Käsikirjoittaja Katri Manninen ihmetteli vuosia, miksei suoriudu tavallisista arjen askareista, vaikka pystyy kirjoittamaan kirjan viikossa. – ADHD-diagnoosin jälkeen tunsin helpotusta, mutta myös vihaa ja katkeruutta, Katri kertoo.

Kumpuilevan kylätien varrella tönöttää talo, jonka remontti on kesken. Veranta huojuu vinossa ja ulkomaalit rapisevat seinistä, mutta se ei haittaa ovesta ulos ryntäävää emäntää Katri Mannista, 40, tai kintereillä pyörivää koiranpentua.

– Laitoimme talossa ensin rakenteet kuntoon. Sen takia peseydymme toistaiseksi koiran pesupaikassa ja pyöritämme pyykkimme äidin pesukoneessa, Katri kertoo.

Tänne Mäntsälään, lapsuudenkotinsa naapuriin, Katri muutti nelihenkisen perheensä kanssa viime kesänä. Äidin luo on nytkin helppo piipahtaa, sillä välimatkaa on vain muutama sata metriä.

Katrin äidin Kirsti Mannisen ja hänen puolisonsa talossa kuistin ruokapöytä tuntuu jatkuvan ikuisesti. Tyttärensä tavoin Kirsti on ammatiltaan käsikirjoittaja ja kirjailija, ja pitkälle pöydälle käsikirjoitusliuskat on kätevä levittää. Sen äärelle mahtuu myös kerralla 26 ruokailijaa. Se voi kuulostaa paljolta, mutta pöytä täyttyy nopeasti Katrin ja hänen neljän sisaruksensa perheillä.

Yhtä veljeä lukuun ottamatta he kaikki asuvat nykyään toistensa naapureina. Arki on helppoa, kun serkut voi kuljettaa yhdellä kyydillä kylälle päiväkotiin ja kouluun.

– Isommat serkut katsovat pienempien perään. Kun on riittävästi porukkaa, kaikki huolehtivat toisistaan. Tein kaikkeni, jotta sain Katrinkin muuttamaan tänne maalle, koska näin, miten lapset nauttivat yhdessäolosta, kun he kävivät mummolassa, aamupalalle saapunut äiti Kirsti kertoo.

– Tuntuu hienolta, että voin ikkunasta katsoa, kun esikoiseni kävelee yksin tietä pitkin mummon luo, Katri sanoo.

Äiti hukassa

Vielä viisi vuotta sitten ajatus maalla asumisesta oli Katrille kauhistus. Hän oli niin helsinkiläistynyt, että oli kauan sitten myynyt lapsuudenkotinsa vierestä omistamansa talon veljelleen. Kaupungissa olivat työt, ystävät ja aina auki oleva Alepa.

"Ennen lapsia ongelmaa ei ollut, koska sain elää omassa rytmissäni."

Mutta sitten syntyivät lapset, ja vähän yli vuosi sitten Katri sai diagnoosin. Kumpikaan muutoksista tuskin olisi yksin saanut Katria muuttamaan maalle, mutta yhdessä ne olivat hyvä syy. Katri kärsii tarkkaavuushäiriö ADHD:sta, jonka oireet alkoivat toden­teolla häiritä vasta, kun hänestä tuli äiti.

– Silloin homma karkasi totaalisesti käsistä, Katri kertoo.

– Äitiyden kannalta tarkkaavuushäiriö on tosi hankala, sillä minulle puuduttava rutiini on vaikeaa. Ennen lapsia tätä ongelmaa ei ollut, koska sain elää omassa rytmissäni.

Katrille lapsiperhearjen pyörittäminen on tuskaa. Rutiinit eivät pysy päässä, eikä hän muista, mitkä kolme asiaa on viimeksi hoitanut. Katrin on vaikea hahmottaa ajan kulumista sekä sitä, missä järjestyksessä kaikki kannattaa tehdä.

– Jokaisella meistä on toiminnan­ohjausjärjestelmänsä, eräänlainen sisäinen sihteeri, joka kertoo tämän ja myös muistuttaa tehtävistä. Minulla se ei toimi kuten keskivertoihmisellä. Kaikki siirtymät ovat vaikeita, Katri kertoo.

Arjen kaaosta ei auttanut edes eteisen ulko-oveen teipattu muistilista. Eihän Katri muistanut aina sitä lukea.

