuttaa kumppaneitaan.

Petetyksi tuleminen on satuttanut aina.

– Äitini on sanonut minulle pienestä pitäen, että toista ihmistä et voi omalla käytökselläsi muuttaa. Jos olisin ollut suhteissani läheisriippuvainen, en tiedä millaisissa ongelmissa olisin itseni kanssa.

Satu on kokenut olleensa suhteissa usein se osapuoli, joka on jaksanut pitää yllä uskoa sen tulevaisuuteen. Täydellinen luottamuksen menetys on kuitenkin ollut viimeinen pisara, ja petetyksi tuleminen on satuttanut aina.

–Joskus olen jäänyt suhteisiin vain siksi, että olen miettinyt, miten toinen pärjää tai siitä syystä, että tämän perhe on tullut läheiseksi. Olen pitänyt naamiota yllä ja samalla pelännyt, mitä yhteinen tulevaisuus tuo tullessaan, Satu sanoo.

–Toistuessaan nämä tilanteet ovat avanneet silmäni. Olen kysynyt itseltäni, osaanko kuvitella tämän miehen lasteni isänä? Olen pystynyt tekemään kylmästi järkieroja enkä ole enää syyllistänyt itseäni. Olen ajatellut: jos petät minua, se on sinun ongelmasi. Sekin on säikyttänyt miehiä.

Olen sanonut miehelle joskus ääneenkin, että älä vain kosi minua.

Luottamuksen arvoinen

Vasta lähempänä kolmeakymmentä ikävuotta Sadun valtasi epätoivo. Helsingin piirit tuntuivat pieniltä ja pinnallisilta. Suhteissa oli vaikea löytää sellaista todellista luottamusta ja rakkautta, joita Satu arvosti. Baareista hän ei ole rakkautta koskaan etsinytkään ja kertoo käyvänsä bilettämässäkin vain kerran vuodessa.

–En kestä ulkonäkökeskeistä pokaamiskulttuuria. Mietin jo hetken, että ovatko kaikki suhteet täällä tällaisia?

–En halua mollata eksiäni, heissä on myös paljon hyvää, ja olen hyvissä väleissä heidän kanssaan. Arvomme eivät vain kohdanneet. Enkä sano, että minun arvoni olisivat paremmat kuin jonkun toisen, ne eivät vain sopineet yhteen. Siksi kihlautuminenkaan ei ennen nykyistä suhdettani tuntunut sopivalta. Olen sanonut miehelle joskus ääneenkin, että älä vain kosi minua.

Aiemmin en ole aina tiennyt edes sitä, minä päivänä jatkojen jatkoilta palataan.

Petrissä Satu rakastui maanläheisiin arvoihin: perhekeskeisyyteen, rehellisyyteen, läheisten kunnioittamiseen. Pienet teot osoittivat, että tähän mieheen voi luottaa.

–Kun Petri lähti ensimmäistä kertaa pikkujouluihin, olin aivan ihmeissäni, kun hän tuli kotiin kymmeneltä. Olin vain, että unohditko jotain? Aiemmin en ole aina tiennyt edes sitä, minä päivänä jatkojen jatkoilta palataan. On helpotus, kun minun ei tarvitse olla miehen suhteen varpaillani tai katsoa hänen tekemisiään sormieni läpi.

Petrin tytöt ottivat Sadun hyvin vastaan.
Petrin tytöt ottivat Sadun hyvin vastaan.

Uusperheen äiti

Petrillä on aiemmasta liitostaan 15- ja 16-vuotiaat tyttäret, jotka asuvat isänsä ja Sadun kanssa joka toisen viikon. Vaikka äitipuolen rooli on Sadulle aiemminkin tuttu, intensiivinen perhe-elämä vaati alkuun totuttelua.

–Olin tähän asti pitänyt huolta lähinnä koirastani. Tytöt onneksi ottivat minut hyvin vastaan. Olen heille jotain isosiskon ja ystävän väliltä. Toimin hormonimyrskyissä viestinviejänä heidän ja isänsä välillä. Toisinaan puhallan viestikapulasta pölyt ja sitten jatketaan.

