Yhdysvaltalainen Deena Shoemaker laittoi kuvasarjan Facebookiin osoittaakseen, että housujen koot vaihtelevat miten sattuu – eikä kenenkään siis kannata perustaa itsetuntoaan niille. Kuva: Deena Shoemakerin Facebook
Yhdysvaltalainen Deena Shoemaker laittoi kuvasarjan Facebookiin osoittaakseen, että housujen koot vaihtelevat miten sattuu – eikä kenenkään siis kannata perustaa itsetuntoaan niille. Kuva: Deena Shoemakerin Facebook

Yhdysvaltalainen Deena Shoemaker hermostui vaihteleviin vaatekokoihin. Hän on erityisen huolissaan siitä, miten kokolaput vaikuttavat nuorten tyttöjen ajatuksiin omasta kehostaan.

Sopiiko tällä kertaa S, M vai L, 36, 38, 40 vai 42? Moni on varmasti sovittanut ties kuinka monta kokoa mieleisestään vaatteesta, koska vaatekoot vaihtelevat niin paljon paitsi vaatemerkkien välillä myös saman merkin eri vaatteiden välillä. Silti muuttunut numero uusien farkkujen kokolapussa voi saada pahalle mielelle tai vähintään ihmettelemään, miten kiloja on lähtenyt tai karttunut. 

Yhdysvaltalainen Deena Shoemaker kiinnitti hiljattain huomiota tähän tuttuun ongelmaan. 27-vuotiaalle Shoemakerille asia on tärkeä, sillä hän on vuosien ajan ohjannut työkseen esiteinejä.

Esiteinit puhuvat dieeteistä

Shoemaker kertoi Huffington Postille kuulleensa usein, kuinka esiteini-ikäiset tytöt puhuvat dieeteistä ja siitä, miten pitävät itseään lihavina, koska ovat kasvaneet isompaan housukokoon.

– Olen yrittänyt kertoa heille, ettei se ole totta, mutta eivät he koskaan näyttäneet oikeasti uskovan minua. Palapelin palat loksahtivat kohdilleen, kun näin omat housuni, Shoemaker kertoi Huffington Postille. 

Shoemakerin kaapista nimittäin löytyi sopivia, istuvia housuja aina koosta 5 kokoon 12. Koko 5 vastaa Suomessa kokoa 34–36 ja koko 12 kokoa 42. Shoemaker kuvasi itsensä kuusissa housuissa, joissa oli erilaiset kokomerkinnät ja jotka silti istuivat kaikki yhtä hyvin. Kuvan hän laittoi Facebook-seinälleen

”Miten ihmeessä pystyn vakuuttamaan tytöille, että myös heidän housujensa lappuihin painetut numerot ovat valetta?”

Kuvatekstissä Shoemaker kertoo tapaamistaan nuorista ja niistä vaikeuksista, joita nuoret tuntevat ulkonäköpaineiden takia. 

– Olen kuullut lukemattomien tyttöjen kertovan minulle uusista dieeteistään ja laihdutusvillityksistään. Olen kuullut tyttöjen nyyhkyttävän ja kysyvän, olisiko hänen poikaystävänsä yhä hänen kanssaan, jos hän olisi laihempi, Shoemaker kirjoittaa. 

Kokolappu onkin huijausta

Shoemakerin mukaan nuoret on vielä kohtalaisen helppo vakuuttaa siitä, että lehtien kansissa olevien julkkisten kehot ovat kuvanmuokkauksen tulosta. 

– Mutta kun tyttöjen housujen koko muutetaan koosta 9 kokoon 16 ja määritellään housut pluskokoisiksi, mitä minä sille voin tehdä? Kuvien manipulointi on yksi asia, mutta miten ihmeessä pystyn vakuuttamaan tytöille, että myös heidän housujensa lappuihin painetut numerot ovat valetta? Shoemaker ihmettelee. 

Ainakin hänen Facebook-postauksensa lienee vakuuttanut ison joukon ihmisiä. Huffington Postin mukaan Shoemakerin toiveena oli tavoittaa joitakin niistä tytöistä, joiden kanssa hän oli vuosien varrella työskennellyt leiriohjaajana ja nuoriso-ohjaajana. Postaus on jaettu lähes 70 000 kertaa, joten luultavasti jokunen Shoemakerin aiemmista ohjattavista on nähnyt sen – ja lisäksi aika moni muukin ihminen.

Vaateteollisuudelle Shoemakerilla on seuraavia terveisiä:

– Lakatkaa kertomasta tytöilleni, että koko 4 on ihanteellinen koko ja kauneuden ruumiillistuma, jos kerran aiotte vaihtaa koon 4 kooksi 8 tai 12 tai miksi satutte milloinkin haluamaan. 