– Aamulähtö ilman lääkitystä oli paha. Että nyt ensin haet lompakon ja kännykän ja lasten vaatteet valmiiksi, ja sen jälkeen pissatat ja syötät lapset. Pienten lasten äitinä minulla oli myös jatkuvasti univelkaa, mikä ei ainakaan auttanut asiaa.

Ympäristönvaihdos on tehnyt Katrille hyvää.

– Maalla on vähän aistiärsykkeitä. Luonto ja liikunta ovat myös parasta terapiaa tarkkaavuushäiriöiselle, Katri kertoo.

Siihen olikin syy

Aivojensa erityisyydestä Katri oli aiemmin autuaan tietämätön. Vielä pari vuotta sitten hän kyllä ihmetteli, miksi arki tuntui takkuavan tai miksi kaikki oli koko ajan kadoksissa.

– Mietin, olenko laiska vai saamaton. Miksen pysty tekemään yksinkertaisia asioita, vaikka pystyn kirjoittamaan kirjan viikossa? Katri kuvailee.

– Ajattelin myös, etten ole siisti, koska olen kasvanut epäsiistissä kodissa ja tullut äitiini. Meidän molempien on vaikea pitää paikkoja järjestyksessä. Tosiasiassa meillä on molemmilla sama ominaisuus. Minusta on ihanaa, että olen perinyt sen äidiltäni, koska naisen mallin odotukset tulevat usein juuri omalta äidiltä.

Hoitoa Katri tajusi hakea vasta, kun tilanne kärjistyi vuosi sitten keväällä kihomatoepisodin jälkeen.

– Esikoiseni sai hoidossa kihomatoja, minkä takia siivosin viisi päivää. Siinäkään ajassa en saanut kämppää kondikseen. Ajattelin, että ei saatana, tämä ei voi mennä näin, Katri kertoo.

Vuotta aiemmin Katrin blogin seuraaja oli huomauttanut, että Katrin käyttäytyminen voisi viitata ADHD-häiriöön. Sitä ennen Katri oli ajatellut, ettei se ole mahdollista. Hänhän päinvastoin ylikeskittyy.

– Silloin kuulin, että ylikeskittyneisyys on myös yksi tarkkaavuushäiriön oire. Tein huvikseni muutaman ADHD-ominaisuuksia mittaavan testin ja sain niissä korkeat pisteet, Katri kertoo.

"Minulle oli vuosia sanottu, että mikset sä yritä."

Katri varasi ajan lääkärille, jolla oli kokemusta ADHD:sta, neurologiasta ja psykiatriasta. Jo ensimmäisen käyntikerran jälkeen vaikutti siltä, että Katrin oireet sopivat ADHD:hen. Lopullinen diagnoosi – Katrin kohdalla tarkasti ottaen tarkkaavuushäiriö ilman hyperaktiivisuutta eli H:ta – oli helpotus. Muitakin tunteita se herätti.

– Helpotuksen jälkeen iskivät jäätävä katkeruus ja viha. Minulle oli vuosia sanottu, että mikset sä yritä. Että kaikki johtuu vain siitä, etten tsemppaa tarpeeksi. Ja olen ajatellut, että minun pitäisi olla niin kuin muut, hallita samalla tavalla elämää. Se on ollut ihan turhaa, Katri sanoo.

– Aina, kun yritän tietoisesti keskittyä tylsään asiaan, tulee sumea olo. Aivojeni aktiivisuus vähenee, päässä pimenee.

Nykyään Katri syö tarkkaavuushäiriöönsä kahta lääkettä, jotka saavat aivot toimimaan aktiivisemmin. Aamulääke vaikuttaa vartissa, päivälääke parantaa toimintakykyä 6–8 tunnin ajan.

Katri muistaa, miltä lääkkeen vaikutus ensimmäisellä kerralla tuntui.

– Katse kirkastui, näin maailman selvemmin. Huomasin, että pääni kääntyy nopeammin. Kuin olisin ajanut koko elämäni ilman ohjaustehostinta, ja nyt se meni ekaa kertaa päälle.

– En väitä, että kaikkien tarkkaavuushäiriöisten pitäisi syödä lääkkeitä. Olisi hienoa, jos selviäisin perhearjesta ilman lääkkeitä ja listoja, mutten selviä. Lääkitys pitää arkeni järjestyksessä.

 


 

Täysillä tai toisaalla

Kirstin kuistin suuren ikkunarivistön takaa alkaa metsä, jonka kallioilla Katri lapsena seikkaili. Ihan pienenä tarkkaavuushäiriöstä ei aiheutunut ongelmia. Kylän lasten leikeissä Katri sai olla oma itsenä. Vaikeudet alkoivat, kun Katri aloitti koulun.