Minua ei haitannut Petrin menneisyys. Päinvastoin.

Useimmiten elämä pyörii töiden ja lasten ehdoilla. Petri tekee kuitenkin paljon työmatkoja, joten Sadulla on myös aikaa itsekseen.

Lukioikäisenä Satu kuvitteli elämänsä kolmekymppisenä psykologian esseeseen: ihanne-elämään kuului punainen tupa, kaksi lasta, koira ja farmariauto. Petrin tavattuaan hän yhtäkkiä oivalsi, että nyt hänellä on tuo kaikki.

–Se tuli vain eri kautta kuin olin ehkä kuvitellut. Minua ei haitannut Petrin menneisyys. Päinvastoin. Olisi ollut epäilyttävää, jos nelikymppisellä miehellä ei olisi ollut aikaisempia parisuhteita tai lapsia.

Ihana arki

Petrin kanssa Satu tuntee elävänsä normaalia parisuhdearkea ensimmäistä kertaa elämässään.

–Rakastuin yhteiseen arkeemme. Se on opettanut minulle paljon, jopa ihan normaaleja keskustelutaitoja. Ennen olen hoitanut työni itsekseni, nyt minulta kysytään, miten päiväni on mennyt ja tekemisistäni ollaan kiinnostuneita. On myös ihana kuulla, että toinen on minusta ylpeä.

En voi syyttää vanhoista suhteista ja valinnoista kuin itseäni.

–Äitini hoki aikoinaan, että älä ota sellaista miestä, jota rakastat, vaan sellainen, joka arvostaa ja rakastaa myös sinua. Nyt ymmärrän, mitä hän tarkoitti.

Parikymppisenä Satu tunsi, että aikaa oli loputtomasti. Nyt hän ei halua tuhlata siitä enää hetkeäkään huonoihin suhteisiin. Myös työelämässä haaveet on toteuttava nyt eikä sitten joskus. Juontotöitä tekevä Satu on perustanut oman promootioyrityksen ja työllistää sen kautta yli sata työntekijää.

Hän on kiitollinen, että ikä on tuonut viisautta ja voimaa kohdata pelkoja.

En tiedä, haluanko omia biologisia lapsia.

–En voi syyttää vanhoista suhteista ja valinnoista kuin itseäni. Olen nuoresta asti tiennyt, millaisen miehen haluan. Ehkä kuitenkin tiedostamattani ajauduin mysteerimiesten seuraan, koska en ollut valmis sitoutumaan.

Yhden suuren kysymyksen kanssa Satu vielä painii. Vaikka nykyinen kumppani on hyvä isä, Satu ei ole varma, haluaako hän omia lapsia.

–Olen tarkkaillut ystävieni parisuhteita ja sitä, mitä vauvan saaminen tekee hyvillekin parisuhteille. Se tuntuu muuttavan kaiken, ja suurin osa perheellisistä ystävistäni on eronnut. Se ajatus pelottaa. En tiedä, haluanko omia biologisia lapsia. Tunnen kuitenkin, että minulla on jo nyt oikea perhe.

Satu Tuomisto

Tekee juonto- ja pr-töitä ja pyörittää omaa promootioalan yritystä.

31-vuotias vuoden 2008 Miss Suomi.

Asuu Espoossa avopuolisonsa Petri Aarnion, 44, ja tämän kahden tyttären kanssa.

Perheeseen kuuluu myös kaksi koiraa.

Jari Sillanpää. Kuva: Jonna Öhrnberg

Jarin mukaan ainoa liikunnaksi kutsuttava asia hänen elämässään on esiintymislavalla oleminen ja seksi.

Laulaja Jari Sillanpää, 52, kertoo pudottaneensa viime aikoina 6–7 kiloa painoa.

Miten hän siinä onnistui? Varsin yksinkertaisilla muutoksilla.

– Olen vähentänyt limsan juontia. Nuorena harrastin kilpauintia, mutta nykyään en urheile mitenkään. En ole käynyt uimassa, koska on ollut niin paljon muuta mukavaa. Mun on pakko mennä joku kerta! Jari kertoo.