Aiempaa avoimempia, rohkeampia ja niin kovin kunnollisia. Nykynuoret ovat ehdottomasti mainettaan parempia.

Kiittämättömiä laiskiaisia, nilkat paljaana liian kireissä verkkareissa viipottajia, Helsinki-Vantaan lentokentän nurkissa lorviskelijoita. Röyhkeitä rääväsuita, jotka eivät osaa arvostaa opettajiaan. Kaiken lisäksi he viettävät ihan liikaa aikaa sosiaalisessa mediassa, ja tuppaavat olemaan kumppaninvalinnassakin kammottavan kranttuja.

Älkääkä edes mainitko heidän meininkiään työelämästä. He ovat patalaiskoja ja ”saikuttavat”, jos vähän harmittaa tai tuntuu siltä, ettei huvita. Tai siis jos he nyt edes päätyvät ikinä työelämään. Suurin osa heistä syrjäytyy tai jää esimerkiksi ideologisesti työttömiksi.

Sellaisia ne nykynuoret maineensa mukaan ovat. Todellisuus on kuitenkin toinen.

The Economist -lehti kirjoittaa tuoreessa artikkelissaan, että huonosta maineestaan huolimatta nykynuoret ovat itse asiassa perin loistavia tyyppejä. Emme voisi olla enempää samaa mieltä!

Siksi listasimme syyt, joiden takia nykynuoret ovat oikein mainiota porukkaa – ehkä jopa mainiompaa kuin edelliset sukupolvet:

1. He uskaltavat puhua aroistakin asioista…

Mielenterveyden ongelmat, seksi ja seksuaalisuus, itsetunto-ongelmat ja ulkonäköpaineet. Nykynuoret ovat kasvaneet maailmaan, jossa näistä asioista voidaan puhua suoraan.

Viime kesänä loppuneen Skam-sarjan moni aikuiskatsoja hämmästyi siitä, miten avarakatseisia ja suorasanaisia sarjan teini-ikäiset olivat. Sarjassa esimerkiksi mielenterveysongelmiin ja seksuaalisuuden etsimiseen suhteuduttiin lempeän mutkattomasti.

”Enää psyykkinen häiriö ei ole hävettävä vaan siihen voi hakea apua.”

– Sarja valoi uskoa siihen, että maailma on menossa parempaan suuntaan. Monet nuoret osaavat suhtautua vaikeisiin asioihin paljon tasapainoisemmin kuin ennen osattiin, totesimme jo tuolloin.

Myös monet nuorten suosikkivloggaajat ovat tunnettuja siitä, että he kertovat oman elämänsä haasteista, mielenterveyden kanssa kamppailusta tai esimerkiksi menkoista suorasanaisesti seuraajilleen. Yksi heistä on Maiju ”Mansikkka” Voutilainen, 21.

Maiju on nimetty vuoden 2017 Hyvän mielen lähettilääksi, koska hän on puhunut julkisesti mielenterveysongelmista, joista moni edelleen häpeän pelossa vaikeaa.

– On hienoa, jos joku on esimerkkini myötä rohkaistunut puhumaan ongelmistaan ja hakemaan apua, Maiju kertoi Me Naisille viime vuoden lopulla. Lue hänen haastattelunsa tästä:


2. …ja he uskaltavat hakea apua.

Masennusdiagnoosit ovat yleistyneet nuorten keskuudessa. Asiantuntijoiden mukaan tämä ei kuitenkaan välttämättä ole merkki siitä, että nuorisomme kärsii entistä enemmän. Se saattaa olla päinvastoin merkki siitä, että vihdoin he uskaltavat hakea apua.

– Palveluista puhutaan nuorten keskuudessa ja terveydenhoitajat osaavat ohjata nuoria niiden pariin. Selvästi myös psyykkisten häiriöiden leimallisuus on muuttunut. Enää psyykkinen häiriö ei ole hävettävä vaan siihen voi hakea apua, professori Eila Laukkanen totesi Ylen haastattelussa.

3. He ovat kovin kunnollisia.

Tilastojen mukaan suomalainen nuori on kiistatta raittiimpi, lainkuuliaisempi ja vähemmän väkivaltainen kuin koskaan aiemmin. Nuorisobarometrin mukaan moni luottaa myös kivenkovaa perinteisiin pohjoismaisiin arvoihin, kuten työhön ja perheeseen.

Ja vaikka nuorisolaisia pidetään perinteiden rappioittajina, todellisuudessa moni on varsin konservatiivinen.

– Yli 20 vuoden aikana on tapahtunut hyvin vähän muutoksia siinä, miten tärkeänä nuoret pitävät perhettä, työtä, hyvää toimeentuloa, isänmaallisuutta ja jopa asevelvollisuutta, tutkija Sami Myllyniemi kertoi Me Naisille vuosi sitten.