– Koulussa olin joko tosi intensiivisesti läsnä, viittasin ja halusin tietää lisää, jolloin muut oppilaat kyllästyivät minuun. Tai sitten olin ihan tättädää omissa maailmoissani, Katri muistelee.

Lukiossa ongelmat kärjistyivät. Koska Katri oli nopea oppimaan eikä häirinnyt muita, hänen ongelmiinsa ei kiinnitetty huomiota. Katrin vanhemmat huomasivat kuitenkin lukiolaistytön pahan olon. Hän sai olla paljon pois koulusta, jos vain numerot pysyivät hyvinä.

– En ole hyperaktiivinen, mikä on tytöille tyypillistä ja jää siksi usein diag­nosoimatta. Pikemminkin olin hajamielinen professori -tyyppiä, Katri sanoo.

– Tarkkaavuushäiriöstä kärsivät pystyvät ihmesuorituksiin, koska heidän aivonsa menevät todella hyvin päälle silloin, jos he kiinnostuvat jostakin, hän jatkaa.

Eniten Katria harmittaa koulumenestys, joka jäi paljon omaa tasoa huonommaksi.

– 12 vuotta ihmettelin, miksen pärjää niin kuin tiedän, että minun kuuluisi pärjätä. Minulla olisi paremmat numerot, jos ADHD:ta olisi osattu epäillä jo lapsena.

Myöhemmin elämässä Taideteollisessa korkeakoulussa ja kirjoitushommissa poikkeuksellisesta keskittymiskyvystä oli sen sijaan vain hyötyä.

– Omaan maailmaan katoaminen oli hyvä piirre niin kauan, kun en ollut äiti ja minun ei tarvinnut huolehtia kuin itsestäni. Nykyiseen elämäntilanteeseeni se ei sovi, Katri sanoo.

Äkkivääriä päätöksiä

Katri on tajunnut, että ADHD on vaikuttanut osaltaan moneen elämänalueeseen. Impulsiivisuus sai hänet tekemään päätöksiä, joita olisi voinut harkita pidempään.

– Yksityiselämäni näyttäisi erilaiselta, jos olisin saanut lääkityksen aikaisemmin, hän kertoo.

– Olin äkkiväärä päätöksentekijä ja sitouduin asioihin, joihin en välttämättä pystynytkään. Nykyään en menisi niin nopeasti suhteeseen enkä lähtisi siitä. Mutta tunne-elämäni oli voimakkaampaa, enkä voinut sille mitään. Jos nyt kyllästyn tai innostun, en lähde toimimaan tunteen vallassa.

"Yksityiselämäni näyttäisi erilaiselta, jos olisin saanut lääkityksen aikaisemmin."

Nuorena sairastettua syömishäiriötäkin voi ymmärtää diagnoosin jälkeen eri tavalla. Tutkimusten mukaan ahmimishäiriö on selvästi yleisempi ADHD-tytöillä kuin terveillä.

– Se liittyy luultavasti impulsiivisuuteen ja siihen, että aivomme suhtautuvat hiilihydraatteihin eri tavalla, Katri sanoo.

Salaojat kuntoon

Katri painottaa, että ADHD ei ole sairaus eikä vamma, vaan synnynnäinen ominaisuus, jonka kanssa täytyy oppia elämään.

– Joudun menemään näiden aivojen kanssa tilanteisiin, jotka eivät sovi niille. Ongelma on myös se, että on paljon naisia, jotka kärsivät tietämättään ihan samasta. Heidän oireitaan ei huomata, koska he eivät ole häiriöksi muille.

Nykyään Katri tiedostaa voimavaransa ja piirteensä paremmin kuin ennen. Ennen viimekesäistä muuttoaan hän perusti Facebookiin ryhmän, jossa kysyi ystäviltään neuvoja.

Hankit kunnon muuttolaatikot etkä mitään banaanilaatikoita! Pakkaat kaiken heti etkä ala rönsyillä! sisko opasti.

Sisko ja käly myös kiiruhtivat paikan päälle pakkausavuksi, samoin kuin tuotantoyhtiön assistentti, joka hälytettiin päiväksi muuttohommiin.

– Tiesin että kusessa ollaan, jos pelkästään mun logiikalla muutetaan, Katri kertoo.

