Stressi voi kuitenkin johtaa käytökseen, joka aikaistaa kuolemaa.

Synkkyyteen taipuvaiselle on ollut aika masentavaa kuulla, kun kerta toisensa jälkeen on toisteltu lausetta "stressi tappaa". Lääkäritkin ovat olleet sitä mieltä, että ainakin osa pitkän ja terveellisen elämän salaisuutta on onnellisuus.

Piristäviä uutisia! Oxfordin yliopistossa on selvitetty, että stressi ja alakuloisuus eivät tapakaan. Tutkijat väittävät, että aiemmat tutkimukset ovat vain sekoittaneet syyn ja seurauksen, eikä onneton tai stressaantunut olo itsessään lyhennä elinikää. 

Sairaudet tekevät usein onnettomaksi, mutta kurjuus itsessään ei sairastuta.

– Huolet voivat johtaa käytökseen, josta on haittaa, kuten tupakointiin tai juomiseen, professori Sir Richard Peto kuitenkin huomauttaa.

Tutkimustulokset julkaisiin arvostetussa Lancet-lääketiedelehdessä, ja tutkimuksesta kirjoittaa myös Daily Mail.

Stressi johtaa huonoihin tapoihin

Brittiläis-australialainen tutkijaryhmä kävi läpi tilastoja, joiden avulla on seurattu brittinaisia vuodesta 1996 lähtien. Aineistosta karsittiin ne, jotka olivat sairaita jo tutkimuksen alkaessa, ja jäljelle jäi 720 000 naista, joiden keski-ikä oli 59 vuotta.

Tutkimukseen osallistuneilta kysyttiin, kuinka usein he tunsivat olonsa onnelliseksi tai stressaantuneeksi, ja heitä seurattiin vuosikymmenen ajan. Sinä aikana 30 000 heistä kuoli. Tutkijat havaitsivat ensin yhteyden stressin ja kuolleisuuden välillä, mutta kun he ottivat huomioon elintavat ja sosioekonomisen aseman, yhteys katosi. Stressi ei ollut syynä kuolemiin, vaan pikemminkin huonot elämäntavat, jotka toki saattoivat olla osittain stressin syytä.

Kaikki eivät ole samaa mieltä. Daily Mailin mukaan monet sydänlääkärit ovat sitä mieltä, että stressi vaikuttaa suoraan elimistöön. Tutkimuksessa myös kysyttiin vain naisten omista tuntemuksista, eikä stressihormonitasoja mitattu.

Eikä onnellisuuskaan hukkaan mene, huomauttaa Essexin yliopiston tohtori Gavin Sandercock.

– Onnellisuus ei ole taianomainen parannuskeino sydänsairauksiin ja syöpään, mutta niihin sairastuminen on epätodennäköisempää, jos on onnellinen. Onnellisuus ei välttämättä lisää vuosia elämään, mutta se lisää elämää viimeisiin vuosiin.

Korkeushyppääjä Patrik Sjöberg voitti maailmanmestaruuksia ja olympiamitaleja. 40 vuotta uransa jälkeen Sjöberg hoitaa lapsuutensa traumaa terapiassa.

IS TV-LEHTI: Vuonna 1987 ruotsalainen korkeushyppääjä Patrik Sjöberg (s. 1965) oli huipulla. Hän hyppäsi maailmanennätykseksi 242 senttiä kotiyleisön edessä Tukholmassa ja voitti maailmanmestaruuden Roomassa. Vuonna 1999 päättyneen uransa aikana hän ylsi muun muassa kolmesti olympiamitaleille sekä dominoi sisäratojen EM-kisoja.

Menestysvuosien taustalla oli kuitenkin synkkä salaisuus. Vuonna 2011 Sjöberg julkaisi muistelmateoksen, jossa hän kertoi joutuneensa vuosien ajan seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi.

Hyväksikäyttäjä oli yksi Sjöbergin läheisimmistä ihmisistä: pitkäaikainen valmentaja ja isäpuoli Viljo Nousiainen. Paljastus oli Ruotsissa valtava skandaali, nauttivathan sekä Sjöberg että vuonna 1999 kuollut Nousiainen suurta arvostusta Ruotsin urheilupiireissä.

Asian paljastuminen oli ensimmäinen askel Sjöbergin tiellä kohti mielenrauhaa. Vuonna 2015 hän aloitti terapian käsitelläkseen traumaansa. Tuore ruotsalaisdokumentti Patrik Sjöbergin taakka (Patrik Sjöberg i tearpi, 2017) vie katsojan kolmanneksi pyöräksi Sjöbergin ja psykologi Rebecka Malmin intiimeihin terapiaistuntoihin.

Malmin johdolla Sjöberg avaa lapsuuttaan ja nuoruuttaan, kipeää suhdettaan suomalaiseen Nousiaiseen sekä tapahtumien vaikutusta myöhempään elämään.

Thomas Reckmanin ohjaaman dokumentin sävy on vakava ja rauhallinen. Sosiaalipornoilulle ei anneta onneksi tilaa. Vaikean aiheen takaa pilkistää myös toivoa.

Dokumenttiprojekti: Patrik Sjöbergin taakka, TV1 ma klo 21.30

Seuraava reissu mielessä? Etelä-Korean pääkaupunki on vaihtelua Aasiaa nähneelle.

Soul on kutsuva kohde matkailijalle, joka on kolunnut maailman mantuja jo ristiin ja rastiin. Kaupungissa päivät kuluvat palatseissa, temppeleissä ja teehuoneissa. Illan hämärtyessä voi ihastella kaupungin valomerta näköalatornissa.

1. Bukchon Hanok Village

Kävelyretki kapeilla ja mäkisillä Bukchon Hanok Villagen kujilla vie keskelle korealaista perinnekylää, vaikka ollaan aivan suurkaupungin keskustassa, korkeiden pilvenpiirtäjien tuntumassa.

Alueelta löytyy paljon pieniä taidegallerioita, putiikkeja, ravintoloita ja suloisia teehuoneita, joissa teetä nautiskellaan lattialla tyynyn päällä istuen.

2. Gwangjangin markkinat

Soulissa kannattaa pistäytyä katetulla markkina-alueella, Gwangjang Marketissa. Käytävillä istutaan höyryävien katuruokakojujen ympärillä ja kokeillaan paikallisia erikoisuuksia. Vihanneksia, hedelmiä, erilaisia kimchejä, makkaroita, possunkärsiä ja -sorkkia myydään keskellä ostoskäytävää.

3. Namsan Seoul Tower

Auringonlaskua ja kaupungin sykkivää valomerta kannattaa nousta ihailemaan Namsam-kukkulan huipulle, 236 metriä korkean N Seoul Towerin näköalatasanteelle. Tornin juureen on vuosien saatossa muodostunut valtava rakkauslukkojen keskittymä.