Suomen vanhin ihminen Helfrid Eriksson syntyi 23.6.1908. Kuvassa Helfrid lapsenlapsenlapsensa kanssa vuonna 2003. Kuva: Helfrid Erikssonin perhealbumi
Suomen vanhin ihminen Helfrid Eriksson syntyi 23.6.1908. Kuvassa Helfrid lapsenlapsenlapsensa kanssa vuonna 2003. Kuva: Helfrid Erikssonin perhealbumi

Helfrid Eriksson, 109, kertoi elämänohjeensa Me Naisille.

Suomen vanhin ihminen Helfrid Eriksson täyttää tämän viikon perjantaina, 23. kesäkuuta, huimat 109 vuotta. Soitimme Helfridille, joka otti onnittelut iloiten vastaan.

– Nyt tuntuu jo, että olen aika vanha, Helfrid sanoo.

Helfrid ei mieti hetkeäkään, kun häneltä kysyy pitkän iän salaisuutta.

– Olen elänyt kauan, koska olen aina ollut iloinen, Helfrid kertoo.

Suloinen pikku-Helfrid perhepotretissa. Takana Helfridin isä William, eturivissä oikealla Helfridin äiti Olga. Kuva: Helfrid Erikssonin perhealbumi
Suloinen pikku-Helfrid perhepotretissa. Takana Helfridin isä William, eturivissä oikealla Helfridin äiti Olga. Kuva: Helfrid Erikssonin perhealbumi

Pohjanmaan Mustasaaressa asuvalla Helfridillä on kolme lasta, Laila Johansson, 84, Leif Eriksson, 81, ja Kenneth Eriksson, 69. Helfridillä on myös kymmenen lapsenlasta, yksitoista lapsenlapsenlasta ja yksi lapsenlapsenlapsenlapsi. Tytär Laila Johanssonin mielestä Helfridin pitkän elämän salaisuus on oikea asenne.

”Hän on ollut tyytyväinen siihen, mitä on.”

– Äiti on hyvin kiltti ihminen. Hän on aina elänyt rauhallista elämää ja ollut tyytyväinen siihen, mitä on. Hän sanoo aina, että mycket går åt, men lite hinner till, eli enemmän menee, mutta vähemmän riittää, Laila kertoo.

Helfrid Eriksson Alexandra-tädin sylissä. Kuva: Helfrid Erikssonin perhealbumi
Helfrid Eriksson Alexandra-tädin sylissä. Kuva: Helfrid Erikssonin perhealbumi

Tavallisen perheen tyttö

Helfrid vietti lapsuutensa Pernajassa Porvoon lähellä. Sieltä elämä vei Helsingin Lapinlahdenkadulle ja Pohjanmaalle, minne Helfrid ja hänen tyttärensä Laila muuttivat yksitoista vuotta sitten.

”Hän ei ole ollut mistään katkera, vaan hän on nauranut helposti kaikelle.”

– Helfrid tulee ruotsinkielisestä tavallisesta ja köyhästä perheestä. Hän on ollut tyytyväinen siihen, että pään päällä on katto ja pöydässä on ruokaa. Mistään ylimääräisestä hän ei ole haaveillut. Hän ei ole ollut mistään katkera, vaan hän on nauranut helposti kaikelle, Laila kertoo.

Helfrid Eriksson (kuvassa oikealla) on sisarparvensa vanhin. Kuva: Helfrid Erikssonin perhealbumi
Helfrid Eriksson (kuvassa oikealla) on sisarparvensa vanhin. Kuva: Helfrid Erikssonin perhealbumi

Elämänasenne on lähtöisin onnellisesta lapsuudesta.

– Hän ei olisi voinut saada parempaa lapsuutta. Ilma ja vesi olivat puhtaita, pihalla oli omenapuu ja vene, millä äiti sai soudella yksin lapsena Pernajan puolelta Emäsaloon poimimaan marjoja ja sieniä.

Helfrid oli koko elämänsä kotiäitinä ja hänen miehensä ajoi työkseen taksia. Pariskunta koki elämässään useamman sodan ja pula-ajan.

– Sota 1918 oli niin sivulla Porvoosta, että sota ei juuri koskettanut heitä. Toisessa sodassa Helfrid joutui evakkoon kahden lapsensa kanssa. Evakossa äidin piti auttaa heinätöissä. Äiti pärjäsi hyvin heinäpellolla samalla, kun piti meistä lapsista huolta ja ompeli meille vaatteita.