1960-luvun alkuperäiskunnossa ostetun talon remontoimiseen Katri sen sijaan perehtyi insinöörin tarkkuudella. Kun muut vanhan talon ostajat usein selailevat tapettimallistoja, Katri selvitti talonsa rakenteet, eristeet ja tulevat salaojat.

– ADHD-nörtti opiskelee kaiken ja päättää, että näin tehdään. Löysin ruotsalaisen salaojittavan lämmön­eristeen, jolle muut vain tuhahtelivat. Mutta pommitin maahantuojaa kysymyksilläni ja viesteilläni, ja nyt meillä on sellaiset, Katri kertoo.

Skarppina ohjaajana

Kesken remontin Katri sai työtarjouksen, josta ei voinut kieltäytyä, vaikka se tiesikin rankkaa kevättä.

Katria pyydettiin käsikirjoittamaan ja ohjaamaan Nyt tai ei koskaan -tv-sarjaa, joka on juuri alkanut Ylen ykköskanavalla.

Kahdeksanosaisen sarjan jokaisessa jaksossa 15 toisilleen ventovierasta tavallista ihmistä alkaa ratkoa päähenkilön ongelmaa. Kun kotiäiti ei osaa päättää, panostaisiko työuraansa, parviäly selvittää asian hänen kanssaan. Toisessa jaksossa elähtäneessä parisuhteessa kärvistelevä nainen joutuu ihmisjoukon kuulusteluun.

– Jokainen päähenkilö koki kolmen päivän tutkiskelun todella hyödylliseksi. He olivat jo sokeutuneet omalle toiminnalleen, koska eivät osanneet tehdä päätöstä itse, vaan jumittavat asian kanssa, Katri kertoo.

– Ventovieraiden kanssa kipeistä asioista keskusteleminen myös toimii, sillä he eivät hyödy päätöksestä mitään. Heillä ei ole mitään syytä pitää valhetta yllä.

Tv-ohjelma oli monella tapaa vaikea projekti, mutta ennen kaikkea Katri haastoi siinä itsensä.

– Ajattelin aina aikaisemmin, ettei minusta voi tulla ohjaajaa. Siinä pitää liikutella 20 hengen ryhmää ja pysyttävä skarppina koko ajan. En olisi voinut ikimaailmassa lähteä siihen ilman lääkitystä, Katri kertoo.

– Diagnoosin ja lääkityksen jälkeen se oli mahdollista, sillä nyt voin saada seminormaalit aivot kahdeksaksi tunniksi. 

Lue lisää:

Elämäntapavalmentaja Katri Manninen: ”Luulin olevani nymfomaani”

Katri Manninen: ”Laihduttaminen ei ole tunneasia”

Katri Manninen

  • Kirjailija, käsikirjoittaja ja transformatiivinen valmentaja on syntynyt 9.1.1975 Mäntsälässä.
  • Kirjoittanut ja ohjannut parhaillaan televisiossa pyörivän Nyt tai ei koskaan -sarjan.
  • Asuu Mäntsälässä miehensä ja kahden poikansa kanssa.

Oletko samassa tuloluokassa Kerttu Niskasen, Manuela Boscon vai kenties Jutta Gustafsbergin kanssa?  

0–5 000 euroa tienasivat juontaja Axl Smith, laulaja Petra Gargano ja pyöräilijä Lotta Lepistö.

5 001–10 000 euroa tienasivat malli, yrittäjä Lotta Näkyvä ja hiihtäjä Kerttu Niskanen.

10 001–15 000 euroa tienasivat tanssija Jukka Haapalainen ja kestävyysjuoksija Alisa Vainio.

15 001–20 000 euroa tienasivat malli Kirsi Pyrhönen, laulaja James Nikander, eli Musta Barbaari, ja laulaja Jannika Wirtanen, eli Jannika B.

20 001–25 000 euroa tienasivat entinen alppihiihtäjä Kalle Palander ja räppäri Sini-Maria Makkonen, eli Sini Sabotage.

25 001–30 000 euroa tienasivat Miss Suomi 2016 Shirly Karvinen ja laulaja Jonna Tervomaa.

Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.
Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.

30 001–35 000 euroa tienasivat ruokakirjailija, bloggaaja Hanna Gullichsen ja lumilautailija Enni Rukajärvi.

35 001–40 000 euroa tienasivat mentalisti Noora Karma ja pikaluistelija Mika Poutala.

40 001–45 000 euroa tienasivat malli ja yrittäjä Janina Fry, juontaja sekä koreografi Marco Bjurström ja laulaja Ilkka Lipsanen, eli Danny.