”Hyvin pienet, näkyvät joukot vääristävät julkista keskustelua siitä, että nuoret olisivat jotenkin yleisesti julkisuustyrkkyjä.”

Ja vaikka jotkut pilkkaavat nuorten haaveilevan ainoastaan julkkiksen ammatista ja törppöilevän pää pilvissä, moni on oikeasti ihan päinvastaista, jalat maassa -tyyppiä.

– Hyvin pienet, näkyvät joukot vääristävät julkista keskustelua siitä, että nuoret olisivat jotenkin yleisesti julkisuustyrkkyjä. Julkisuudesta haaveilee noin prosentti tutkitusta joukosta, jossa on miljoona 15–29-vuotiasta, tutkija Myllyniemi kertoi.

4. Heillä on taskussaan ihan loistavia kikkoja…

Saitko puhelun tuntemattomasta numerosta? Teinien kikka auttaa! Oululainen Minna, 16, kertoi taannoin Me Naisille kikasta, jolla tuntemattoman soittajan identiteetti selviää hetkellä.

– Kun joku on soittanut tuntemattomasta kännykkänumerosta, voi sen numeron tallentaa puhelimeen ja mennä sen jälkeen Whatsappiin katsomaan, kuka soittaja on. Silloin ei tarvitse maksaa kalliiden numeropalveluiden maksuja.

Lue kikasta enemmän tästä: 


5. …ja he lähtevät rohkeasti yrittämään.

Työelämä muuttuu jatkuvasti pirstaleisemmaksi, ja ennustusten mukaan tulevaisuudessa yhä useampi meistä tekee jotain muuta kuin tasaista palkkatyötä.

Siinä missä keski-ikäistä palkansaajaa tulevaisuudenkuva kauhistuttaa, nuoriso osaa suhtautua siihen rennosti. Onhan heitä peloteltu työelämän murroksesta jo lapsesta saakka.

Siinä missä keski-ikäistä palkansaajaa työelämän tulevaisuudenkuva kauhistuttaa, nuoriso osaa suhtautua siihen rennosti.

Moni nuori myös vaatii työnantajaltaan yhä enemmän. Yksi heistä on Netta Lehtonen, 27, jota haastattelimme viime vuonna.

– Olen kohdannut töissä tilanteita, joissa ideani eivät ole saaneet juuri ollenkaan palautetta tai kiitosta. Se tuntui todella turhauttavalta ja sai minut vaihtamaan työpaikkaa ja myöhemmin perustamaan oman yrityksen, hän totesi.

6. He välittävät tulevaisuudesta.

Luuletko, että nuorisolaiset törsäävät kaikki rahansa pelkkään materiaan, eivätkä pysty miettimään elämäänsä yhtä somevideota pidemmälle? Väärässä olet. Kansainvälisten tutkimusten ja kyselyiden mukaan Z-sukupolvi on edellistä sukupolvea kiinnostuneempi säästämään ja pitämään huolta ympäristöstä.

Tutkimusten mukaan nykynuorilla on myös aiempia sukupolvia paremmat yhteiskunnalliset tiedot ja taidot. Vaikka politiikka ei välttämättä erityisemmin kiinnostaisi, yhä useampi haluaa vaikuttaa ympäröivään maailmaan yksilötasolla esimerkiksi somessa.

7. He käyttävät kieltäkin kekseliäästi.

Viime vuosina on päivitelty runsaasti sitä, kuinka nuoret eivät osaa enää suomen kieltä. Todellisuudessa he osaavat ihan uudenlaista suomea, johon yhdistävät kansainvälistä termistöä perin luovastikin!

Tsekkaa tästä, kuinka hyvin tunnet nuorten ihan uudenlaisen sanaston:


8. He osaavat puolustaa itseään…

Aikuisväestön näkökulmasta nuorista on houkuttelevaa puhua omana, yhtenäisenä joukkona, jota yhdistää tietyt ongelmat ja piirteet. Todellisuudessa jokainen nuori on oma yksilönsä.

– Nuorista puhuminen yhtenäisenä joukkona on ihan yhtä hassua kuin aikuisista puhuminen yhtenä massana, sanoi tutkija Sami Myllyniemikin.

Vaikka vanhempien sukupolvien on välillä vaikea ymmärtää tätä, onneksi nuoret itse ymmärtävät – ja myös pitävät puoliaan.

Tämä on näkynyt esimerkiksi seksuaalista häirintää käsittelevässä #metoo-keskustelussa, jonka aikana moni vanhemman sukupolven edustaja on huomannut, että itselle vaikealta tuntuvat keskustelunaiheet ovat nuorille varsin arkipäiväisiä juttuja.