Jari kertoo saavansa liikuntaa ainoastaan esiintymislavalla – ja kumppanin kanssa.

– Harrastan seksiä, Jari nauraa.

– En usko, että liikunnalla laihdutetaan. Jos puolen tunnin kävelyllä kuluttaa sata kaloria, sen syö tosta noin vaan, hän pohtii. 

Elämä huumekohun jälkeen

Jari kertoi kuulumisiaan tilaisuudessa, jossa julkistettiin hänen elämästä kertovan Rakkaudella merkitty -musikaalin esiintyjät. Musikaalia esitetään ensi kesänä Suomen kesäteatterissa Valkeakosken Apianniemessä.

Itse Jaria musikaalissa ei nähdä, mutta hän on käsikirjoittaja-ohjaajan apuna tekoprosessissa. Musikaalissa kuullaan kirjo Jarin levyttämiä lauluja.

”Asiat voi sanoa niin monella eri tavalla.”

– Kaikki voidaan kertoa ja näyttää, mutta sen pitää olla tyylikäs. Asiat voi sanoa niin monella eri tavalla. Toivonkin, että siitä tulee moninainen, Jari kertoo.

– Minulla ei ole mitään rajoituksia, kaikki aiheet käyvät. Ja tässä viimeaikoina on tullut vielä lisää, Jari sanoo, ja viitannee syyskuussa tapahtuneeseen kohuun, missä Sillanpään uutisoitiin ajaneen huumausaineen vaikutuksen alla.

Lehdistötilaisuudessa Jarilta kysyttiin, miten hän on selviytynyt kohusta.

– Päivä kerrallaan, Jari vastaa.

Heikki Paavilaisen käsikirjoittamassa ja ohjaamassa musikaalissa eri ikäisiä Jareja esittävät näyttelijät Martti Manninen ja Jari Ahola. Muina esiintyjinä nähdään muiden muassa Ushma Karnani sekä muusikko Olli Herman, joka esittää musikaalissa Jarin rakkauden kohdetta.

Jatkuvaa ideointia

Jari on parhaillaan konserttikiertueella, ja hän julkaisi äskettäin uuden sinkun, Mä elän taas. Uuden levyn julkaisua ei ole päätetty, mutta pari uutta biisiä on valmiina. Jari kertoo, että hänen mielensä pulppuaa jatkuvasti uusia ideoita ja unelmia.

– Haluaisin kirjoittaa sen tyyppisen tarinan kuin The Producers -musikaali on. Tarina ei kertoisi minusta, mutta käyttäisin siinä omia biisejäni. 

– The Producers on onnistunut ja monipuolinen tarina, jossa on ollut hyvä kynä. En pystyisi sitä kokonaan kirjoittamaan, mutta voisin olla takapiruna. Siinä olisi huumoria, tragediaa ja koko elämän kirjo. Olen konserteissakin tunteiden ja sielujen nuohooja musiikin kautta, Jari kertoo.

Vierailija

Hoikistunut Jari Sillanpää kertoo, miten onnistui painonpudotuksessa: ”En urheile mitenkään”

Media on kohdellut kuin silkkihansikkain kovista huumeista kärähtäneitä Nordinia sekä Sillanpäätä, kyseiset artistit ovat suorastaan asetettu uhrien asemaan vaikka kummallakaan on tuskin ollut mistään yksittäisestä kokeilusta kyse kun käry on käynyt. Toista on ollut kyyti Metsäkedon kohdalla, artisti ei ole mihinkään lain tuntemaan rikokseen syyllistynyt mutta olemassaoleva sekä tuleva ura on järjestelmällisesti tuhottu kaikissa mahdollisissa "vastuullisissa" medioissa.
Lue kommentti
Anna Härön liike on Helsingin Vanhassa kauppahallissa. Kuva: Lasse Lecklin

Lihakauppaa pitävä Anna Härö pisti firman pystyyn neljä vuotta sitten. – Kukaan ei tuntunut kaipaavan perinteistä lihamestariäijää.

Anna Härö on 30-vuotias lihakauppias, jolla on viisi osa-aikaista työntekijää ja liike suositussa Helsingin Vanhassa kauppahallissa.