45 001–50 000 euroa tienasivat juontaja ja muusikko Tapio Huuska, eli Cristal Snow, ja tubettaja Maiju Voutilainen, eli Mansikkka.

50 001–55 000 euroa tienasivat näyttelijä Manuela Bosco ja tubettaja Maria Verho, eli Mariieveronica.

55 001–60 000 euroa tienasivat näyttelijä Pihla Viitala ja muusikko Iiro Rantala.

60 001–65 000 euroa tienasivat yrittäjä Kaarina Kivilahti, mallitoimiston johtaja Laila Snellman sekä yrittäjä, juontaja ja malli Anne Kukkohovi.

Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.
Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.

65 001–70 000 euroa tienasivat näyttelijä Lena Meriläinen ja sarjakuvapiirtäjä Juba Tuomola

70 001–75 000 euroa tienasivat juontaja Anni Hautala ja näyttelijät Antti Holma sekä Antti Luusuaniemi

75 001–80 000 euroa tienasivat juontaja Esko Eerikäinen ja laulaja Saara Aalto.

80 001–85 000 euroa tienasivat näyttelijä Lauri Tilkanen ja bloggaaja Sara Vanninen.

85 001–90 000 euroa tienasivat tanssija, koreografi Jorma Uotinen ja juontajat Jenni Alexandrova ja Kimmo Vehviläinen.

90 001–95 000 euroa tienasivat kehonrakentaja Jari ”Bull” Mentula, kansanedustaja Jani Toivola ja fitness-malli Eevi Teittinen.

95 001–100 000 euroa tienasivat juontaja Jone Nikula ja stand up -koomikko Heli Sutela.

100 001–105 000 euroa tienasivat yrittäjä Jutta Gustafsberg ja radiojuontaja, toimittaja sekä kirjailija Anna Perho.

Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.
Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.

105 001–110 000 euroa tienasivat juontaja Sami Kuronen, näyttelijä Tiina Lymi ja ohjaaja Antti Jokinen.

110 001–115 000 euroa tienasivat yrityskouluttaja Juhani ”Tami” Tamminen ja sarjakuvapiirtäjä Pertti Jarla.

115 001–120 000 euroa tienasivat koomikko Krisse Salminen, ex-jääkiekkoilija Jere Karalehti, radiojuontaja Juha Perälä ja psykoterapeutti, tietokirjailija Maaret Kallio.

120 001–125 000 euroa tienasivat bloggaaja Natalia Tolmatsova ja laulaja Sanni Kurkisuo.

125 001–130 000 euroa tienasivat muusikko Tuure Kilpeläinen ja näyttelijä Kari Ketonen.

130 001–135 000 euroa tienasivat räppäri, kirjailija Henri Pulkkinen ja näyttelijä Aku Hirviniemi.

135 001–140 000 euroa tienasivat laulaja Thomas Kirjonen, eli Kasmir, ja ohjaaja Johanna Vuoksenmaa.

140 001–145 000 euroa tienasi juontaja Vappu Pimiä.

145 001–150 000 euroa tienasi ohjaaja Aku Louhimies.

150 001–155 000 euroa tienasivat laulajat Toni Wirtanen ja Olli Lindholm sekä juontaja Janne Kataja.

Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.
Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.

155 001–160 000 euroa tienasivat stand up -koomikko Sami Hedberg ja laulaja Maija Vilkkumaa.

160 001–165 000 euroa tienasivat tanssikouluyrittäjä Anitra Ahtola ja laulaja Paula Koivuniemi.

165 001–170 000 euroa tienasi radio- ja tv-juontaja Jari ”Jaajo” Linnonmaa.

170 001–175 000 euroa tienasivat näyttelijä Esko Salminen ja huutokauppakeisari Aki Palsanmäki.

175 001–180 000 euroa tienasivat laulajat Kimmo Laiho, eli Elastinen, ja Jenni Vartiainen sekä ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen.

180 001–185 000 euroa tienasi laulaja Elisa Tiilikainen, eli Elli Haloo.

185 001–190 000 euroa tienasivat tähtitieteilijä Esko Valtaoja ja näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius.

190 001–195 000 euroa tienasi entinen painija ja olympiavoittaja Jouko Salomäki.

195 001–200 000 euroa tienasivat laulaja Juha Tapio ja juontaja, toimittaja Tuomas Enbuske.