Helfrid (os. Strandborg) meni naimisiin Paul Erikssonin kanssa vuonna 1932. Kuva: Helfrid Erikssonin perhealbumi
Helfrid (os. Strandborg) meni naimisiin Paul Erikssonin kanssa vuonna 1932. Kuva: Helfrid Erikssonin perhealbumi

Helfrid päiväkävelyllä aviomiehensä Paulin ja heidän tyttärensä Lailan kanssa 30-luvulla. Kuva: Helfrid Erikssonin perhealbumi
Helfrid päiväkävelyllä aviomiehensä Paulin ja heidän tyttärensä Lailan kanssa 30-luvulla. Kuva: Helfrid Erikssonin perhealbumi

Kristinusko on Helfridille tärkeää.

– Äiti ajattelee sitä aikaa, kun maan päällä ei enää tule olemaan sotia, nälänhätää, vanhuutta tai mitään pahuutta, vaan ihmiset saavat elää iankaikkisesti. Ei hän itse yritä elää ikuisesti. Eiväthän kaikki sellaiseen usko, mutta Helfridiä tällainen toivo on kantanut läpi elämän, Laila kertoo.

Tärkeintä on perhe

Helfrid Eriksson ja lapsenlapset Kanarialla 80-luvulla. Kuva: Helfrid Erikssonin perhealbumi
Helfrid Eriksson ja lapsenlapset Kanarialla 80-luvulla. Kuva: Helfrid Erikssonin perhealbumi

Helfrid meni naimisiin 24-vuotiaana, ja hänestä tuli leski 67-vuotiaana. Siitä lähtien hän on elänyt ilman miestä. Perheelle on aina ollut tärkeää pitää yhtä ja tavata usein – myös se voi olla pitkän elämän salaisuus. Helfridillä oli hyvät välit vanhempiinsa, jotka elivät molemmat 96-vuotiaiksi.

”Pitkä ikä johtuu myös siitä, että rakastamme toisiamme.”

– Helfridin vanhemmat tukivat aina Helfridiä ja myös meitä lapsenlapsia. Helfridin kotona ei ryypätty, poltettu tupakkaa tai oltu kiihkoilijoita. Perhe eli luonnonmukaisesti ja rauhallisesti. Pitkä ikä johtuu myös siitä, että rakastamme toisiamme. Me lapset olemme hänelle tärkeintä, Laila kertoo.

Perhe on Helfrid Erikssonille tärkeintä elämässä. Vierellä Helfridin nuorin lapsi Kenneth Eriksson. Kuva: Helfrid Erikssonin perhealbumi
Perhe on Helfrid Erikssonille tärkeintä elämässä. Vierellä Helfridin nuorin lapsi Kenneth Eriksson. Kuva: Helfrid Erikssonin perhealbumi

Soitimme myös Helfridin nuorimmalle pojalle, Kenneth Erikssonille.

– Tämä puhelu vahvisti, että Helfrid on Suomen vanhin. Kuulostaa aika hurjalta! Kenneth vastaa iloisesti. 

– Äiti sanoi muutama vuosi sitten, että kaikki vaan kuolevat, ja minä vain elän ja elän. Hän ajatteli varmasti kavereitaan, jotka ovat jo kuolleet.

”Kaverit kuolevat, mutta minä vain elän ja elän.”

Kenneth kertoo, että  Helfrid on mennyt elämässä sitkeästi eteenpäin vaikeistakin elämänvaiheista huolimatta.

– Hänellä on aina ollut peräänantamaton ja myönteinen elämänasenne ja iloinen yleisluonne. Hän ei ole koskaan kaivannut suuria pilvilinnoja, vaan ollut iloinen siitä mitä on ollut, Kenneth sanoo.

Kenneth arvelee, että geenit ja terveet elämäntavat ovat pitäneet Helfridin terveenä.

– Suurta iloa elämään toi myös pieni mökki Varsasaaressa, Westedin lähellä Espoossa. Siellä ei ollut puutarhaa, vaan se oli karua, camping-henkistä mökkeilyä. Hän souti sinne joskus yksinkin vielä 90-luvulla, Kenneth kertoo.

Helfrid Eriksson kesäpaikassaan Varsasaaressa vuonna 1991. Kuva: Helfrid Erikssonin perhealbumi
Helfrid Eriksson kesäpaikassaan Varsasaaressa vuonna 1991. Kuva: Helfrid Erikssonin perhealbumi

”Parasta on ollut koko elämä”

Helfrid täyttää muutaman päivän päästä 109 vuotta, ja myös tytär Laila Johansson juhlii kesäkuun viimeinen päivä 85-vuotispäiväänsä.

– Menen äidin luokse, mutta emme juhli syntymäpäiviämme. Onhan sitä iloinen, että saa elää, Laila kertoo.