– En edes kehtaa kertoa, kuinka vähän teen töitä nykyään, Anna Härö nauraa.

Aina tilanne ei ole kuitenkaan ollut sama.

– Aluksi tein hirveästi töitä. Nykyään olen hiljaiset päivät kokonaan pois myymälästä. Loppuviikosta halli vilkastuu. Täytän viikkoloppuaamuisin tiskit itse. Parasta on, kun saan laittaa perjantaina tai lauantaina aamulla tiskin täyteen upeita tuotteita ennen kiireistä päivää.

Kun Vanhaa kauppahallia oltiin avaamassa uudestaan ison remontin jälkeen vuonna 2014, hallissa oli yhden lihakaupan ammottava aukko. Anna oli jo aiemmin työskennellyt hallissa, ja kun liiketila vapautui, Anna tarttui mahdollisuuteen.

– Minä vain tein sen. Näin jälkeenpäin ajatellen aika vähän ehdin sitä miettiä. Lainasin pienen summan rahaa kylmälaitteisiin ja soitin lihatilalle, jossa olin ollut harjoittelussa. Pyysin heitä myymään minulle lihaa.

Pian Anna huomasi tarvitsevansa apua liikkeessä. Nyt tiskin takana työskentelee vaihtelevasti osa-aikaisia myyjiä, toiset opiskelijoita, ja toiset eläkeläisiä.

– Palkkasin ensin Annelin. Hän on myynyt hallissa lihaa yli 40 vuotta ja hän kannusti minua aloittamaan oman liikkeen. Anneli on ilmiömäisen hyvä myyjä. Siitä on koko tiimille tarttunut hyvä myymisen meininki.

”Olin tiskin takana sinä päivänä, kun synnytys alkoi.”

Kirjanpitoa Anna inhoaa, mutta onneksi aviomies ja kirjanpitäjä hoitavat sen.

Ennen lapsen syntymää Anna teki töitä minkä pystyi. Seisomatyö on kuitenkin fyysisesti raskasta. Lapsen syntymän jälkeen Anna päätti jäädä maanantaisin kotiin hoitamaan lasta.

– Olin tiskin takana sinä päivänä, kun synnytys alkoi. Olin myymässä jollekin turistille porosalamia, kun äkkäsin, että nämä taitavat olla niitä supistuksia.

Liike on erikoistunut sesonkituotteisiin ja riistaan. Tiskissä on hirveä, peuraa ja riistalintuja. Firman nimeksikin valiutui Annan Villiliha.

– Kun avasin liikkeen, ihmiset olivat aika viehättyneitä tähän. Kukaan ei tuntunut kaipaavan perinteistä lihamestariäijää.

”Ehkäpä sen hypen takia alku oli helppo, ja kaikki meni niin hyvin. Nyt joutuisin varmasti tekemään enemmän töitä tullakseni tunnetuksi.”

Asiakkaat löysivät Villilihan nopeasti. Tietenkin jotkut pettyivät, kun vanha tuttu lihakauppa ei ollutkaan enää siinä, missä Annan uunituore yritys oli. Suurin osa kuitenkin tykästyi uuteen, asiantuntevaan kauppiaaseen. Sana kulki ja vasta avattu kauppahalli oli muutenkin paljon esillä.

– Ehkäpä sen hypen takia alku oli helppo, ja kaikki meni niin hyvin. Nyt joutuisin varmasti tekemään enemmän töitä tullakseni tunnetuksi.

Anna nauttii siitä, kun saa itse päättä ja tehdä asiat omalla tavallaan.

– Tärkeintä yrittäjyydessä on arvostaa omia työntekijöitä. Heidän pitää olla sydämellään mukana. Jos he eivät työskentele sen eteen, että kauppa menestyy, se ei voi menestyä. Pelkkä hyvä tuote ei riitä.

Villiliha täyttää kesällä neljä vuotta.

– Haaveilen myös siitä, että yritys voisi periytyä tyttärellemme. Jotain muutakin tästä kuitenkin varmaan tulee kuin pelkkä tämä yksi lihakauppa.