Yli 200 000 euroa tienasivat muiden muassa räppäri Jare Tiihonen (201 411 euroa), eli Cheek, kirjailija Laura Lindstedt (201 590 euroa) ja laulaja Kaija Kokkola, eli Kaija Koo (313 464 euroa).

Tulot perustuvat vuoden 2016 verotietoihin. Lähde: Ilta-Sanomat.

Piispan työhuone sijaitsee Tuomiokapitulin tiloissa. Arkiasu ja juhlapuku säilytetään siellä, liturginen asu eli kaapu, hiippa ja sauva taas Tuomiokirkossa. Piispanristi on vuodelta 1959. ”Sen painoarvo tuntuu myös fyysisenä.” Kuva: Heli Blåfield
Piispan työhuone sijaitsee Tuomiokapitulin tiloissa. Arkiasu ja juhlapuku säilytetään siellä, liturginen asu eli kaapu, hiippa ja sauva taas Tuomiokirkossa. Piispanristi on vuodelta 1959. ”Sen painoarvo tuntuu myös fyysisenä.” Kuva: Heli Blåfield

Ennen piispanvirkaansa Teemu Laajasalo tunnettiin poliittisen satiirin taitajana Yle Leaksissa. Huumori sopii hänen mielestään myös kirkkoon. – Tilannetaju on siinä oleellista.

Yhdellä joululaululla on piispa Teemu Laajasalolle, 43, erityinen merkitys. Ei itkeä saa, ei meluta saa avasi show’n joka kerta, kun nuori Teemu kävi isänsä kanssa viihdyttämässä vanhainkodin asukkaita Itä-Helsingissä. Isä esitti joulupukkia, Teemu oli viulua soittava tonttu.

– Kun isäukko ikääntyi, minut upgradattiin joulupukiksi. Esiinnyimme samassa vanhainkodissa ainakin kymmenenä peräkkäisenä jouluna, Teemu kertoo Matkalla minuksi -haastattelussa.

Tänä jouluna estradi on toinen. Laajasalo pitää ensimmäisen joulusaarnansa Helsingin hiippakunnan piispana Helsingin Tuomiokirkossa. Aattohartauden jälkeen piispa viettää joulua perheensä kanssa: hän on kolmen pienen lapsen isä.

– En ole yrittänyt siirtää lapsuudenkotini dynamiikkaa meille, joitain samoja perusarvoja kyllä. Rakkauden, turvallisuuden ja rohkaisun henki ovat esillä omassakin kodissani, hän sanoo.

– Minua kannustettiin ja kehuttiin varmaan vähän liikaakin.

Laajasalo arvioi, että tausta on joskus näyttäytynyt liiallisena itsevarmuutena.

– Olen pitänyt itseäni kaikkien alojen asiantuntijana, joka kertoo vastauksen silloinkin, kun kukaan ei sitä kysy.

Huumoria kirkkoon

Ennen piispanvirkaansa Teemu Laajasalo tunnettiin Kallion kirkkoherrana sekä poliittisen satiirin taitajana television Yle Leaksissa.

– Komedian tekeminen oli minulle rakas harrastus, jota muistelen hyvällä. Enää en voi heilua telkkarissa vitsihahmona. Piispan virkaan se ei sovi.

Hän ajattelee kuitenkin, että myös huumori sopii kirkkoon.

– Kirkkoon ei tulla kuuntelemaan vitsejä, mutta kyllä hauskat jutut sopivat saarnaan. Tilannetaju on siinä oleellista. Ilosanoman asiallahan tässä ollaan.

Miksi Teemu Laajasalo kuvailee itseään hihhuliksi uskonharjoittajaksi? Miksi hän vertaa kirkkoa makkarapakettiin? Tiesitkö, että sama risti on kulkenut Helsingin piispoilla vuodesta 1959? Lue koko haastattelu Me Naisten joulutuplasta 50–51/2017. Tuoreen digilehden voit lukea täällä.

  • Helsingin hiippakunnan piispa asuu Helsingissä vaimonsa ja kolmen lapsensa kanssa.
  • Teologian maisteri, kasvatustieteen tohtori. Edisti Aleppon kellot -kampanjaa Kallion kirkkoherrana. Tuttu ohjelmista Yle Leaks sekä Hyvät ja huonot uutiset.
  • Harrastaa kitaransoittoa. Toiveharrastuksena liikunta: ”Toivon harrastavani liikuntaa, mutta teen sitä liian harvoin.”
  • Saarnaa Helsingin Tuomiokirkon aattohartaudessa 24.12. klo 15.30.