9. …ja luottavat omaan tyyliinsä.

Rehellinen palaute teini-ikäiseltä jokaiselle oman elämänsä Pirkko Arstilalle: ”Ihan sama, mitä mieltä olet minun pyllyverkkareistani. Jos näytän niissä omasta mielestäni hyvältä, totta hitossa käytän niitä.”

Tarja Smura on joutunut kohtaamaan seksuaalista häirintää läpi elämänsä. ”Ehkä pahinta oli missikiertueella uimapuvuissa tehdyt baarikeikat. Sanoin suoraan hipelöijille, että jos käyt käsiksi lyön!”

Tarja Smura, 47, on yksi kahdeksasta entisestä Miss Suomesta, joka on mukana missien elämästä kertovassa Kaunis elämä -ohjelmassa.

Tarjan lisäksi ohjelmassa nähdään Lenita Airisto, Riitta Väisänen, Lola Odusoga, Pia Lamberg, Lotta Näkyvä ja Karita Tykkä. Moni heistä nosti esille Me too -kampanjan hengessä seksuaalista häirintää, jota Tarja kohtasi ensimmäistä kertaa jo ala-asteella.

– Muutin ala-asteella paikkakuntaa ja jotenkin vaistosin, että yksi miesopettaja oli turhan kiinnostunut minusta. Ylä-asteella muutamat opettajat tulivat liian lähelle, koskettivat ohimennen. Omalla tavalla se ehkä huvitti, että mitä tuo ihminen oikein yrittää.

”Pahinta oli missikiertueella uimapuvuissa tehdyt baarikeikat.”

Tarjan oma tytär on nyt parikymppinen ja huoli asiasta nousi eri tavalla pintaan oman lapsen myötä. Missivuotena hän pelkäsi jäädä erään vaatetoimittajan kanssa samaan tilaan, koska tämä kävi iholle.

– Ehkä pahinta oli missikiertueella uimapuvuissa tehdyt baarikeikat. Sanoin suoraan hipelöijille, että jos käyt käsiksi lyön! En ole herkkähipiäinen, mutta kyllä nyt viimeistään naisten on aika pitää puoliaan. Jokaisella meistä on oikeus fyysiseen koskemattomuuteen.

Rankan eron jälkeen löytyi onni

Tarjan päivänä muistellaan tämän missivuotta, jolloin hänellä oli lyhyt romanssi elokuvaohjaaja Renny Harlinin kanssa. Tarja sijoittui Miss Universum -kilpailuissa kymmenen parhaan joukkoon.

– Suhteeni Rennyn kanssa nostetaan aina esille, vaikka suhteutettuna elämänkaareeni se on aika pieni, joskin hurja episodi. En ole itse jäänyt kuitenkaan junnaamaan siihen, nuoret ihmiset vain rakastuivat, ei siinä sen kummempaa. Elämässäni on tapahtunut paljon muutakin.

Tarja opiskeli sosionomiksi ja avioitui vuonna 1997. Liitosta syntyi kolme lasta, joista vanhin on 20-vuotias tytär ja nuorin 6-vuotias poika. Pari erosi vuonna 2012, kun mies ilmoitti haluavansa erota pitkän liiton jälkeen. Tarja kuvailee eroa rankaksi.

”Tunteita ei voi pakottaa ja niiden syntymiselle pitää antaa aikaa.”

Pian elämään astui hänen nykyinen puoliso Markus 6-vuotiaan poikansa. Markuksen vaimo oli menehtynyt pojan ollessa 4-vuotias.

– Kyllä hän on nyt minun lapseni ihan täysin. En tiedä, mistä sain silloin sen voiman, mutta näin heti, mitä lapsi tarvitsee. Hän oli menettänyt äitinsä, eikä hänelle oltu koskaan raskittu sen takia asettaa rajoja.

– Ehkä lapset olivat myös minulle kannatteleva tekijä eron jälkeen. Keskitin energian siihen, että he selviävät siitä.

Markus ja moni läheinen usuttivat, että poika sanoisi Tarjaa äidiksi.

– Olen tehnyt niin paljon töitä erityislasten kanssa, että tiesin, ettei se ole järkevää. Sanoin miehelleni, että Samuel sanoo minua äidiksi sitten, kun hänestä aidosti tuntuu siltä. Tunteita ei voi pakottaa ja niiden syntymiselle pitää antaa aikaa.

– Viimeiset vuodet hän on kutsunut minua äidiksi ja hän on minun lapseni siinä missä muutkin. Hän on äärimmäisen lojaali minua kohtaan. Meidän ei tarvitse kuin vilkaista toisiamme, kun tiedämme, mitä toinen tarkoittaa. Olen ollut hänen elämässä nyt pidempään kuin hänen oma äitinsä.