Helfridin 100-vuotispäivää juhlittiin kakkukahvien merkeissä.

– Oli juhlallista, kun kunnan puolesta yksi nainen tuli onnittelemaan ja antoi Helfridille kukat. Kakkukahveilla oli mukana myös Helfridin lähiomaiset. Se sai riittää. Kun äidille on sen jälkeen sairaalassa yritetty järjestää synttäreitä, hän on sanonut, että ei, ei, se on vain tavallinen päivä. Hänestä korkea ikä tuntuu toki ihmeelliseltä.

Mutta mikä Helfridin Erikssonin mielestä on ollut elämässä ihaninta?

– Koko elämä itsessään on ollut parasta, Helfrid vastaa.

Suomen vanhin ihminen Helfrid Eriksson otti selfien! Kuva: Helfrid Erikssonin perhealbumi
Suomen vanhin ihminen Helfrid Eriksson otti selfien! Kuva: Helfrid Erikssonin perhealbumi
Tarja Smura mietti pitkään, suostuako mukaan Kaunis elämä -ohjelmauutuuteen. Kuva: Sanoma-arkisto / Antti Hämäläinen
Tarja Smura mietti pitkään, suostuako mukaan Kaunis elämä -ohjelmauutuuteen. Kuva: Sanoma-arkisto / Antti Hämäläinen

Vuoden 1993 Miss Suomi Tarja Smura nähdään ensi viikolla alkavassa Kaunis elämä -sarjassa. Julkisuuteen palannut Tarja on 47-vuotiaana menossa uravalmennukseen. – Olen elämässäni vedenjakajalla.

Kun vuoden 1993 Miss Suomi Tarja Smuraa, 47, pyydettiin Kaunis elämä -ohjelmaan, ei hän mitenkään riemusta kiljuen lupautunut mukaan. Osallistuminen entisten missien Vain elämää -fiilistelyksi kuvailtuun uutuussarjaan vaati pähkäilyä.

– En sanonut ei, mutta en sanonut kylläkään. Harkitsin osallistumista tarkkaan. En halunnut altistaa itseäni taas kaikelle sille arvostelulle, Tarja sanoo.

Ja sitten oli se arkinenkin puoli: Tarja on neljän lapsen äiti. Nuorimmista Raphael on 6-vuotias, Gabriel kohta 12 ja Samuel pian 11.  Tytär Angela, 20, asuu jo omillaan.

– Irrottautuminen arjen pyörittämisestä perheessä, missä puoliso tekee vuorotyötä – sanotaanko, että siinä on omat järjestelynsä! Sitten piti vielä miettiä garderoobikin kuntoon, Tarja nauraa kotonaan Tampereella.

– Mutta onneksi lähdin. Yhdeksän päivän kuvaukset olivat ikimuistoinen reissu, yksi elämäni parhaista. Oli ihmeellistä, miten me kahdeksan naista sulauduimme ryhmäksi eikä välillämme ollut mitään nokkapokkaa. Tuntui kuin olisi perheeseen tullut.

”Esikoiseni nauroi joillekin vanhoille haastatteluilleni: ’Oletko oikeasti ajatellut noin?'”

Uravalmennukseen

Tarjalle ohjelmanteko oli nostalgiatrippi missivuosiinsa. Kuvauksia varten piti kaivaa esiin läheisten väsäilemät leikekirjat ja albumit.

– En muistanut, miten paljon minusta silloin kirjoitettiin. Lehtileikepinoja löytyi metritolkulla äitini luota sekä autotallin perukoilta! Esikoiseni Angela, perheemme ihana järjen ääni, nauroi joillekin vanhoille haastatteluilleni: ’Oletko oikeasti ajatellut noin?' Tarja kertoo.

– Nuorena ajattelin mustavalkoisesti, nykyään katson monta asiaa pehmeämmin. Näin kai se menee. Mutta jotain tuttua siinä nuorenkin Tarjan perusvireessä oli: nostin jo silloin 23-vuotiaana missinä esille yhteiskunnallisia epäkohtia ja vanhusten huonoa hoitoa.

Tarja Smura kruunattiin Miss Suomeksi helmikuussa 1993. Kuva: Sanoma-arkisto / Erkki Raskinen.
Tarja Smura kruunattiin Miss Suomeksi helmikuussa 1993. Kuva: Sanoma-arkisto / Erkki Raskinen.

Missiaikojensa jälkeen Tarja opiskeli sosionomiksi, työskenteli muun muassa sovitteluohjaajana ja vaikutti kunnallispolitiikassa. Nyt hän kuvailee olevansa vedenjakajalla, ehkä uuden uran alussa.

– Olen menossa uravalmennukseen ja miettimässä, mitä seuraavaksi haluaisin tehdä. Jos voisin heilauttaa Helinä-keijun taikasauvaa, vetäisin omaa kypsempien naisten keskusteluohjelmaa, jossa käsiteltäisiin niitä elämän rankempiakin aihealueita. Olisin hyvä toimittaja.

Apua psykoterapiasta

Niitä rankempia vaiheita Tarja on kokenut omassakin elämässään. Oli missivuoden kohut ja keväällä 2012 vaikea avioero 16 vuotta kestäneestä liitosta. Nuorin lapsi oli tuolloin vain seitsemän kuukauden ikäinen. Tarjan terveys romahti niin, että hän joutui sairaalahoitoon.

”Eron jälkeen minun piti rakentaa elämä uusiksi, mutta en kunnolla käsitellyt kokemaani.”

– Kaikille tapahtuu ikäviä asioita ja kertyy painolastia. Eron jälkeen minun piti rakentaa elämä uusiksi, mutta en kunnolla käsitellyt kokemaani. Olen aina huolehtinut muista ja halunnut olla saatavilla lapsilleni, mutta samalla olen laiminlyönyt itseni. Jos ei oikein tunne itseään, tulee eläneeksi vain kumppaninsa näköistä elämää.

Viime syksynä Tarja haki apua synkkiin fiiliksiinsä psykoterapiasta. Terapiamuoto on toiminut hänelle hyvin.

– Vasta nyt käyn analyyttisemmin läpi elettyä elämää ja tutustun itseeni. Tunnen, että uhrautuja-Tarja on väistymässä, ja tilalla löytyy tervettä itsetuntoa. Tämä matka itseeni on vähän kuin välitilinpäätös, Tarja kuvailee.

– Tunnen oloni energiseksi ja koen, että nyt on minun vuoroni tehdä vaihteeksi jotain omaa.

Kurvit kunniaan!

Kaunis elämä -kuvaukset tuntuvat osuneen hyvin tuohon elämäntilanteeseen. Nekin saivat Tarjan analysoimaan kokemuksiaan ja niiden vaikutusta itseen.

– Huomasin myös nauttivani siitä, että olen taas enemmän esillä. Naiseuteni ei ole himmentynyt iän mukana tai karissut kilojen myötä. Olen näyttävä nainen ja tiedän, että jos kannan itseni ylpeydellä, päät kyllä kääntyvät vieläkin, Tarja tuulettaa.

– Kurvit kunniaan, naisellisuus ei todellakaan ole kilosidonnaista!

Tarja Smura

  • Vuoden 1993 Miss Suomi syntyi Lohjalla 19.6.1970. Asuu Tampereella puolisonsa Markus Haapasalon kanssa. Neljä lasta.
  • Mukana uutuussarjassa Kaunis elämä, Ava-kanavalla 20.2. alkaen.
  • Työskennellyt sosiaalialalla mm. sovitteluohjaajana ja vaikuttanut kunnallispolitiikassa.

Jääkiekkoilija Patrik Laine osoittaa, ettei ole häpeä olla mammanpoika, että rutiinit tekevät hyvää ja että omista tyylivalinnoista kannattaa pitää kiinni, vaikka some sanoisi mitä.

Alkujaan tamperelainen, nykyään Kanadassa asuva 19-vuotias Patrik Laine on kiistatta yksi Suomen kiekkolupauksista.

Winnipeg Jetsin riveissä pelaava Patrik on tehnyt NHL-urallaan 59 maalia. Viimeiseen 30 vuoteen NHL:ssä vain kaksi pelaajaa on pystynyt parempaan alle 20-vuotiaana!

Viime viikkoina Patrikin menestys on hieman takkuillut, mutta hei. Ei maalinteko ole ainoa syy, jonka takia Patrikia kannattaa fanittaa. Hän on muutenkin ehdottomasti tyyppi, josta monien kannattaisi ottaa mallia.

Listasimme seitsemän asiaa, jotka sinunkin pitäisi oppia Patrik Laineelta:

1. Jos äiti haluaa auttaa, sitä kannattaa arvostaa.

Patrik muutti viime syksynä NHL-uransa perässä Winnipegiin – yhdessä äitinsä Tuijan kanssa. Jenkkimedia The Players' Tribunen mukaan Tuija tekee joka päivä pojalleen ruuat valmiiksi ja kuskaa paikasta toiseen. Lehden mukaan äidin kanssa asuminen on Paten mielestä etuoikeus.

– Kyllä, asun äitini kanssa. Mutta sinäkin asuisit äitisi kanssa, jos voisit, Patrik heittää jutussa.

Vuosi sitten Patrik fiilisteli äitiään joukkueensa Winnipeg Jetsin verkkosivuilla. 

”Kyllä, asun äitini kanssa. Mutta sinäkin asuisit äitisi kanssa, jos voisit.”

– Hän on mahtava. Hän rakastaa katsoa pelejäni, eikä ole vielä missannut yhtäkään, hän kertoi.

2. Rutiinit tekevät hyvää.  

– Päiväohjelmani on yksinkertainen: herää, syö äidin kanssa, mene harjoituksiin, harjoittele ja treenaa, mene kotiin, pelaa Pleikkaria, Patrik kertoo The Players' Tribunelle.

Niin yksinkertaista huipulle pääseminen on! 

3. Omistautuminen on tärkeää – lajissa kuin lajissa.

Tärkeintä rutiineissa on se, että niissä pysyy päivästä ja vuodesta toiseen. Sillä tavalla Patrik on päässyt huipulle – myös PlayStationin pelaamisessa.

”Pelaan todennäköisesti liikaa, mutta se on ihan ok.”

– Pelaan todennäköisesti liikaa, mutta se on ihan ok. – – NHL:ssä ainoastaan Barkie [Aleksander Barkov] on yhtä omistautunut kuin minä. Siis Call of Duty -pelissä, hän kertoo.

4. Jokainen meistä tarvitsee myös lomaa.

Viime keväänä monet toivoivat näkevänsä Paten Suomen MM-jääkiekkojoukkueessa. Hyvän kauden pelannut tyyppi tuotti kuitenkin pettymyksen faneilleen, kun hänen seuransa tiedotti, ettei häntä nähdä Leijonien riveissä. Somessa Patrikia moitittiin.

Patrik kuitenkin viis veisasi muiden närkästyksestä ja lähti lomalle tyttöystävänsä kanssa. Pate tietää, että kyllähän meistä jokaisen pitää muistaa välillä relata.

 

A post shared by Patrik Laine (@patriklaine) on

5. Hyvät teot ovat elämän suola.

Viime vuonna Patrikin ensimmäinen kausi Pohjois-Amerikan ammattilaiskaukaloissa alkoi hienosti. Menestys kuitenkin otti heti alkuvuodesta hieman takapakkia, kun Pate sai aivotärähdyksen.

Kun Patrik ei päässyt kaukaloihin laukomaan, hän päätti ilahduttaa pikkuista faniaan Lucas Bydakia. Lukas oli aiemmin kutsunut suosikkipelaajansa 8-vuotissyntymäpäivilleen.

– Haluan olla kuin sinä. Haluan, että tulisit jääkiekkosyntymäpäiväjuhliini, 8-vuotias kirjoitti.

Patrikilla oli peli juuri synttäreiden aikaan, joten hän ei valitettavasti päässyt itse juhlaan. Sairauslomalla Patrik kuitenkin yllätti faninsa ja vieraili hänen luonaan lahjojen kera.

6. Ole ylpeä tyylivalinnoistasi.

Patrik on kasvattanut partaansa jo viime vuoden puolelta saakka, mikä on herättänyt varsin paljon nälvintää somessa. The Players' Tribunen jutussa Pate toteaa saaneensa kuulla naamakarvoistaan kommentteja myös joukkuekavereiltaan.

Mutta haukut eivät ole lannistaneet häntä. Parta on pysynyt visusti kasvoilla ja kasvanut kasvamistaan.

– Nyt, kun joukkueellamme menee hyvin, pidän parran onnenkaluna, Patrik kertoo.

Mahtava asenne!

 

A post shared by Patrik Laine (@patriklaine) on

”Ole ystävällinen ja aja partasi”, tämänkin jouluisen kuvan alla kommentoidaan.

7. Älä vähättele itseäsi.

Patrik on tunnettu siitä, että hän tietää oman arvonsa – joidenkin mielestä jopa liian hyvin. Helsingin Sanomien haastattelussa Patrikilta kysytiin, mitä hän ajattelee siitä, että joidenkin mielestä hän pitää itseään turhankin hyvänä.

– En mä luule ittestäni liikoja vaan mä tiedän, miten asiat on. Niinku mä oon aikasemmin sanonut, niin kyllä mä tiedän itte, kuinka hyvä mä oon, se on ihan selvä homma. Ei mua yhtään haittaa sanoo sitä, että tämmönen mä oon. Joku voi ajatella, että se on ylimielisyyttä tai mitä onkaan, mutta mulle on ihan sama, mitä muut ajattelee, Patrik totesi.